Kaksi kuluttajahintaindeksiä: kansallinen ja YKHI
Kuluttajahintojen kehitystä mitataan Suomessa kahdella eri mittarilla: yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) ja kansallisella kuluttajahintaindeksillä. Koska nämä kaksi mittaria poikkeavat toisistaan sekä laskentatavaltaan että sen suhteen, millainen kulutuskori indeksien taustalla on, niiden mittaamat inflaatiovauhditkin voivat poiketa toisistaan.
Indeksien laskennassa käytetty hinta-aineisto on kuitenkin sama. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa hieman alle 90 % kansallisen kuluttajahintaindeksin hyödykekorista. YKHI laaditaan mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla jokaisessa EU-maassa. Näin eri maiden indeksit ovat vertailukelpoisia keskenään.
Euroalueen kuluttajahintainflaatiota mitataan euroalueen YKHI:llä, jota Eurostat julkaisee. Tämän inflaatiomittarin avulla Euroopan keskuspankki määrittelee hintavakauden euroalueella. Rahapolitiikan kannalta indeksin laskemisen yhdenmukaisuus ja ajantasaisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Kansalliset kuluttajahintaindeksit voidaan puolestaan laatia eri maissa eri tavoin mm. asuntomarkkinoiden erilaisuuden vuoksi. Suomessa merkittävin ero kansallisen ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin välillä on se, että kansalliseen kuluttajahintaindeksiin sisältyy omistusasuminen, eli indeksi käsittää uuden asunnon hankinnan, asuntolainojen korot, peruskorjauksen sekä muut omistusasumiseen liittyvät kustannukset. Lisäksi Suomen kansalliseen kuluttajahintaindeksiin sisältyvät kulutusluottojen korot, rahapelit sekä eräät verot. Tämän indeksin laskee Tilastokeskus.
.