Globalisaatio ja Kiuruvesi

Takaisin Pentti Hakkaraisen sivuille
Julkaistu Iisalmen Sanomissa 20.2.2008
 
Miten muuttuvan maailman vaikutukset tuntuvat Kiuruvedellä? Tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuutta. Mutta liittyykö nyt aiempaa enemmän tai haasteita, joista selviäminen on vaikeampaa kuin viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana?
 
Alkuun on syytä kertoa, että Kiuruveden suhteen minulla on lukkarinrakkautta. Tuurasin aikanani nimismiestä, istuin käräjät ja lensin purjelentolupakirjan. Lisäksi paikkakunnalla on monia ystäviä. Tämän vuoksi otan esille Kiuruveden, mutta muukin Ylä-Savon kunta käy esimerkiksi.
Globalisaatiosta puhutaan usein ja se on jäänyt monelle kuitenkin fraasiksi. Globalisaation sanotaan vaikuttavan luonnonlain tavalla kaikkialle.
 
Globalisaatio voidaan määrittää yksinkertaisesti maailmantalouden yhtenäistymiseksi. Itse asiassa nyt on menossa toinen maailmantalouden suuri globalisaatioaalto. Ensimmäinen oli vuosina 1820–1914, jolloin höyrylaivojen ja rautatieliikenteen kehitys johti ulkomaankaupan voimakkaaseen kasvuun.
 
Nykyinen globalisaatioaalto on kuitenkin edellistä merkittävästi syvempi, sillä se ei koske tavarakauppaa vaan laajamittaisesti myös ideoiden ja teknologian vaihtoa.
 
Meillä 1900-luvun alku oli globaalin kaupan aikaa. Maatalous ja sen tuotteet toimivat maailmanmarkkinoiden ehdoilla ja kauppa oli tullivapaata. Vietiin maitotuotteita, lihaa ja kanamunia. Maailmankaupan vaikutukset tuntuivat välittömästi. Viljaa tuotiin tullivapaasti ulkomailta, erityisesti Venäjältä ja Saksasta. Viljan viljelystä siirryttiin karjatalouteen.
 
Ensimmäisen maailmansodan syttyminen katkaisi vapaakaupan hengessä toteutuneen globalisaation. Kauppasuhteet katkesivat. Viennillä oli edessään uusien markkinoiden etsintä.
Taloutemme joutui sopeutumaan protektionistisessa globalisaation vastaisessa hengessä. Hyvinvointi lisääntyi kiihtyen kansainvälisen kaupan esteiden vähetessä. Tunnuslauseeksi onkin noussut vapaakauppa ja vapaa markkinatalous.
 
Lähitulevaisuutta kuvastavat edelleen Euroopan edistyvä integraatio, voimakas kansainvälistyminen ja maailmantalouden ennennäkemätön vauhti, tuoden muutoksia kaikille elinkeinoelämän aloille ja jopa poliittiseen päätöksentekoon. Yhä useampi meihinkin vaikuttava asia ratkaistaan Brysselissä. Eikä EU:sta ulos jättäytyminen tätä olisi muuttanut. Suomi on pienenä kansantaloutena riippuvainen maailmantaloudesta.
 
Pärjääkö Kiuruvesi, tarvitseeko Iisalmi sitä ja onko edes Kuopio vahvoilla? Toivon näin, mutta vastaus on, että mikään näistä ei yksin yrittämisellä vahvista tulevaisuuttaan.
 
On suuri haaste huolehtia alueen vireydestä, kun väestö vähenee ja ikääntyy. Sama tilanne on koko Ylä-Savossa. Vastuu hyvien toimintaedellytysten luomisesta on ensisijaisesti yhteiskunnallisilla päättäjillä, mutta pelkästään ei auta jäädä odottamaan julkisen hallinnon toimenpiteitä. Myös yritysten, yrittäjien ja yksityisten ihmisten on osallistuttava kehittämiseen yhteistoimin. Alueen väestö ja vireys sekä hyvinvointi pohjautuvat lopultakin menestyviin ja vahvoihin elinkeinoihin. Hyvällä kuntien yhteistyöllä asukkaista voidaan huolehtia. Kyse ei ole vain sairaan- tai vanhustenhoidosta, kouluista tai julkisten palvelujen saatavuudesta, vaan myös pehmeämmistä asioista kuten kulttuuripalveluista.