Miksi yhteiskunnallisesti kannattavia ja hyvinvointia kasvattavia uudistuksia ei toteuteta? Joskus vastaus voi olla, että erilaiset painostusryhmät onnistuvat pysäyttämään heidän kannaltaan epäedulliset uudistukset, vaikka ne koituisivatkin nettomielessä koko yhteiskunnan hyväksi. Mutta yksi mahdollinen vastaus on myös se, että uudistusten vaikutuksista ollaan aidosti epävarmoja. Tällöin saattaa olla optimaalista edetä uudistuksissa hitaasti ja pyrkiä oppimaan sekä omista että muiden virheistä. Tätä mahdollisuutta on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Jos taloudelliset toimijat ovat epävarmoja siitä, onnistuuko ehdotettu uudistus, sen toteuttaminen on epätodennäköisempää. Vaikka rakenteelliset uudistukset olisivatkin ekonomistien näkökulmasta hyödyllisiä, on usein vaikea löytää tilastollisesti merkitsevää positiivista yhteyttä uudistusten ja talouskasvun välillä. Ian Babetskii ja Nauro F. Campos (Does reform work? An econometric examination of the reform-growth puzzle, BOFIT Discussion Paper 13/2007) arvioivat tätä kysymystä siirtymätalouksien uudistusten näkökulmasta. Koska siirtymätalousmaissa on tehty erittäin paljon rakenteellisia uudistuksia 15 viime vuoden aikana, maat ovat otollinen kohde tällaiselle tutkimukselle. Babetskii ja Campos ovat keränneet tietoja kaikista olemassa olevista empiirisistä tutkimuksista, joissa on arvioitu uudistusten vaikutusta talouskasvuun siirtymätalousmaissa. Näiden tutkimusten tuloksia arvioidaan ns. meta-analyysin avulla. Meta-analyysissä samaa ilmiötä arvioivien tutkimusten tuloksia arvioidaan tilastollisilla menetelmillä. Tässä yhteydessä pyritään selvittämään, vaikuttavatko esimerkiksi käytetyn aineiston jotkin ominaisuudet tai arviointimenetelmä saatuihin tuloksiin. Tutkimuksessa käytetyt tiedot ovat 43:sta eri ekonometrisesta tutkimuksesta.Niissä on yhteensä yli 300 yksittäistä arviota uudistusten vaikutuksista kasvuun siirtymätalousmaissa. Noin kolmasosassa arvioista vaikutus on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä, kolmasosassa negatiivinen ja merkitsevä sekä yhdessä kolmasosassa tilastollisesti merkityksetön. Tuloksien mukaan uudistusten mittaamistapa ja se, että tutkimuksessa kontrolloidaan instituutioiden ja alkuolosuhteiden vaikutusta, vähentävät todennäköisyyttä, että raportoitu vaikutus kasvuun on positiivinen. Lisäksi näyttää siltä, että rakenteellisten uudistusten vaikutus on positiivinen pidemmällä aikavälillä, mutta uudistukset saattavat hidastaa kasvua silloin kun ne tehdään. Tosin uudistukset ovat tässäkin suhteessa erilaisia. Esimerkiksi ulkomaankaupan vapauttaminen ei tuota minkäänlaisia kustannuksia lyhyelläkään aikavälillä. |