On selvää, että rahoitussektorin toiminta ja tehokkuus vaikuttavat taloudelliseen kehitykseen. Useiden tutkimusten mukaan kattava ja tehokas rahoitussektori lisää kansantalouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Useissa köyhemmissä maissa etenkin pankkijärjestelmä on hyvin tärkeä rahoituksen välittymisessä, mikä korostaa entisestään pankkien tärkeyttä taloudellisen kehityksen kannalta. Siirtymätalouksissa pankkijärjestelmän kehittyminen on ollut tärkeää, koska muutoksen alkaessa näiden maiden pankkijärjestelmät olivat hyvin erilaisia kuin markkinatalousmaissa.
Näiden syiden takia siirtymätalouksien pankkijärjestelmiä on tutkittu varsin paljon (esimerkiksi Bonin et al., 2005, tarjoaa hyvän katsauksen alaan liittyvään kirjallisuuteen). Tutkimuksia on tehty sekä makro- että mikrotasolla kysymyksenasettelun mukaan. Tutkittaessa yksittäisiin pankkeihin liittyviä kysymyksiä relevantin tutkimusaineiston saatavuus on kuitenkin usein ollut ongelmallista. Tämän takia Venäjän koko pankkisektoria, jolla toimii edelleen yli 1 000 pankkia, on tutkittu verrattain vähän.
Nykyään on kuitenkin saatavilla kattavaa tilastoaineistoa myös venäläisten pankkien taseista ja tuloslaskelmista, ja Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa (BOFIT) on käynnissä useita venäläisten pankkien toimintaa koskevia tutkimushankkeita. BOFITin tutkijat Zuzana Fungacova ja Laura Solanko ovat tarkastelleet venäläisten pankkien riskiottoa. Pankkien luotonannon nopea kasvu viimeisten 6–7 vuoden aikana on supistanut pankkien pääomien suhdetta niiden taseeseen. Erilaiset riskimittarit osoittavat kuitenkin, että venäläisten pankkien riskitaso on alhaisempi kuin esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopan pankkien. Näyttää kuitenkin siltä, että ulkomaiset pankit ovat valmiimpia ottamaan riskejä kuin venäläisomisteiset pankit. Tämä johtuu tietenkin siitä, että ulkomaalaisomisteisilla pankeilla on parempi pääsy kansainvälisille pääomamarkkinoille. Lisäksi näyttää siltä, että Venäjän alueilla toimivat pankit ovat valmiimpia lisäämään riskejään kuin Moskovassa toimivat pankit.
BOFITin keskustelualoitesarjassa (BOFIT DP 3/2008) on julkaistu Alexei Karasin, Koen Schoorsin ja Laurent Weillin tutkimus venäläisten pankkien tehokkuudesta ja omistusrakenteen vaikutuksesta tehokkuuteen. Tulosten mukaan ulkomaiset pankit ovat tehokkaampia kuin yksityiset venäläisten omistamat pankit. Yllättävää on, että yksityiset pankit eivät ole tehokkaampia kuin julkisesti omistetut pankit. Näihin tuloksiin eivät vaikuta pankkien valitsema toimintatapa, toimintaympäristö, johdon preferenssit riskin suhteen, palveluvalikoima, pankin koko tai käytetty analyysimenetelmä. Näyttää jopa siltä, että julkisesti omistetut pankit ovat tehokkaampia kuin yksityiset pankit, eikä tehokkuuskuilu ole pienentynyt vuoden 2004 jälkeen, jolloin Venäjällä tuli käyttöön talletustakuujärjestelmä. Saattaa olla, että tämä johtuu pankin vaihtamiseen liittyvien kulujen kasvusta tai talletustakuun aiheuttamista käyttäytymismuutoksista.
Tässä suhteessa tutkimuksen tulokset eroavat varsin paljon muista siirtymätalouksia koskevista tuloksista. Varsinkin Keski- ja Itä-Euroopan uusissa EU-jäsenmaissa julkisesti omistetut pankit ovat olleet lähes poikkeuksetta tehottomimpia, vaikka niissäkin ulkomaiset pankit ovat yleensä tehokkaimpia. On itse asiassa vaikea sanoa, miksi julkisesti omistetut pankit näyttävät Venäjällä toimivan niin tehokkaasti. On tietenkin muistettava, että näissä pankeissa on myös yksityistä omistusta ja että toimiva johtokin saattaa olla merkittävä osakkeenomistaja, mikä tietenkin vaikuttaa sen insentiiveihin pankin johtamisessa.
Näyttää siis siltä, että Venäjän pankkijärjestelmä hyötyisi enemmän kilpailun lisääntymisestä ja ulkomaisten pankkien tulosta markkinoille kuin jäljellä olevien julkisten pankkien yksityistämisestä. Koska ulkomaiset pankit ovat myös valmiita hyväksymään suurempia riskejä, niiden tulo markkinoille auttaisi talouskasvua entisestään.
Kirjallisuus:
Bonin, John – Hasan, Iftekhar – Wachtel, Paul (2005) Bank performance, efficiency and ownership in transition countries. Journal of Banking and Finance, 29, 31-53. |