Suomen Pankin strategisena päämääränä on olla aktiivinen jäsen eurojärjestelmässä. Asiantuntemus on keskeinen tekijä, jonka ansiosta pankkia voidaan pitää luotettavana yhteistyökumppanina sekä euroalueen raha- ja rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelussa että myös kotimaisessa talouspolitiikassa. Yksi pankin asiantuntemuksen pilareista on keskuspankkien kärkitasoa oleva tutkimus pankin vahvuuksien mukaisilla painopistealueilla, jotka palvelevat eurojärjestelmän strategista päätöksentekoa ja erityisesti rahapolitiikan kvantitatiivisten analyysimenetelmien kehittämistä.
Tutkimus- ja analyysitoiminnan laatu ja näkyvyys keskuspankkiympäristön ulkopuolella lisäävät Suomen Pankin vaikuttavuutta eurojärjestelmässä. Tutkimuksen laadullisiin tavoitteisiin kuuluvat siten tutkimusraporttien julkaiseminen tunnustetuilla akateemisilla foorumeilla, aktiivinen osallistuminen tieteelliseen kokoustoimintaan ja tiivis yhteistyö akateemisen tutkijayhteisön kanssa.
Osaamista kehitetään painopistealueilla, joita ovat rahapolitiikan (kvantitatiivinen) mallintaminen, rahoitusmarkkinoiden ja maksujärjestelmien innovaatioiden, tehokkuuden ja vakauden analysoiminen sekä siirtymätalouksien ja niiden talouspolitiikan tutkiminen. Tutkimustoiminnassa näihin painopistealueisiin keskitytään pitkäjänteisesti.
Tutkimusta harjoitetaan kahdessa erillisessä yksikössä rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla. Tutkimusyksikön tutkimustoiminta on organisoitu kahteen tutkimusohjelmaan, makrotaloudelliseen tutkimusohjelmaan ja rahoitusmarkkinaohjelmaan. Kolmas, siirtymätalouksien tutkimusohjelma toteutetaan Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa, jossa tutkimustoiminnan lisäksi harjoitetaan myös Venäjän ja Kiinan talouksien ja talouspolitiikan seurantaa ja tähän liittyvää tietopalvelua.
Sivun alkuun
Makrotaloudellisessa tutkimusohjelmassa (rahapolitiikan mallinnus) kehitetään osaamista, jolla Suomen Pankki pysyy keskuspankkipiireissä rahapolitiikan kvantitatiivisen analysoinnin eturintamassa. Ohjelman tutkimustoiminnalla edistetään ja vahvistetaan modernin dynaamisen makroteorian mukaista välineosaamista pankissa. Tutkimus tukee sellaisten mallinnusteknologioiden haltuunottoa, joilla voidaan (kvantitatiivisesti) analysoida rahapolitiikan ydinkysymyksiä, kuten talouspolitiikan uskottavuusongelmia ja odotusten muodostukseen liittyviä kysymyksiä. Modernissa rahoitusmarkkinatutkimuksessa painotettujen rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksien liittäminen dynaamisiin stokastisiin yleisen tasapainon malleihin on yksi keskeisimmistä rahapolitiikan makromallien rakentamiseen liittyvistä haasteista jatkossa.
- Aino on dynaaminen stokastinen yleisen tasapainon malli
(DSGE: Dynamic Stochastic General Equilibrium). - Suomen talouden malli on luotu politiikkasimulointia ja ennustamista varten.
- Mallin ydin on täysin modernin dynaamisen makroteorian mukainen.
- Uusklassista ydintä on täydennetty useilla erityisratkaisuilla
- heterogeeninen väestö: palkansaajat ja eläkeläiset
- epätäydellinen kilpailu työvoima- ja hyödykemarkkinoilla
- palkkojen ja hintojen sopeutumisessa viive, investointien sopeutumisessa korkeat kustannukset
- sosiaaliturvajärjestelmä pitkälti suomalaisjärjestelmän kaltainen.
- Malli tarjoaa yhteisen analyysikehikon (sekä yhteisen ”kielen”) politiikkavalmistelussa ja rahapolitiikan tutkimuksessa.
- Mallin vahvuuksista on saatu osoituksia useissa politiikan valmistelutilanteissa.
- Kokemuksia vastaavien DSGE-mallien ennustekäytöstä ei toistaiseksi ole kovinkaan paljon.
- SP on edelläkävijä käyttäessään DSGE-mallia (Aino) Suomen talouden ennusteiden laatimisessa
- Tälle erityisosaamiselle on paljon kysyntää, ja SP:stä on tullut osaamisen viejä.
Sivun alkuun Rahoitusmarkkinatutkimus
Rahoitusmarkkinaohjelman (rahoituspalvelusektorin tulevaisuus) tutkimustoiminnassa keskitytään kysymyksiin, jotka liittyvät rahoitusmarkkinoiden integraatioon, tehokkuuteen ja vakauteen. Rahoitusmarkkinoiden yleisvalvontaan liittyvän tutkimus- ja analyysitoiminnan lisäksi ohjelman tavoitteena on vahvistaa sellaista analyyttista osaamista, jolla voidaan analysoida globalisoitumisen ja teknisten rahoitusmarkkinainnovaatioiden vaikutuksia maksujärjestelmien toimintaan sekä rahoitusmarkkinoiden kilpailullisuuteen ja vakauteen, ja viime kädessä keskuspankin sekä rahoitusmarkkinavalvonnan ja -säätelyn tehtäväkenttään.
Rahoitusmarkkinatutkimus keskittyy rahoitusmarkkinoiden integraation, tehokkuuden ja vakauden problematiikkaan kolmella päätutkimusalueella:
- Rahoitusmarkkinoiden tehokkuus ja integraatio
- tekninen kehitys, rahoitusmarkkinainnovaatiot ja globaali rahoitusmarkkinoiden integraatio
- vaikutukset markkinoiden rakenteeseen, kilpailullisuuteen ja tehokkuuteen, rahoituksen välitykseen ja järjestelmäriskeihin
- uudet haasteet keskuspankin toiminnalle, lainsäädännölle ja rahoitusmarkkinoiden valvonnalle.
- Maksu- ja selvitysjärjestelmät
- järjestelmien kehitystyö, tekniset innovaatiot (mm. elektroninen raha ja uudet elektroniset jakelukanavat)
- järjestelmän luotettavuus ja tehokkuus, simulointitutkimukset.
- Rahoitusmarkkinoiden vakaus
- häiriöiden leviäminen, riskikeskittymät ja -siirtymät rahoituslaitoksissa ja sektoreiden välillä
- rahoitusmarkkinasäätelyn ja -valvonnan vakausvaikutukset
- rahoitusmarkkinoiden ja etenkin pankkisektorin haavoittuvuus
- stressitestit
- arvostuskuplien analyysi
- makrotaloudellisen ennustejärjestelmän yhdistäminen pankkisektorimalliin pankkisektorin ennusteiden ja stressitestien rakentamiseksi.
Sivun alkuun
Kolmannen tutkimusohjelman tutkimustoiminta keskittyy siirtymätalouksiin ja on organisoitu Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitokseen, joka tunnetaan myös englanninkielisellä lyhenteellään BOFIT. Yksikön tutkimus on luonteeltaan pääosin soveltavaa makrotaloustutkimusta, jossa erityinen painopiste on rahataloudellisessa ja talouspolitiikan tutkimuksessa. Tutkimuksen maantieteellisenä painopisteenä on Venäjä ja sen ohella Kiina. Tutkimusstrategisesti ja asiantuntemuksen kehittämiseksi on tarkoituksenmukaista tehdä myös vertailevaa tutkimusta, jossa ovat mukana muut siirtymätaloudet ja tarpeen vaatiessa laajemminkin kehittyvät taloudet. Rahataloudellinen tutkimus keskittyy rahapolitiikkaan, rahoitusjärjestelmän instituutioihin ja valuuttakursseihin liittyviin kysymyksiin. Eräs merkittävyydeltään kasvava tutkimuskohde on Venäjän pankkisektori. Siirtymätalouksien talouspolitiikan tutkimuksessa keskeistä on raha- ja finanssipolitiikan vuorovaikutus. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietämystä kohdemaiden taloudellisen integraation vaikutuksista maailmantalouteen. Jatkuessaan Venäjän ja Kiinan kasvu lisää näiden maiden painoarvoa esimerkiksi kansainvälisillä pääoma- ja raaka-ainemarkkinoilla, millä voi olla vaikutusta mm. vakausanalyysin kannalta. Tutkimusprojektien keskinäisiä synergioita lisätään aloittamalla yksikön tutkimuksen painopisteeseen kohdistuva laaja tutkimusohjelma. Ohjelma kestää useita vuosia, ja mukaan on kaavailtu myös ulkopuolisia, sekä koti- että ulkomaalaisia tutkijoita. Siirtymätalouksien tutkimuksen avulla Suomen Pankki profiloituu etenkin eurojärjestelmän sisällä Venäjän ja laajemminkin kehittyvien talouksien ja niiden kehitykseen liittyvien riskien tuntijana, mikä on näiden maiden taloudellisen merkityksen kasvaessa tärkeää.
Sivun alkuun
Tutkimusyksikön kahteen tutkimusohjelmaan ja siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimustoimintaan käytetään kuhunkin suurin piirtein sama määrä tutkijatyövuosia. Tutkijoiden rekrytoinneissa tähdätään ensisijaisesti tohtoritason ekonomisteihin, joilla on parhaat edellytykset tehdä pankin tutkimukselle asettamien tavoitteiden mukaista korkealaatuista, akateemiset kriteerit täyttävää tutkimusta.
Tutkimusyksikössä pääosa tutkimuksesta tehdään vierailevien tutkijoiden voimin. Sekä pankin sisältä että ulkopuolelta rekrytoidaan tutkijoita määräaikaisiin projekteihin enintään vuodeksi. Projekteja ohjaavat tutkimuspäällikkö ja kolme tutkimusohjaajaa, joilla on myös omaa aktiivista tutkimustoimintaa. Viikoittaiset työpajatyyppiset seminaarit ja yksilölliset projektipalaverit ovat keskeisiä elementtejä tutkimusprojekteissa ja niiden ohjauksessa.
Siirtymätalouksien tutkimusta harjoittavat sekä vakituiset ekonomistit että vierailevat tutkijat. Vierailevia tutkijoita on keskimäärin kaksi kulloinkin. Tutkimusprojekteja esitellään ja niistä keskustellaan pääasiassa laitoksen seminaareissa, jotka ovat toisinaan avoinna myös Suomen Pankin ulkopuolisille tutkijoille.
Suomen Pankissa tutkijoita kannustetaan verkottumaan ja osallistumaan kansainvälisiin yhteisprojekteihin ja tutkimuskokouksiin. Lisäksi pankki järjestää säännöllisesti tieteellisiä konferensseja ja muita kokouksia yhdessä tunnettujen kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Tällainen yhteistyö lisää pankin tutkimustoiminnan tunnettuutta pankin ulkopuolisissa tutkimusyhteisöissä.
Konkreettisia mittareita Suomen Pankin tutkimustoiminnan menestyksellisyyden mittaamiseksi kehitetään edelleen. Markkinatestin läpäisseiden eli kansainvälisissä vertaisarvioiduissa aikakauslehdissä julkaistujen tutkimusten lukumäärä on luonnollisesti yksi tällainen konkreettinen mittari, mutta ei ainoa. Julkaisuprosessia seurataan kokonaisuudessaan eli mm. keskustelualoitteiden määrää, aikakauslehtiin lähetettyjen raporttien määrää ja esiintymisten määrää tutkijakokouksissa. Toisaalta kaikelle keskuspankin tutkimustoiminnassa syntyvälle materiaalille ei tällä hetkellä löydy luontaisia akateemisia markkinoita. Tämä koskee erityisesti politiikka-analyysia tukevaa välinekehitystyötä sekä muita politiikkavalmistelun tueksi "tuotteistettuja" tutkimustuloksia. Ponnistuksia tällaisen keskuspankkitutkimuksen näkyvyyden parantamiseksi aiotaan lisätä. Sivun alkuun