SUOMEN PANKKI
Kuukausitiedote
15.12.2010

Suomalaisten saamiset ulkomailta ylittivät ulkomaisen velan

Suomalaisilla enemmän saamisia kuin velkaa ulkomailta

Ulkomaista varallisuutta on tilastoitu nykymuodossaan vuodesta 1975 lähtien, ja siitä lähtien suomalaisilla on ollut enemmän velkaa kuin saamisia ulkomailta. Suomen ulkomainen varallisuusasema muuttui ensimmäisen kerran saamisvoittoiseksi huhtikuussa 2010. Lokakuun 2010 lopussa suomalaisten ulkomaiset saamiset ylittivät velan noin 10 mrd. eurolla. Tämän muutoksen taustalla on monia tekijöitä, mutta erityisesti siihen vaikuttavat omaan pääomaan liittyvät erät1.

Yritysten ulkomaisesta osakevelasta on sulanut pois vuoden 2008 alusta lokakuuhun 2010 mennessä noin 73 mrd. euroa. Tämä selittyy suurelta osin osakkeiden arvon alentumisella, mutta osittain myös aidoilla osakkeiden myynneillä. Vastaavana aikana yritysten koko ulkomainen velka on vähentynyt noin 68 mrd. euroa.

Työeläkelaitosten2 ulkomaiset saamiset ovat palautuneet finanssikriisiä edeltävälle tasolle viime kuukausien aikana. Työeläkelaitosten ulkomaiset sijoitukset ovat lähes kokonaan arvopaperisijoituksia ja jakautuvat eri sijoitusinstrumenttien kesken siten, että sekä rahasto-osuuksissa että velkapapereissa on noin 40 % sijoituskannasta ja loput vajaat 20 % on osakesijoituksissa. Työeläkelaitokset ovat selvästi muuttaneet sijoitusstrategiaansa siten, että rahasto-osuuksien osuus on kasvanut.

 

Suomen ulkomainen varallisuus

Suomen ulkomainen varallisuus

Ilman oman pääoman eriä Suomen ulkomainen varallisuus on velkavoittoinen

Kun oman pääoman erät jätetään ottamatta lukuun, Suomen ulkomainen nettovarallisuus alkoi supistua vuoden 2008 alussa ja muuttui velkavoittoiseksi vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Tästä lähtien velat ovat kasvaneet saamisia nopeammin, ja lokakuun 2010 lopussa nettovelkaa oli noin 47 mrd. euroa.

Vuoden 2008 alusta valtion ulkomainen nettovelka on kasvanut 21 mrd. euroa, mikä selittää koko velkaenemmyyden kasvusta noin 40 %. Toinen merkittävä sektori velkaenemmyyden kasvussa on yrityssektori. Suuret kansainväliset konsernit ovat tehneet sisäisiä rahoitusjärjestelyitä konvertoimalla konsernin sisäisiä lainoja omaksi pääomaksi, minkä vuoksi suomalaisten yritysten nettomääräinen velka on kasvanut noin 12 mrd. euroa. Samanaikaisesti yritykset ovat ottaneet lisää ulkomaista lainaa konsernien ulkopuolelta noin 9 mrd. eurolla sekä velkapapereina että yksittäislainoina.

Rahalaitosten ulkomainen nettovelka ilman oman pääoman eriä on niin ikään kasvanut. Kasvun taustalla on ulkomaisten talletusvelkojen lisääntyminen.

 

Työeläkelaitosten2 ulkomaiset
arvopaperisaamiset
Työeläkelaitosten ulkomaiset arvopaperisaamiset

Kauppataseen ylijäämä kasvoi lokakuussa yli 1 mrd. euroon risteilyaluksen luovutuksen myötä

Miljardin arvoisen risteilyaluksen toimitus lokakuussa kasvatti maksutaseen mukaisen kauppataseen ylijäämän lähes 1,6 mrd. euroon. Vienti kasvoi noin kuudesosan ja tuonti lähes viidesosan lokakuusta 2009. Koko vaihtotaseessa ylijäämää kertyi lokakuussa noin 2 mrd. euroa. Vuotta aiemmin vaihtotaseen ylijäämä oli samansuuruinen.

 

1 Oma pääoma sisältää arvopaperisijoitusten osakkeet ja rahasto-osuudet sekä suorien sijoitusten osakkeet, osuudet ja uudelleen sijoitetut voitot.

2 Valtion Eläkerahasto (VER) on siirretty maksutasetilastoissa valtiosektorista työeläkelaitoksiin vuoden 2010 alusta lähtien. Tässä aineistossa VER sisältyy kuitenkin työeläkelaitoksiin myös vuosina 2005−2009.

Valtion ulkomainen velka
Valtion ulkomainen velka

 

Suomen maksutase
Vuosi 2009,
milj. euroa
Syyskuu 2010,
milj. euroa
Lokakuu 2010,
milj. euroa
12 kk:n liukuva summa, milj. euroa
Vaihtotase 4 696 439 2 024 4 921
   Tavarat 3 395 110 1 561 3 352
   Palvelut 1 329 89 271 1 766
   Tuotannontekijäkorvaukset 1 661 360 323 1 503
   Tulonsiirrot -1 689 -120 -131 -1 700
Pääomansiirrot 145 12 12 145
Rahoitustase 11 011 1 676 -229 -381
   Suorat sijoitukset -2 762 -28 -502 -3 679
   Arvopaperisijoitukset -513 -931 2 908 -556
   Muut sijoitukset 12 669 2 011 -2 439 3 759
   Valuuttavaranto -614 94 -75 716
   Johdannaiset 2 231 529 -121 -622
Virheelliset ja tunnistamattomat erät -15 852 -2 127 -1 808 -4 685
Luvut tulevat lopullisiksi yli kahden vuoden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.


Lisätietoja antaa Jaakko Suni p. 010 831 2454, sähköposti etunimi.sukunimi(at)bof.fi