Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa on tehty työtä ns. yleisen tasapainon makromallin kehittämiseksi Kiinan taloudelle. Projektin päätarkoituksena on luoda malli, joka selittäisi Kiinan talouden yleisiä ominaisuuksia. Tällaisella mallilla kyetään käsittelemään mielenkiintoisia politiikkakysymyksiä, ja työn tarkoituksena on myös yleisesti laajentaa ymmärtämystä Kiinan taloudesta ja sen dynamiikasta. Tällä hetkellä työn alla oleva malli on perusteiltaan lähellä Jordi Galín (2008, luku 3) suljetun talouden makromallia. Malli on uuskeynesiläinen, ja siinä on kolme toimijaa: kotitaloudet, yritykset ja politiikkaviranomainen. Kaikki talouden agentit maksimoivat hyötyään (yritykset voittoa), ja heitä sitoo elinkaaren budjettirajoite. Muiden samanlaisten mallien tavoin kaikki markkinat palautuvat sokkien – rahapolitiikka ja teknologia – jälkeen tasapainoon. Nimelliset jäykkyydet mallissa johtuvat yritysten asteittaisesta hinnanasetannasta, joka seuraa makromallinnuksessa jo tavanomaiseksi tullutta Calvo-hinnoittelua (Calvo, 1983). Hyödykemarkkinoilla on monopolistinen kilpailu, jossa yritykset asettavat hinnat maksimoiden odotettujen voittojen nykyarvoa. Työmarkkinat ovat sen sijaan täysin kilpailulliset, mikä pätee varsinkin Kiinan vientiin suuntautuvalla teollisuustuotantosektorilla. Mallin tasapainon määrittelevät yhtälöt ovat uuskeynesiläinen Phillipsin käyrä, dynaaminen IS-käyrä ja rahapolitiikan käyttäytymisyhtälö eli reaktiofunktio. Keskuspankin reaktiofunktio Kiinalle rakennetussa mallissa eroaa kehittyneissä talouksissa tavallisesti käytetystä Taylorin säännöstä, jossa nimelliskorko toimii rahapolitiikan instrumenttina. Kiinan mallissa rahapolitiikan sääntö on määritelty inflaatiosta ja tuotantokuilusta riippuvana sääntönä perusrahalle, jonka tarjontaa keskuspankki säätelee. Ero kehittyneisiin talouksiin verrattuna johtuu Kiinan instituutioista – Kiinassa korkoinstrumentilla on perinteisesti ollut vähäinen rooli rahapolitiikan toteuttamisessa. Kiinaa koskevassa mallinnustyössä haasteita luo myös talouden kehitystaso. Tilastoihin liittyvät ongelmat asettavat omat rajoituksensa sille, miten erilaisia parametreja voidaan kalibroida mallin ratkaisemiseksi. Osaksi juuri parametrien valinta tekee mallista Kiinan taloudelle sopivan. Valituilla parametreillä on myös vaikutus siihen, miten talous reagoi erilaisiin sokkeihin. Toisaalta Kiinassa käynnissä oleva rakennemuutos aiheuttaa sen, että talous ei välttämättä ole millään hetkellä täydellisesti tasapainossa mallin määrittelemällä tavalla. Calvo, G., 1983. Staggered Prices in a Utility Maximizing Framework. Journal of Monetary Economics 12(3), 383–398. Galí, J., 2008. Monetary policy, inflation, and the business cycle. Princeton: Princeton University Press. |