Kiinan merkitys maailmantaloudessa on kasvanut selvästi viime vuosina. Nopea talouskasvu on lisännyt Kiinan osuutta maailmankaupasta, ja Kiinan kauppataseen ylijäämä on myös kasvanut nopeasti. Tämän takia Kiinaa on vaadittu sallimaan valuuttansa vahvistuminen, ja heinäkuussa 2005 Kiina revalvoikin juanin ulkoisen arvon noin 2 prosentilla. Siitä lähtien juan on vahvistunut suhteessa dollariin, tosin hyvin hitaasti. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen on kuitenkin heikentänyt juania esimerkiksi euroon nähden. Lisäksi Kiinan inflaatio on ollut varsin vaimea, eli reaalinen efektiivinen valuuttakurssi on ollut suhteellisen vakaa jo lähes kymmenen vuotta. On kuitenkin huomattava, että vaikka useat kauppakumppanit ovat vaatineet Kiinan valuutan revalvoimista kauppataseen ylijäämän pienentämiseksi, valuuttakurssin vaikutusta Kiinan vientiin ja tuontiin on tähän mennessä tutkittu varsin vähän.
Tämän takia Alicia García-Herreron ja Tuuli Koivun tuore tutkimus (Can the Chinese trade surplus be reduced through exchange rate policy?, BOFIT DP 7/2007), jossa he analysoivat valuuttakurssin vaikutuksia Kiinan ulkomaankauppaan, on varsin tärkeä. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten reaalinen efektiivinen valuuttakurssi vaikuttaa Kiinan vienti- ja tuontivirtoihin. Reaalisen kauppapainoisen valuuttakurssin vaikutusten löytämiseksi yhtälöissä kontrolloidaan myös muiden vientiä ja tuontia selittävien tekijöiden vaikutusta. Näihin tekijöihin kuuluvat Kiinan teollisuustuotannon kasvu, maailmankaupan kehittyminen, Kiinan viennilleen asettamat verokannustimet ja tuonnille määräämät tullit sekä ulkomaisten yritysten Kiinaan tekemien investointien määrä. Tutkimuksen tulosten mukaan sekä Kiinan vienti että tuonti reagoivat muutoksiin valuuttakurssissa. Odotusten mukaisesti juanin vahvistuminen vähentää Kiinan vientiä. Nettovaikutuksia kauppataseen ylijäämään rajoittaa kuitenkin se, että myös tuonti Kiinaan vähenee valuutan vahvistuessa. Tämän oletetaan johtuvan Kiinan vahvasta asemasta kansainvälisissä tuotantoketjuissa. Useat yritykset tuovat Kiinaan komponentteja muista maista, ja näistä komponenteista koottuja tuotteita sekä puolivalmisteita viedään Kiinasta ulkomaille. Jos näiden lopputuotteiden hintakilpailukyky vähenee valuutan vahvistumisen takia, myös komponenttien tuonti Kiinaan vähenee.
Tämän vaikutuskanavan selvittämiseksi García-Herrero ja Koivu estimoivat vienti- ja tuontiyhtälöt erikseen myös Kiinan tärkeimmille kauppakumppaneille. Tuonnissa maittaiset tulokset vaihtelevat huomattavasti. Kun Kiinan valuutta vahvistuu, vähenee tuonti niistä Aasian maista, jotka vievät Kiinaan lähinnä osia ja komponentteja jatkojalostussektoria varten. Toisaalta esimerkiksi tuonti Saksasta koostuu enemmän Kiinan kotimarkkinoille suunnatuista tuotteista, ja niiden tuonti Kiinaan kasvaa juanin vahvistumisen myötä. Tulos on sama myös muiden euroalueen maiden tapauksessa. Yhdysvaltojen ja Japanin vienti Kiinaan koostuu puolestaan jatkojalostussektorille vietävistä komponenteista ja koneista sekä muista huipputekniikan tuotteista, joille Kiinassa ei ole korvaavaa tuotantoa. Näiden maiden vienti Kiinaan ei reagoi merkitsevästi muutoksiin valuuttakursseissa.
Tulosten mukaan valuuttakurssin muutosten nettovaikutukset kauppavirtoihin näyttävät olevan Kiinassa pienemmät kuin useimmissa muissa maissa, mikä selittyy Kiinan asemalla kansainvälisissä tuotantoketjuissa. Jotta valuuttakurssimuutoksilla olisi nopeita ja merkittäviä vaikutuksia Kiinan ulkoiseen tasapainoon, juanin olisi revalvoiduttava varsin paljon. |