| Viime vuosina Venäjän keskuspankki on ollut vaikean tehtävän edessä. Vientitulojen kasvu ja pääomantuonti ovat lisänneet Venäjän talouden likviditeettiä. Tämä on näkynyt inflaatiopaineiden kasvuna, vaikka samaan aikaan myös esimerkiksi työn tuottavuus on kohentunut ja rahan kiertonopeus hidastunut talouspolitiikan uskottavuuden kasvaessa. Venäjän keskuspankki on siirtynyt 2000-luvulla rahapolitiikassaan järjestelmään, jossa sillä on samanaikaisesti sekä inflaatiotavoite että raja valuuttakurssin reaaliselle vahvistumiselle. Tämän lisäksi rahan määrän kasvulle on asetettu viitearvo, jonka katsotaan vastaavan inflaatiota ja rahan kiertonopeuden odotettua muutosta. Tavallisesti inflaatiotavoite on määritelty siten, että vuoden lopun kuluttajahintojen nousulle on asetettu tavoiteväli. Esimerkiksi vuoden 2007 tavoitteena on, että joulukuussa kuluttajahintojen nousu vuodentakaisesta olisi 6,5–8 %. (Tällä hetkellä näyttää siltä, että inflaatio on joulukuussa tavoiteltua nopeampi.) Tänä vuonna ruplan reaalinen efektiivinen valuuttakurssi saa vahvistua korkeintaan 10 %, ja elokuuhun mennessä se oli vahvistunut hieman yli 4 %. Periaatteessa keskuspankin kaksi tavoitetta voivat olla myös ristiriidassa keskenään. Jos esimerkiksi ruplan nimellisen kurssin olisi annettu vahvistua tänä vuonna hieman enemmän, inflaatio olisi todennäköisesti vähäisempi. Keskuspankki antaa kuitenkin venäläisten yritysten ulkoiselle kilpailukyvylle varsin suuren painon, ja siksi ruplan nimellisen kurssin ei haluta antaa vahvistua liiaksi. |
Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa on selvitetty Venäjän inflaatioon ja valuuttakurssiin liittyvää problematiikkaa useissa tutkimuksissa. Iikka Korhonen ja Aaron Mehrotra estimoivat tutkimuksessaan "Money demand in post-crisis Russia: De-dollarisation and re-monetisation" (BOFIT DP 14/07) Venäjää koskevia rahan kysyntäyhtälöitä vuoden 1998 talouskriisin jälkeiselle ajanjaksolle. Tutkimuksessa löydetään vakaa rahan kysyntäyhtälö, kun estimoitavaan relaatioon lisätään vähenevä trendi, joka osoittaa rahan kiertonopeuden Venäjällä hidastuneen. Kuten teoria ennustaa, tulojen kasvu lisää reaalisen rahan kysyntää, ja rahan tulojousto on lähellä yhtä. Inflaatio vaikuttaa siihen, miten estimoitu systeemi hakeutuu takaisin tasapainoon. Tulokset antavat aiheen olettaa, että Venäjän rahaviranomaiset ovat olleet oikeassa kiinnittäessään huomiota rahan määrän muutoksiin rahapolitiikan formuloinnissa. On kuitenkin otettava huomioon, että rahan kiertonopeus on Venäjällä jatkuvasti hidastunut tällä vuosikymmenellä. Tulevina vuosina tämä kiertonopeuden muutos on varmasti pienempi kuin menneisyydessä, mikä saattaa vaikeuttaa inflaation ennustamista. Näyttää myös siltä, että valuuttakurssin vaikutus rahan kysyntään jatkuu, vaikka talouden dollarisoituminen onkin vähentynyt Venäjällä. |