Joulukuussa 2007 Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) järjesti kansainvälisen seminaarin, jossa käsiteltiin Venäjän ja Kiinan integraatiota maailmantalouteen. Seminaari järjestettiin 11.–12.12.2007 ja siinä käsiteltiin taloudellista integraatiota useasta eri näkökulmasta.
Olga Garaninan (University of Grenoble) ja Minoru Yasudan (University of Birmingham) tutkimuksissa tarkasteltiin Venäjän ulkomaankaupan rakenteita sekä vaikutuksia talouden eri sektoreihin. Olga Garaninan tulosten mukaan Venäjä käy hyvin erilaista kauppaa esimerkiksi EU- ja IVY-maiden kanssa. Venäjä vie erittäin vähän teollisuustuotteita EU-maihin ja Kiinaan, mutta IVY-maissa sen tuotteilla on edelleen kysyntää. Näyttää kuitenkin siltä, että myös IVY-maissa Venäjä on menettämässä markkinoita esimerkiksi kiinalaisille tuotteille. Raaka-aineiden viennin arvo on moninkertainen teollisuustuotteiden vientiin verrattuna. Minoru Yasudan tulokset täydentävät tätä kuvaa siten, että Venäjän sisälläkään ei näytä olevan suurta kysyntää venäläisille teollisuustuotteille. Sen sijaan kotimaisen kysynnän kasvu lisää tuontia useimmilla sektoreilla. Näiden tutkimusten tulokset kertovat siitä, että Venäjän taloudellinen integraatio on ollut tähän mennessä jossain määrin yksipuolista. Raaka-ainesektorin kauppa muun maailman kanssa on kasvanut nopeasti, samoin kuin investointi- ja kulutustuotteiden tuonti Venäjälle. Tähän mennessä venäläinen tehdasteollisuus ei ole pystynyt kehittämään tuotteita, joilla olisi laajaa kysyntää maailmanlaajuisilla markkinoilla.
Jarko Fidrmucin (University of Munich), Iikka Korhosen (Suomen Pankki) ja Ivana Bátorován (Comenius University) tutkimus käsittelee suhdannevaihteluiden samankaltaisuutta Kiinan ja muiden maiden välillä. Tulosten mukaan Kiinan suhdannevaihtelut ovat edelleen hyvin erilaisia kuin OECD-maissa, joskin Korea näyttää olevan poikkeus tästä säännöstä. Vaikuttaa siltä, että edes Kiinan kanssa käytävän kaupan kasvu ei ole vielä lisännyt suhdannevaihteluiden samankaltaisuutta. Samassa tutkimuksessa näytetään kuitenkin, että OECD-maiden välillä keskinäisen kaupan lisääntyminen kasvattaa suhdannevaihteluiden yhdenmukaisuutta. Tähän mennessä Kiinan taloudellinen integraatio näyttää siis edenneen eri tavalla, mikä johtuu ehkä Kiinan ainutlaatuisesta asemasta kansainvälisissä tuotantoketjuissa. Yannick Bineaun (Université de Lille I) mukaan Aasian talouksien ulkomaankaupan rakenne on edelleen niin erilainen, että ulkoiset sokit vaikuttavat niihin hyvin eri tavoin. Toisaalta Aaron Mehrotra (Suomen Pankki) ja Tomasz Kozluk (OECD) osoittavat, että Kiinan rahapolitiikan muutoksilla on selvä vaikutus ainakin pienemmissä Kaakkois-Aasian maissa, kuten Singaporessa ja Hongkongissa, eli integraatio saattaa olla lisääntymässä.
Tuuli Koivu (Suomen Pankki) ja Alicia García-Herrero (Bank for International Settlements) estimoivat Kiinan vientiä ja tuontia koskevia yhtälöitä ja päätyvät siihen, että Kiinan renminbin tuntuvakaan revalvoiminen ei merkittävästi pienentäisi maan kauppataseen ylijäämää. Merkittävä osa Kiinan tuonnista on vientituotteiden valmistukseen tarvittavia osia ja raaka-aineita, joiden tuonti supistuisi, jos vienti vähenisi. Valuutan vahvistumisen vaikutus olisi kuitenkin erilainen eri maiden taloudessa, koska maat käyvät kauppaa Kiinan kanssa varsin erilaisilla tuotteilla. Tämä tutkimus antaa aiheen olettaa, että vaikka Kiinan keskuspankki antaisi valuutan vahvistua nykyistä nopeammin, sillä olisi varsin vähän vaikutusta useimpien maiden alijäämäiseen kauppaan Kiinan kanssa.
Seminaarin täydellinen ohjelma on nähtävissä verkksivulla. Seminaarin esitykset julkaistaan lähikuukausina BOFIT Discussion Paper ‑sarjassa.
|