SUOMEN PANKKI
Kuukausitiedote
15.3.2011

Suomen vaihtotase ja kansainväliset sijoitusvirrat vuonna 2010

Palveluiden ulkomaankaupan ylijäämä kasvatti vaihtotasetta

Vaihtotaseen ylijäämä kasvoi 5,6 mrd. euroon vuonna 2010, mikä on noin 3,1 % suhteessa BKT:hen. Vuonna 2009 ylijäämä oli 1,6 mrd. euroa vähemmän. Vaihtotaseen tulot kasvoivat noin 9 % ja menot noin 8 % edellisvuotisesta.

Maksutaseen mukainen kauppatase1 oli 3,4 mrd. euroa ylijäämäinen eli suunnilleen saman verran kuin vuonna 2009. Sekä vienti että tuonti kasvoivat edellisvuotisesta noin 16 %. Öljyn hinnan nousu on kasvattanut tuontimenoja. Vientituloja on lisännyt metalli- ja metsäteollisuuden sekä kemianteollisuuden viennin kasvu. Maksutaseen mukainen kauppatase oli vuonna 2010 noin puolet siitä, mitä se oli vuonna 2008.

Palveluiden ulkomaankaupan osuus vaihtotaseessa suureni vuonna 2010 merkittävästi. Palveluista saatiin nettomääräisesti tuloja 2,2 mrd. euroa. Se on melkein kolme kertaa niin paljon kuin vuonna 2009 ja enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Vuonna 2010 palvelutaseen osuus vaihtotaseesta oli 30 %, kun se vuonna 2009 oli alle 20 % ja vuonna 2007 vain 6 %.

Tuotannontekijäkorvauksia, joita ovat mm. korot ja osingot, saatiin ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 1,7 mrd. euroa enemmän kuin niitä maksettiin Suomesta ulkomaille. Arvopaperisijoituksista maksettiin ulkomaille 1,5 mrd. enemmän osinkoja kuin Suomeen saatiin. Sen sijaan suorien sijoitusten tuotot olivat nettomääräisesti 4,1 mrd. euroa eli noin 0,3 mrd. euroa enemmän kuin vuonna 2009.

1 Maksutasetilastoinnin tavarakaupan tiedot eroavat Tullihallituksen julkaisemasta ulkomaankauppatilastosta rahti- ja vakuutuskorjauksen vuoksi. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston tavarantuonnin cif-arvosta vähennetään maksutasetilastossa ulkomaisten kuljettajien ja vakuuttajien osuus, joka siirretään kuljetus- ja vakuutusmenoihin.

Suomen vaihtotase alaerittäin

Suomen ulkomainen nettovarallisuus vuoden lopussa

Suomalaisilla oli vuoden 2010 lopussa saamisia ulkomailta 12 mrd. euroa enemmän kuin velkaa ulkomaille. Saamisia oli 535 mrd. euroa ja velkaa 523 mrd. euroa. Vuoden 2009 lopussa velkoja oli 6 mrd. euroa enemmän kuin saamisia, joten saamiset ovat lisääntyneet edellisvuoden lopusta enemmän kuin velat.

Ilman oman pääoman eriä tarkasteltuna tilanne oli päinvastainen. Vuoden 2010 lopussa velkaa ulkomaille oli 46 mrd. euroa enemmän kuin saamisia ulkomailta. Kasvua edellisvuoden lopusta oli noin 9 mrd. euroa. Eniten velkaa on lisännyt valtion liikkeeseen laskemien velkapaperien kasvu.

Suomen keskeisillä sijoittajasektoreilla oli saamisia ns. GIIPS-maista2 vuoden 2010 lopussa 24 mrd. euroa. GIIPS-maiden osuus näiden sektoreiden koko sijoituskannasta oli noin 6 %. Tarkemmat tiedot selviävät taulukosta 13.

2 Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja.

Suomen ulkomainen nettovarallisuus

Arvopaperisijoituksina tehdyt pääomanliikkeet jatkuivat vilkkaina

Arvopaperisijoituksina vietiin pääomaa ulkomaille vuonna 2010 nettomääräisesti 8 mrd. euroa. Suomalaiset sijoittajat lisäsivät ulkomaisia arvopaperisijoituksiaan 21 mrd. eurolla, mikä tosin oli 4 mrd. euroa vähemmän kuin ennätyksellisenä edellisvuotena 2009. Ulkomaiset sijoittajat kasvattivat vastaavasti sijoituksiaan suomalaisiin arvopapereihin 13 mrd. eurolla eli 7 mrd. euroa edellisvuotista vähemmän.

Suomalaisten sijoituksista ulkomaille noin puolet kohdistui joukkolainoihin, joihin sijoitettiin lähes 11 mrd. euroa. Loppuosa muodostui pääosin sijoituksista ulkomaille rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin. Kotimaisista sijoittajasektoreista eniten pääomaa veivät rahalaitokset. Niiden osuus koko pääomanviennistä oli vajaat 80 %. Myös Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot (pl. rahamarkkinarahastot) kasvattivat ulkomaisia sijoituksiaan merkittävästi. Suomen ulkomaisten arvopaperisaamisten markkina-arvo oli vuoden 2010 lopussa 207 mrd. euroa. Joukkolainojen osuus tästä oli hieman yli puolet eli 53 %. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen hallussa oli sijoituskannasta lähes 40 % ja rahalaitosten hieman yli neljäsosa.

Pääomantuonti ulkomailta Suomeen koostui suurimmalta osin sijoituksista suomalaisten liikkeeseen laskemiin velkapapereihin, joita myytiin ulkomaille nettomääräisesti kaikkiaan 12 mrd. eurolla. Pääosa tästä oli Suomen valtion liikkeeseen laskemia joukkolainoja ja lyhytaikaisia velkasitoumuksia. Rahalaitossektorin – lähinnä pankkien – liikkeeseen laskemia rahamarkkinapapereita sen sijaan ostettiin takaisin ulkomailta ja kuoletettiin. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien nettomyynnit ulkomaille olivat vajaat 3 mrd. euroa. Suomalaisten yritysten osakkeita ostettiin takaisin ulkomailta 1,4 mrd. eurolla. Ulkomailta Suomeen tehtyjen arvopaperisijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2010 lopussa 225 mrd. euroa. Ulkomaalaisten sijoitukset kohdistuivat etupäässä joukkolainoihin, joiden osuus sijoituskannan arvosta oli runsas puolet. Liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan tarkasteltuna eniten arvopaperivelkoja oli yrityssektorilla, kaikkiaan 78 mrd. euroa. Ulkomaisten sijoittajien hallussa olleiden yrityssektorin osakkeiden markkina-arvo oli 60 mrd. euroa.

Arvopaperisijoitukset

Suorat sijoitukset Suomeen edelleen vähäisiä

Suomeen suuntautuneiden suorien sijoitusten virta on pysynyt poikkeuksellisen vähäisenä vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan ulkomailta Suomeen suuntautuneiden suorien sijoitusten virta muodostui 0,3 mrd. euroa negatiiviseksi. Suomalaisista kohteista toisin sanoen vietiin pääomaa ulkomaille enemmän kuin niihin sijoitettiin lisää.

Kansainvälisten yrityskauppojen vähenemisen myötä Suomeen ei ole merkittävissä määrin virrannut uutta suorien sijoitusten pääomaa, eivätkä ulkomaiset konsernit ole myöskään olennaisesti lisänneet rahoitustaan entuudestaan omistamissaan suomalaisissa yksiköissä. Lisäksi sijoituskohteiden tulosten heikkeneminen on näkynyt uudelleensijoitettujen voittojen määrässä, mikä on osaltaan supistanut virtaa.

Negatiivinen tai lähellä nollaa oleva sijoitusvirta ei kuitenkaan yksiselitteisesti tarkoita sijoitusaktiivisuuden täydellistä pysähtymistä. Vuonna 2010 ulkomaiset konsernit lisäsivät suomalaisten yksiköidensä oman pääoman ehtoista rahoitusta 1,8 mrd. eurolla, mikä on lähes saman verran kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä. Toisaalta ulkomaisten konsernien suomalaisyksiköistä vietiin pääomaa ulkomaille muuna pääomana (lähinnä konsernin sisäisinä lainoina) 2,2 mrd. euron arvosta.

Suomesta ulkomaille suuntautunut suorien sijoitusten virta oli vuonna 2010 noin 3,1 mrd. euroa, mikä on 0,4 mrd. euroa edellisvuotista enemmän. Suomalaiset konsernit lisäsivät ulkomaisten yksiköidensä oman pääoman rahoitusta 4,5 mrd. eurolla ja toivat ulkomaisista yksiköistään muuna pääomana Suomeen 1,4 mrd. euroa. Tässä suhteessa vuosi 2010 oli varsin tavanomainen, sillä suomalaiskonsernit rahoittavat myös kotimaisten yksiköidensä toimintaa ulkomailla sijaitsevien rahoitusyksiköittensä kautta.

Nettomääräisesti pääomaa vietiin Suomesta ulkomaille suorina sijoituksina noin 3,5 mrd. euron arvosta.

Suorat sijoitukset

Suomen maksutase tammikuussa 2011

 
  • Vaihtotaseen ylijäämä oli 0,4 mrd. euroa eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
  • Pääomaa tuotiin nettomääräisesti Suomeen 0,1 mrd. euroa.
  • Suorina sijoituksina pääomaa vietiin Suomesta nettomääräisesti 0,3 mrd. euroa.
  • Arvopaperisijoituksina pääomaa vietiin Suomesta nettomääräisesti 1,7 mrd. euroa.
  • Muina sijoituksina pääomaa tuotiin Suomeen nettomääräisesti 2,8 mrd. euroa.
 

Suomen maksutase

Vuosi 2010,
milj. euroa
Joulukuu 2010,
milj. euroa
Tammikuu 2011,
milj. euroa
12 kk:n liukuva summa, milj. euroa
Vaihtotase 5 636 1 036 388 5 640
    Tavarat 3 382 270 150 3 475
    Palvelut 2 151 462 18 2 083
    Tuotannontekijäkorvaukset 1 721 405 369 1 701
    Tulonsiirrot -1 618 -100 -148 -1 618
Pääomansiirrot 184 14 15 184
Rahoitustase -3 316 -3 778 55 -5 203
    Suorat sijoitukset -3 459 -1 048 -309 -3 772
    Arvopaperisijoitukset -7 872 -12 054 -1 708 -6 778
    Muut sijoitukset 6 716 9 025 2 800 5 542
    Valuuttavaranto 1 661 8 -680 301
    Johdannaiset -362 292 -48 -497
Virheelliset ja tunnistamattomat erät -2 503 2 728 -458 -621
Luvut tulevat lopullisiksi yli kahden vuoden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.


Lisätietoja antavat Anne Turkkila, p. 010 831 2175 ja Jaakko Suni, p. 010 831 2454, sähköposti etunimi.sukunimi(at)bof.fi

Seuraava maksutasetiedote julkaistaan 15.4.2011 klo 10.00.

Tilaa Maksutase -kuukausitiedote sähköpostiisi Suomen Pankin internetsivustolta