Finanssipeli ei riitä – tarvitaan investointeja

Takaisin Pentti Hakkaraisen sivuille

Julkaistu Kauppalehdessä 26.1.2007

Suomen taloudella pyyhkii hyvin. Kuitenkin huoliakin on tuotu esille. Viimeisin painava kannanotto oli EK:n puheenjohtaja Antti Herlinin vieraskynäkirjoitus Helsingin Sanomissa 22.1.2007. Hän totesi Suomella olevan sinänsä hyvät mahdollisuudet menestyä, mutta edellytti toimia kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseksi.
 
Muistutus on paikallaan. Hyvinä aikoina pitäisi tehdä toimet tulevaisuuden talouskasvun varmistamiseksi.
 
Hyvän talouskasvumme taustalla on poikkeuksellisen vahva maailmantalouden kehitys. Yritykset ovat entistä vapaampia valitsemaan missä ja miten toimivat. Maat kilpailevat yrityksistä vahvistaakseen talouttaan. Kyse ei ole vain kehitys- vaan myös teollisuusmaista. Esimerkiksi Ruotsissa on vaadittu yritysverotuksen alentamista kohti 20 prosenttia (Dagens Industri 20.1.2007).
 
Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen korostuu väestön ikääntymisen vuoksi. Työmarkkinoille tuleva ikäluokka on pienempi jo lähivuosina kuin sieltä poistuva ikäluokka. Työvoimapanoksen hiipuessa hyvinvointi voi lisääntyä vain, mikäli osaamme tehdä asioita entistä fiksummin, tehokkaammin ja tuottavammin.
 

Maailmantalouden korjausliikkeet

Maailmantalouden myönteisistä näkymistä huolimatta odotetaan korjausliikettä. Sen voi laukaista jokin yleisesti identifioiduista uhista: Yhdysvaltojen talouskasvun pysähtyminen, maailmantalouden rahoituksen tasapainottomuus, öljyn korkea hinta ja rahan paljouden aiheuttamat vinoumat omaisuusarvoissa. Kysymys on ollut lähinnä, onko korjausliike voimakas vai pehmeä, ja milloin tämä tapahtuu.
 
Pehmeässäkin korjausliikkeessä EU-maiden erityishaasteena on talouksiensa joustavuuden ja reaalisen kilpailukyvyn lisääminen. Suomi ei muodosta EU-maiden joukossa mitään poikkeusta.
 

Suomeen tarvitaan lisää investointeja

Suomessa on nähty suuria yritysjärjestelyitä. Finanssipeli, jossa yrityksiä myydään ja ostetaan sekä näin saatavaa varallisuutta sijoitetaan, on talouden toimivuuden kannalta tärkeää. Näillä rakennemuutoksilla parannetaan tuottavuutta. Järjestelyt eivät kuitenkaan yksin riitä talouskasvuun pidemmällä tähtäimellä, vaan tarvitaan tuotannollisia investointeja.
 
Suomessa kone- ja laiteinvestoinnit ovat olleet viime vuosina alempana suhteessa BKT:hen kuin Ruotsissa, Saksassa tai Yhdysvalloissa tai jopa euroalueella. Tuotantoa siirtyy ulkomaille ja Suomessa oleva tuotannollinen pääoma näivettyy. Talouskasvun pidemmän aikavälin pohja rapautuu. Jos tämä merkitsee uusien innovaatioiden ja paremman tuotantotekniikan käyttöönoton hidastumista, on se kilpailukyvylle erityisen haitallista. Ja vaarana on t&k –toiminnan ja osaamisen siirtyminen pois maasta tuotannon ja investointien perässä.
 
Suomen vaihtosuhde – eli vientihintojen suhde tuontihintoihin – on heikentynyt jo vuosia. Monien toimialojen vientihinnat ovat laskeneet. Kun samaan aikaan monet tuontihinnat nousevat, heikkenee vaihtosuhde. Hyvinvoinnin lisäys on pienempi kuin bruttokansantuotteen kasvuluvuista voisi päätellä. Joudumme viemään yhä enemmän, jotta saamme maksettua entisen tuontilaskumme.
 
Talouskasvumme edellytykset lähivuosille ovat suurelta osin kunnossa, mutta kilpailijamaidemme tavoin Suomen pitää parantaa kone- ja laiteinvestointien edellytyksiä. Investoinnit lisäävät myös alihankintasektorin töiden ja tuotteiden kysyntää, vahvistavat vientimme kilpailukykyä sekä varmistavat osaltaan myös t&k- toiminnan pysymistä ja sen tulosten käyttöönottoa Suomessa.
 
Pärjätäksemme tulevaisuudessa meidän on kyettävä vahvistamaan Suomen kilpailukykyä yritystoiminnan investointikohteena välinein, jotka ovat itsenäisessä kansallisessa päätäntävallassa eli finanssipolitiikalla, tulopolitiikalla, koulutuksella sekä infrastruktuurihankkeilla esimerkiksi logistiikassa ja energiahuollossa.