Näillä sivuilla esitetään tietoja euribor-, eonia- ja eurepokoroista, peruskorosta, korkolain mukaisesta viite- ja viivästyskorosta, valtion viitelainojen koroista sekä pankkien omista viitekoroista. Eurojärjestelmän ohjauskorot löytyvät "Rahapolitiikan välineet" -kohdasta vasemmalta. Talletusten ja lainojen (ml. asuntolainojen) korot löytyvät "Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot" -kohdasta vasemmalta.
Euribor-, eonia- ja eurepokorot
Euriborkorko (Euro interbank offered rate) on korko, jolla parhaiksi luokitellut suuret pankit antavat toisilleen euromääräisiä luottoja. Euriborkorot lasketaan euroalueella toimivien, parhaiksi luokiteltujen suurten pankkien (noin 40 pankkia) antamien noteerausten pohjalta klo 12 Suomen aikaa. Suomesta laskennassa on mukana yksi pankki, Nordea. Euribornoteerauksia laskettaessa jätetään 15 % sekä alimpia että ylimpiä tarjouksia huomioon ottamatta ja muista lasketaan painottamaton keskiarvo. Euriborkorkoja lasketaan maturiteeteissa 1 viikosta 12 kuukauteen sekä 360 että 365 päivän korkojaksoilla. Eoniakorko (Euro OverNight Index Average) on euroalueen pankkien keskinäisten yön yli -luottojen toteutunut painotettu keskikorko. Eoniakorko on saatavilla vain 360 päivän laskentasäännöllä. Sekä eoniakoron että euriborkorkojen laskentaperiaatteista ja julkaisemisesta vastaavat EU:n pankkiyhdistysten liitto (European Banking Federation, FBE) sekä ACI-rahoitusmarkkinayhdistys (Financial Markets Association).
Eurepo on korko, jolla parhaiksi luokitellut pankit tarjoavat toisilleen euromääräistä luottoa siten, että luoton tarjoaja saa toiselta vakuudeksi yksinomaan euroalueen maiden liikkeeseen laskemia valtion joukkolainoja ja valtion velkasitoumuksia. Eurepon laskentatapa on samankaltainen kuin euriborkoron. Eurepo on vakuudellisten sopimusten markkinoiden (repomarkkinoiden) korko, euribor on puolestaan vakuudettomien sopimusten markkinoiden korko. Suomen Pankin internet-sivuille euribor- ja eurepokorkotiedot päivitetään arkipäivisin noin klo 13:50. Eoniakorko päivitetään seuraavana arkipäivänä noin klo 08:00.
Peruskorko, korkolain perusteella vahvistettu viite- ja viivästyskorko
Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kesä- ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden markkinakorkojen keskiarvo, joka on pyöristetty lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Käytetty markkinakorko on toistaiseksi 12 kuukauden euriborkorko (365 päivää). Viitekoron vahvistaminen perustui vuoden 1998 loppuun asti korkolain (633/1982) muuttamisesta 3.3.1995 annettuun lakiin (284/1995), ja sen toteutti käytännössä Suomen Pankki. Vuodesta 1999 alkaen koron vahvisti valtiovarainministeriö korkolain muuttamisesta annetun lain (997/1998) nojalla. Korkolakia muutettiin 1.7.2002 (340/2002), ja ilmoitusvelvollisuus siirtyi takaisin Suomen Pankille. Uudistetun lain perusteella viitekorko on Euroopan keskuspankin korko, jota sovelletaan viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kyseisen puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää. Korko pyöristetään ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Vahvistettua viitekorkoa sovelletaan aina seuraavat kuusi kuukautta. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä.
Valtion viitelainojen korot
Suomen valtion viitelainojen korot lasketaan päämarkkinatakaajien Reuters-järjestelmässä antamien ostonoteerausten keskiarvona päivittäin klo 13. Valtion viiden vuoden korko perustuu maturiteetiltaan noin 5 vuoden kiinteäkorkoisen kertakuoletteisen sarjaobligaation noteeraukseen, ja kymmenen vuoden korko maturiteetiltaan noin 10 vuoden kiinteäkorkoisen kertakuoletteisen sarjaobligaation noteeraukseen. Tarkempaa tietoa päämarkkinatakausjärjestelmästä löytyy valtiokonttorin sivuilta
Katso myös
Rahoitusmarkkinat - tilastokatsaus.
Euroalueen valtioiden viitelainojen 10 vuoden korko lasketaan Euroopan keskuspankissa. Korko on laskettu joulukuuhun 1998 asti BKT:llä painotetuista yhdenmukaistetuista valtion lainojen tuotoista. Sen jälkeen painona on käytetty valtion lainojen nimellisiä kantoja.
Pankkien viitekorot
Pankit tai pankkiryhmät ovat 1.1.1990 lähtien voineet käyttää omaa primekorkoaan viitekorkona.