Tutkimustiedote Online 4/2008

4/2008

Pääkirjoitus

Vaikka makrotaloustieteen ja erityisesti suhdanneanalyysin työkalut ovat muuttuneet radikaalisti parinkymmenen viime vuoden aikana, nykyistä suhdannevaihtelujen tutkimusta voidaan silti perustellusti pitää erilaisten epätäydellisyyksien makrovaikutusten selvityksenä. Makrotaloustieteen nykytilaa käsittelevässä esityksessään Olivier Blanchard listaa joukon kysymyksiä, jotka edelleen määrittävät suurelta osin tapaa, jolla makrotaloustieteellistä tutkimusta harjoitetaan. Jos ei oteta huomioon nimellisiä jäykkyyksiä, kuten hitaasti sopeutuvia nimellishintoja, mitkä kitkat ovat makrotaloudellisesti merkittävimpiä? Miten nämä kitkatekijät vaikuttavat erilaisten sokkien dynaamisiin seurauksiin? Miten näissä kitkatekijöissä otetaan huomioon vähintäänkin uusien sokkien mahdollisuus? Mitä tiedämme näistä dynaamisista vaikutuksista ja kuinka merkittäviä nämä sokit ovat?
Lue lisää
 

Työmarkkinoiden etsintäteoreettisen perusmallin kvantitatiivisen suorituskyvyn parantaminen: uusien ja olemassa olevien työsuhteiden heterogeenisuus

Ekonomistien kartuttama kokemus ja tieto siitä, miten olemassa olevien rahataloudellisten suhdannevaihtelumallien käyttö selittää kvantitatiivisesti suhdannedynamiikassa havaittuja ominaisuuksia, viittaavat työmarkkinoiden keskeiseen asemaan. Ekonomistit eivät siis ole kiinnostuneita vain palkkojen, työllisyyden ja työttömyyden empiirisen käyttäytymisen dokumentoinnista, vaan he ovat kiinnostuneita myös sellaisten mallien rakentamisesta, jotka auttavat heitä ja talouspolitiikan päätöksentekijöitä ymmärtämään työmarkkinoihin vaikuttavia voimia, sekä näiden mallien käyttämisestä talouspolitiikan ja institutionaalisten muutosten vaikutusten arviointiin. Tavanomainen kysynnän ja tarjonnan käyttäytymismalli täysin kilpailluilla työmarkkinoilla on toki hyödyllinen joidenkin työmarkkinakysymysten pohdintaan ja niistä keskustelemiseen. Monia tärkeitä kysymyksiä on kuitenkin hankala käsitellä tavanomaisella kilpailevien työmarkkinoiden mallilla, kuten Rogerson ym. korostavat, Miksi työttömät esimerkiksi valitsevat toisinaan työttömiksi jäämisen ja kieltäytyvät työtarjouksista? Mikä määrittää työllisyys- ja työttömyysjaksojen pituudet?
Lue lisää
  

Ristiinsaamiset ja tartuntavaara rahoitusjärjestelmässä: simulointituloksia pankkien välisiltä rahamarkkinoilta Suomessa

Ajoittain esiintyneiden rahoitusmarkkinakriisien vuoksi olisi houkuttelevaa ajatella, että rahoitusjärjestelmät ovat epätavallisen häiriöalttiita. Rahoitusmarkkinoiden kriisejä selittäviä vaihtoehtoisia teorioita on paljon. Yhden teorian mukaan suuret häiriöt eivät ole välttämättömiä rahoituskriisien ymmärtämiseksi. Rahoitusjärjestelmän tartunta-alttius on sen sijaan ratkaisevaa, koska pienetkin paikalliset häiriöt tietyssä rahoitusjärjestelmän osassa voivat levitä tartuntakanavia pitkin muualle rahoitusjärjestelmään ja jopa koko talouteen. Rahoitusmarkkinoiden tartunta voitaisiin näin ollen määritellä prosessiksi, jossa epävakaus tai kriisi rahoitusjärjestelmän jossakin osassa leviää rahoitusjärjestelmän muille alueille, jotka ovat taloudellisesti sidoksissa kriisiin ajautuneeseen alueeseen.
Lue lisää
 

Korruption vaikutus taloudelliseen toimintaan

Korruptio vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan monin tavoin. Monien tutkimusten mukaan se haittaa talouskasvua. Korruptio voi vähentää esimerkiksi investointien määrää, koska se kasvattaa investoinneilta vaadittua tuottoa. Toisaalta korruptiolla saattaa olla myös taloudellisesti positiivisia vaikutuksia. Se helpottaa taloudellisia transaktioita, jos esimerkiksi juridinen järjestelmä ei toimi hyvin.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa on meneillään useita tutkimusprojekteja, joissa selvitetään sekä korruption syitä että seurauksia. Näitä tutkimuksia julkaistaan tämän vuoden aikana BOFIT Discussion Paper ‑sarjassa.
Lue lisää
 

Tapahtumia Tuoreita Suomen Pankin tutkimusjulkaisuja Lähiaikoina ilmestymässä
 

 

 

Päätoimittaja
Jouko Vilmunen

Julkaisija
Suomen Pankki
ISSN 1457-5817
(verkkojulkaisu)

PL 160,
00101 Helsinki

Sähköposti:
research@bof.fi

Tutkimustiedote 4/2008 (PDF)