 |
4/2007 |
| Rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen levottomuus on jälleen kerran antanut aihetta perinpohjaisiin keskusteluihin ja mielipiteiden vaihtoon rahoitusmarkkinoiden toiminnan eri puolista. Etenkin on pohdittu, ovatko voimassa olevat sääntelyjärjestelmät riittävän tehokkaita, jotta rahoitusmarkkinaosapuolille voidaan tarjota tarkoituksenmukaisia kannustimia toimia kurinalaisesti ja seurata riskejä siten, ettei rahoitusjärjestelmän vakaus vaarannu. Niin mielenkiintoisia ja olennaisia kuin nämä liiallista riskinottoa koskevat kannustinkysymykset ovatkin, yhtä tärkeä on tähän liittyvä kysymys rahoitusjärjestelmän kyvystä kestää äärimmäisen voimakkaita ja varsinkin epäsuotuisia makrotalouden sokkeja. Viimeaikainen tutkimus viittaa kiinnostavasti siihen, että talouskasvun ja rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden välillä on mahdollisesti erittäin kiinteä yhteys ja että rahoitusjärjestelmän haavoittuvuus ilmenee rahoituskriisien entistä suurempana esiintymistiheytenä. |
| |
| Keskeistä tämän suhteen ymmärtämisessä on nähdä sen liittyvän luottomarkkinoiden puutteellisuuksiin, jotka puolestaan johtuvat luottomarkkinainformaation epäsymmetrisyydestä. Tarkemmin sanoen luottomarkkinoiden epätäydellisyys, esimerkiksi sopimusten täytäntöönpanokelpoisuus, rajoittaa luotonottoa, luo ns. pullonkauloja, hidastaa ja heikentää kasvua. Toimet näiden puutteellisuuksien vähentämiseksi tai jopa poistamiseksi saattavat rohkaista taloudenpitäjiä ottamaan systeemiriskiä ja lisätä niiden investointeja. Tämä paitsi nopeuttaa kasvua johtaa myös aiempaa suurempaan kriisien esiintymistiheyteen. Tämän erittäin mielenkiintoisen ajatuskulun ei silti tulisi katsoa tarkoittavan, että rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen vääjäämättä johtaisi kriiseihin tai että rahoituskriisit olisivat kasvun kannalta hyvä asia. Se kuitenkin viittaa siihen, että nopea kasvu on yhteydessä systeemiriskin ottamiseen ja tilapäisiin kriiseihin ainakin instituutioiltaan heikoissa maissa. Tässä yhteydessä esitetäänkin usein, että riskialtista kasvua mahdollisesti luova rahoitusympäristö on tyypillinen keskituloisissa maissa, joiden instituutiot eivät ole riittävän vahvoja hallitakseen tai selvittääkseen rahoitusmarkkinoiden toimintaan liittyviä informaatiovääristymiä. |
| |
| Yritysten riittämättömästä nettovarallisuudesta johtuvat vaikutukset lainan saannin merkittäviin rajoituksiin eivät näytä olevan yhtä suuri ongelma kehittyneissä ja rikkaissa maissa, mutta silti myös niissä esiintyy informaation epäsymmetrisyyteen liittyviä ongelmia rahoitusmarkkinoilla. Riskialttiin kasvun ja siten rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuden voidaan ajatella johtuvan myös erilaisesta mekanismista. Erittäin mielenkiintoinen havainto on, että odotuksiin liittyvät harhat – joko optimismi tai tulevaan tuottavuuteen ja tulonäkymiin liittyvät suotuisat uutissokit – ja luottomarkkinoiden informaation epäsymmetrisyys voisivat yhteisvaikutuksillaan periaatteessa saada taloudenpitäjät ottamaan maksukyvyttömyysriskiä ja siten suistaa talouden riskialttiin kasvun tielle. Tämä puolestaan kasvattaisi rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisan systeemisen häiriön todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Tämän mahdollisuuden myötä on uudelleen pohdittava kysymystä, onko rahoitusjärjestelmä riittävän vahva kestämään makrotalouden perustekijöiden äärimmäisen voimakkaita epäsuotuisia muutoksia, jotka johtuvat taloudenpitäjien luottamuksen yhtäkkisestä vähentymisestä tulevaa talouskasvua kohtaan. Käytettävissä on liian vähän yleiseen tasapainoon liittyvää tutkimustietoa tällaisten tulevaisuudennäkymien toteutumismahdollisuuksista, mikä sinänsä motivoinee tutkijoita lisäämään panostustaan näihin kysymyksiin tulevissa tutkimuksissaan. |
| Jouko Vilmunen |