Suomen Pankkia koskevaa lainsäädäntöä on viimeksi muutettu vuosina 1998, 1999 ja 2009. Vuoden 1998 alussa voimaan tullut laki (719/1997) ei vielä täyttänyt kaikkia EMUn kolmannen vaiheen vaatimuksia ja tämän vuoksi laki muutettiin 20.3.1998 eduskunnassa hyväksytyllä uudella lailla Suomen Pankista. Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös laki rahalain kumoamisesta ja metallirahalaki. Uuden lain Suomen Pankin riippumattomuutta koskevat säännökset tulivat voimaan 1.5.1998. Säännökset, jotka koskevat Suomen Pankin siirtymistä osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ) ja rahalainsäädäntöä tulivat voimaan Suomen liittyessä euroalueeseen 1.1.1999.
Laissa todetaan, että Suomen Pankki on Suomen keskuspankki ja toimii osana EKPJ:ää. Hoitaessaan EKPJ:n tehtäviä Suomen Pankki toimii Euroopan keskuspankin antamien suuntaviivojen ja ohjeiden mukaisesti eikä saa EKPJ:n tehtäviä hoitaessaan pyytää tai ottaa vastaan toimintaansa koskevia määräyksiä muulta kuin Euroopan keskuspankilta. Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. Pankin on tuettava muidenkin talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista vaarantamatta ensisijaista tavoitetta. Suomen Pankin tehtävänä on osaltaan toteuttaa Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa. Pankki huolehtii myös rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta, valuuttavarannon hallussapidosta ja hoidosta sekä maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta. Lisäksi Suomen Pankin tehtävänä on huolehtia toimintansa kannalta tarpeellisten tilastojen laatimisesta ja julkaisemisesta.
Suomen Pankin toimielimiä ovat pankkivaltuusto ja johtokunta. Johtokunnalla on yleistoimivalta pankin tehtävien hoitamisessa. Pankkivaltuuston tehtävät liittyvät pankin hallinnon ja toiminnan valvontaan, hallinnollisiin päätöksiin sekä laissa lueteltuihin muihin tehtäviin. Vuoden 2009 alusta tulleen lakimuutoksen mukaan tasavallan presidentti nimittää johtokunnan puheenjohtajan seitsemän vuoden toimikaudeksi. Muut jäsenet nimittää pankkivaltuusto viiden vuoden toimikaudeksi.
Euron käyttöönottamisen yhteydessä rahaa koskeva toimivalta siirtyi yhteisötasolle ja yhteistä rahaa koskevat säännökset sisältyvät 1.1.1999 voimaan tulleeseen euroasetukseen. Tämän vuoksi nykyinen rahalaki kumottiin, ainoastaan eräitä siirtymäsäännöksessä mainittuja rahalain säännöksiä sovelletaan niin kauan kuin markkamääräiset setelit ja metallirahat säilyvät laillisina maksuvälineinä. Uuteen metallirahalakiin sisältyvät Euroopan yhteisön lainsäädäntöä täydentävät kansalliset säännökset metallirahasta.