Korruptio vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan monin tavoin. Monien tutkimusten mukaan se haittaa talouskasvua. Korruptio voi vähentää esimerkiksi investointien määrää, koska se kasvattaa investoinneilta vaadittua tuottoa. Toisaalta korruptiolla saattaa olla myös taloudellisesti positiivisia vaikutuksia. Se helpottaa taloudellisia transaktioita, jos esimerkiksi juridinen järjestelmä ei toimi hyvin.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa on meneillään useita tutkimusprojekteja, joissa selvitetään sekä korruption syitä että seurauksia. Näitä tutkimuksia julkaistaan tämän vuoden aikana BOFIT Discussion Paper ‑sarjassa.
Rajeev K. Goelin ja Iikka Korhosen tutkimuksessa "Exports and Corruption: A Disaggregated Examination" tarkastellaan maan viennin rakenteen yhteyttä korruptioon yli 130 maassa. Oletuksena on, että kunkin maan raaka-ainepohja vaikuttaa sekä viennin rakenteeseen että korruptioon. Maat vievät niitä tuotteita, joissa niillä on suhteellinen etu. Samaan aikaan useasti on havaittu, että varsinkin öljysektorin suuri osuus taloudessa näyttää lisäävän korruptiota. Öljyn pumppaaminen maasta on suhteellisen helposti valvottavaa toimintaa, joka vaatii useimmissa maissa paljon viranomaislupia jne. Tämä jo sinänsä lisää helposti korruptiota. Lisäksi kamppailu öljytulojen käytöstä näyttää lisäävän poliittisen järjestelmän korruptioherkkyyttä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten eri tuotteiden osuus maan kokonaisviennistä korreloi korruption kanssa. Näyttää tosiaan siltä, että mitä enemmän maa vie öljyä, sitä korruptoituneempi se on. Samaan aikaan maataloustuotteiden vienti näyttäisi vähentävän korruptiota. Taloudelliset ja poliittiset vapaudet vähentävät korruptiota, kuten voidaan odottaakin. Vaikuttaa myös siltä, että energiatuotteiden korruptiota lisäävä vaikutus on suurimmillaan maissa, joissa korruptio on muutenkin huomattava. Näyttäisi siis siltä, että etenkin maiden, jotka ovat riippuvaisia energiatuotteiden viennistä, olisi kiinnitettävä huomiota esimerkiksi poliittisiin ja taloudellisiin vapauksiin, mikäli ne haluavat vähentää korruptiota.
Toisenlaisen näkökulman korruptioon tarjoaa Pierre-Guillaume Méonin ja Laurent Weillin tutkimus "Is corruption an efficient grease?" Siinä tarkastellaan korruption vaikutusta taloudelliseen tehokkuuteen 54 kehittyneessä ja kehitysmaassa. Tämän tutkimuksen mukaan korruption vaikutus taloudelliseen tehokkuuteen ja sitä kautta elintasoon ei ole välttämättä yksiselitteinen. Mikäli maan institutionaaliset rakenteet eivät ole pitkälle kehittyneitä, korruptio voi itse asiassa tehostaa talouden toimintaa, koska yritysten ei tarvitse käyttää niin paljon aikaa ja resursseja hankalien ja ristiriitaisten sääntöjen noudattamiseen. On kuitenkin huomattava, että niissä maissa, joissa on kehittyneet instituutiot, korruptio näyttää aina vähentävän talouden tehokkuutta. Lisäksi on tietenkin mahdollista, että alhaisemman kehitystason maissa viranomaisille on edullista pitää esimerkiksi yritysten lupakäytäntö hankalana, koska viranomaisten edustajat voivat tällä tavalla lisätä omia henkilökohtaisia tulojaan.
Korruption ja taloudellisen tehokkuuden välinen suhde ei siis ole välttämättä kovin yksinkertainen. Näyttää kuitenkin siltä, että useimmat maat hyötyisivät korruption vähentämisestä tai ainakin instituutioidensa kehittämisestä siten, että korruptiota ei tarvita niiden puutteiden korjaamiseen. |