SUOMEN PANKKI
Kuukausitiedote
15.3.2012

Suomen vaihtotase ja kansainväliset sijoitusvirrat vuonna 2011

Suomen vaihtotase vuonna 2011 alijäämäinen ensimmäisen kerran sitten vuoden 1993

Vaihtotase oli 1,3 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 2011, kun se vuotta aiemmin oli 2,8 mrd. euroa ylijäämäinen. Maksutaseen mukaisen kauppataseen alijäämä oli yli 1,1 mrd. euroa eikä palvelutaseen 0,9 mrd. ylijäämä riittänyt muuttamaan vaihtotasetta ylijäämäiseksi. Vaihtotaseen tulot kasvoivat vajaa 4 % ja menot 8 % edellisvuotisesta, kun vuosikasvu vuonna 2010 oli 13 % tuloissa ja 15 % menoissa.

Vaihtotase suhteessa BKT:hen oli vuonna 2011 vajaan prosentin miinuksella, kun se edellisvuonna oli 1,4 % plussalla. Edellisen kerran vaihtotase oli alijäämäinen vuositasolla mitattuna vuonna 1993. Tällä välillä alijäämäisiä kuukausia on ollut vuosittain muutamia, kun huhti-toukokuussa suomalaiset yritykset ovat maksaneet osinkojaan ulkomaille. Tilanne kääntyi heikkeneväksi jo vuonna 2009, mutta vasta vuonna 2011 maksutaseen mukaisesta kauppataseesta1 tuli alijäämäinen.

Suomen kauppatase oli alijäämäinen lähes kaikkina vuoden 2011 kuukausina, mutta merkittävin alijäämä oli vuoden viimeisellä neljänneksellä. Edellisen kerran kauppatase oli alijäämäinen vuonna 1989. Syynä alijäämään on viennin kasvun hidastuminen: tavaroiden vienti kasvoi 8 % edellisvuotisesta, kun vuotta aiemmin kasvu oli 16 %. Tuonti puolestaan kasvoi 16 %, kun edellisvuonna kasvu oli vajaat 19 %. Tuonnin kasvu johtui suurimmalta osaltaan raakaöljyn hinnan noususta. Tärkeimpinä vienti- ja tuontimaina2 Suomen kannalta säilyivät edelleen Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Näiden osuus koko maksutaseen mukaisesta tavaroiden viennistä oli lähes kolmannes ja tuonnista lähes puolet vuonna 2011. Kärkimaiden osuudet eivät ole viime vuosina muuttuneet merkittävästi.

Vaihtotasetta ei vuonna 2011 nostanut ylijäämäiseksi edes palveluiden ylijäämä, joka nelinkertaistui edellisvuotisesta ja kasvoi 0,9 mrd. euroon. Palvelutase on ollut 1980-luvun alusta saakka alijäämäinen, kunnes se muuttui ylijäämäiseksi ensin vuonna 2004 ja sitten pysyvästi vuonna 2007. Ylijäämän kasvua vuonna 2011 selittää palveluiden tuonnin supistuminen (9 %) palveluiden vientiä enemmän (6 %). Palvelujen osuus vaihtotaseen tuloista ja menoista on supistunut huippuvuodesta 2009, jolloin palveluiden osuus sekä tuloista että menoista oli neljännes. Vuonna 2011 sekä tulojen että menojen osuus oli viidennes koko vaihtotaseen tuloista ja menoista.

Koko palvelutaseen ylijäämän takana olivat tietotekniikkapalvelut sekä ylijäämänsä tuplanneet rojaltit ja lisenssimaksut. Palvelutuloissa ja menoissa suurin erä olivat muut liike-elämänpalvelut, joiden osuus palveluiden kokonaisviennistä oli 29 % ja kokonaistuonnista 39 %. Palvelueristä kuljetuksen alijäämä kasvoi vuonna 2011, kun läheisesti tavarantuontiin yhteydessä oleva kuljetustuonti kasvoi ja vienti väheni edellisvuotisesta. Muita alijäämäisiä palvelueriä olivat matkailu, viestintä- ja vakuutuspalvelut, muut liike-elämän palvelut sekä kulttuuripalvelut.

Suomen palveluviennin suurimpia kohdemaita vuonna 2011 olivat Venäjä, Ruotsi, Yhdysvallat ja Saksa. Yhteenlaskettuna näihin neljään maahan suuntautunut palveluiden vienti oli yli 30 % Suomen kokonaispalveluviennistä. Kärkijoukossa nousivat edellisvuotisesta Yhdysvallat ja Venäjä. Venäjältä Suomeen suuntautuneet matkailutulot kasvoivat edellisvuotisesta yli 50 %. Suurimmat palvelumenot puolestaan suuntautuivat Saksaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan, joiden yhteenlaskettu osuus oli 42 %. Sama joukko on ollut kärjessä jo useina vuosina peräkkäin. Matkailumenoissa suurimpia maita olivat edellisvuotiseen tapaan Viro, Espanja ja Ruotsi.

1 Maksutasetilastoinnin tavarakaupan tiedot eroavat Tullihallituksen julkaisemasta ulkomaankauppatilastosta. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston tavarantuonnin cif-arvosta vähennetään rahti- ja vakuutusmenot, jotka näkyvät maksutaseen mukaisesti palvelumenoissa. Sekä tuontiin että vientiin lisätään ns. satamissa tuotetut tavarat, joihin kuuluu muun muassa polttoaine.

2 Maksutaseen maittaisissa tavarakauppatiedossa vienti on tilastoitu määrämaan mukaan, tuonti EU-alueelta lähetysmaan mukaan ja tuonti EU:n ulkopuolelta alkuperämaan mukaan.

Suomen vaihtotase ja kauppatase

Pääomantuonti arvopaperisijoituksina jatkui vilkkaana, mutta pääomanvienti vaimeni tuntuvasti

Suomalaisia joukkolainoja myytiin nettomääräisesti ulkomaille noin 20 mrd. euron arvosta. Suomen valtion ja suomalaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemia lainoja myytiin molempia hieman vajaalla 10 mrd. eurolla.

Arvopaperisijoituksina pääomaa tuotiin Suomeen nettomääräisesti lähes 10 mrd. euroa vuonna 2011. Nettosijoitusvirran suunta kääntyi siten verrattuna edellisvuotiseen, jolloin pääomaa vietiin vajaat 8 mrd. euroa. Pääsyy muutokseen oli suomalaisten ulkomaisiin arvopapereihin tekemien sijoitusten jääminen hieman yli 4 mrd. euroon, mikä oli 16 mrd. euroa edellisvuotista vähemmän.

Ulkomailta Suomeen tehdyt arvopaperisijoitukset kohdistuivat lähes yksinomaan velkapapereihin, joiden nettomyynnit ulkomaille olivat noin 14 mrd. euroa. Pitkäaikaisia joukkolainoja myytiin 20 mrd. eurolla. Tämä jakautui lähes tasan Suomen valtion ja suomalaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemien joukkolainojen kesken, ja näitä molempia myytiin nettomääräisesti vajaan 10 mrd. euron arvosta. Lyhytaikaisia rahamarkkinapapereita sen sijaan ostettiin takaisin ja kuoletettiin 6 mrd. eurolla, mistä valtion velkasitoumusten osuus oli lähes 4 mrd. euroa. Suomalaisten yritysten osakkeita palautui takaisin Suomeen 1,6 mrd. euron edestä. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen (ml. rahamarkkinarahastot) rahasto-osuuksia myytiin sitä vastoin ulkomaille 1,1 mrd. eurolla. Ulkomailta Suomeen tehtyjen arvopaperisijoitusten kanta oli markkina-arvoltaan 218 mrd. euroa vuoden 2011 lopussa. Instrumenteista eniten oli sijoitettuna suomalaisiin joukkolainoihin, joiden markkina-arvo oli 138 mrd. euroa eli runsaat 63 % sijoituskannan arvosta. Tästä puolestaan Suomen valtion liikkeeseen laskemien lainojen osuus oli noin 54 %.

Suomalaisten sijoittajien hankkimista ulkomaisista arvopapereista valtaosa koostui pitkäaikaisista velkapapereista, joita ostettiin nettomääräisesti kaikkiaan 8,3 mrd. eurolla. Kotimaisen pankkisektorin osuus näistä nettosijoituksista oli 6,5 mrd. euroa ja työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen 1,7 mrd. euroa. Sijoitukset lyhytaikaisiin velkapapereihin supistuivat toisaalta 1,7 mrd. eurolla etupäässä Suomen valtion operaatioiden seurauksena. Myös ulkomaisten osakkeiden hallussapito väheni, sillä niitä myytiin takaisin ulkomaille yhteensä 3,7 mrd. eurolla. Osakesijoituksiaan vähensivät erityisesti työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot, 2 mrd. eurolla, sekä Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot (pl. rahamarkkinarahastot), 1,5 mrd. eurolla. Ulkomaille rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin sijoitettiin sen sijaan 1,2 mrd. euroa. Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa 208 mrd. euroa. Sijoittajasektoreittain tarkasteltuna suurimmat arvopaperiomistukset olivat työeläkelaitoksilla ja muilla sosiaaliturvarahastoilla, joiden hallussa oli ulkomaisia arvopapereita 82 mrd. euron arvosta eli 39 % sijoituskannan kokonaisarvosta. Rahalaitossektorin osuus sijoituskannasta oli 64 mrd. euroa (31 %).

Arvopaperisijoitukset

Ei merkkejä Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten elpymisestä

Ulkomailta Suomeen suuntautuneet suorat sijoitukset ovat vuosina 2008–2011 jääneet selvästi aiempien vuosien tasosta.

Ulkomailta Suomeen suuntautuneiden suorien sijoitusten virta jäi vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 0,04 mrd. euroon. Sijoitusvirran pienuutta selittävät toisaalta vuoden aikana vähäiseksi jääneet ulkomaisten sijoittajien lisäpääoman panostukset suomalaisiin kohteisiin ja toisaalta pääomien kotiutukset. Vuoteen 2010 verrattuna suorien sijoitusten virta Suomeen supistui noin 5 mrd. euroa.

Suomesta ulkomaille suuntautuneiden suorien sijoitusten virta oli vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 3,9 mrd. euroa. Tämä on noin miljardi euroa vuosien 2002–2007 keskiarvoa suurempi, mutta selvästi vähäisempi kuin vuonna 2010, jolloin virta kasvoi 7,9 mrd. euroon.

Vuoden 2010 tilastoissa sijoitusvirtoja Suomeen ja Suomesta kasvattivat poikkeuksellisen paljon niin sanotut läpivirtaussijoitukset, joissa kotimainen sijoituskohde vastaanottaa ulkomaiselta suoralta sijoittajalta pääomaa ja sitten heti sijoittaa tätä pääomaa edelleen omiin suorien sijoitusten kohteisiinsa ulkomailla. Suomen Pankin arvion mukaan tällaiset sijoitukset kasvattivat vuoden 2010 virtoja Suomeen ja Suomesta noin 3,7 mrd. euroa ja vuoden 2011 virtoja noin 0,6 mrd. euroa.

Kun Suomen läpi virrannutta pääomaa koskevat tiedot puhdistetaan tilastosta, voidaan Suomeen suuntautuneiden suorien sijoitusten todeta jääneen viime vuosina selvästi vähäisemmiksi kuin aiempina vuosina. Keskimäärin vuosina 2008–2011 Suomeen ei näin laskettuna ole suuntautunut suoria sijoituksia käytännöllisesti katsoen lainkaan.

Suorat sijoitukset

Maksutase tammikuussa 2012

    Vaihtotase oli 0,2 mrd. euroa ylijäämäinen, mikä on 0,2 mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

  • Maksutaseen mukainen kauppatase oli lähes tasapainossa eli 0,2 mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Pääomaa tuotiin nettomääräisesti Suomeen 6,6 mrd. euroa.

  • Suorina sijoituksina pääomaa tuotiin Suomeen nettomääräisesti 0,5 mrd. euroa.
  • Arvopaperisijoituksina pääomaa tuotiin Suomeen nettomääräisesti 1,2 mrd. euroa.
  • Muina sijoituksina pääomaa tuotiin Suomeen nettomääräisesti 4,8 mrd. euroa.
  • Ulkomaisia saamisia oli 24 mrd. euroa enemmän kuin ulkomaisia velkoja tammikuun 2012 lopussa.

  • Suomalaisilla on saamisia ulkomailta 700 mrd. euroa.
  • Suomalaisilla oli velkoja ulkomaille 676 mrd. euroa.
  • Ulkomainen nettovelka ilman oman pääoman eriä oli 54 mrd. euroa.
Ulkomainen nettovarallisuus

 

Suomen maksutase
Vuosi 2011,
milj. euroa
Joulukuu 2011,
milj. euroa
Tammikuu 2012,
milj. euroa
12 kk:n liukuva summa, milj. euroa
Vaihtotase -1 272 125 172 -1 493
    Tavarat -1 115 -308 6 -1 300
    Palvelut 926 280 97 948
    Tuotannontekijäkorvaukset 552 256 220 494
    Tulonsiirrot -1 636 -102 -150 -1 636
Pääomansiirrot 178 15 13 177
Rahoitustase 9 504 -3 041 6 639 15 746
    Suorat sijoitukset -3 858 -557 455 -2 888
    Arvopaperisijoitukset 9 614 -8 080 1 210 12 040
    Muut sijoitukset 3 445 5 298 4 769 5 357
    Valuuttavaranto -320 209 -196 165
    Johdannaiset 623 89 400 1 072
Virheelliset ja tunnistamattomat erät -8 410 2 901 -6 824 -14 430
Luvut tulevat lopullisiksi yli kahden vuoden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Lisätietoja antavat Maria Huhtaniska-Montiel, p. 010 831 2534 ja Anne Turkkila, p. 010 831 2175, sähköposti etunimi.sukunimi(at)bof.fi

Seuraava maksutasetiedote julkaistaan 13.4.2012 klo 10.00.

Tilaa Maksutase -kuukausitiedote sähköpostiisi Suomen Pankin internetsivustolta