Venäjän pankkisektori on sekä samanlainen että erilainen

Maailmanlaajuinen talouskriisi iski lujasti myös Venäjän talouteen. Viime vuonna Venäjän bruttokansantuote laski 7,9 %. Toisin kuin monissa muissa maissa Venäjällä pankkisektori on selviytynyt taloudellisen aktiviteetin supistumisesta varsin hyvin. Vaikka luotonanto kasvoi hyvin nopeasti viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla, pankkien luottokanta ei ehtinyt kasvaa kovin suureksi. Lisäksi myös Venäjällä viranomaiset ovat eri tavoin halunneet turvata pankkisektorin likviditeettiä. Talletussuoja ja joidenkin pienien pankkien nopea sulkeminen ovat tukeneet yleisön luottamusta pankkijärjestelmään. Lisäksi on huomattava, että valtio omistaa edelleen merkittävän osan pankkisektorista. 

BOFITissa on viime vuosina tutkittu paljon Venäjän pankkisektoria. Näitä tutkimuksia varten on hankittu hyvin yksityiskohtainen tietokanta venäläisten pankkien tase- ja tuloslaskelmatiedoista. Tutkimuksissa on selvitetty mm. kilpailutilannetta Venäjän pankkijärjestelmässä sekä sitä, miten omistus vaikuttaa pankkien tehokkuuteen ja korkomarginaaleihin. Koska Venäjällä on vuosina 2000–2007 suljettu useita pankkeja, olemme pystyneet myös selvittämään, mikä on markkinarakenteen vaikutus sille todennäköisyydelle, että pankki joutuu ongelmiin. BOFIT DP 12/2009 (Zuzana Fungáčová – Laurent Weill: How market power influences bank failures: Evidence from Russia) tutkii kilpailun vaikutusta rahoitussektorin vakauteen. Vallitseva käsitys on ollut, että kilpailu lisää pankkisektorin haavoittuvuutta, mutta myös toisenlaisia käsityksiä on esitetty kirjallisuudessa. Tässä keskustelualoitteessa tutkitaan ensimmäistä kertaa kilpailun vaikutusta yksittäisten pankkien vararikkoihin. Kilpailua mitataan Lernerin indeksillä. Venäjän pankkisektori on siinä mielessä ainutlaatuinen, että siellä on viime vuosien aikana ollut useita pankkien vararikkoja.

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan on selvää, että pankkien välinen kilpailu vähentää pankkisektorin vakautta. Tulos säilyy samana, vaikka pankkien markkinavoimaa ja vararikkoa tutkitaan erilaisilla mittareilla. Työssä käytetään myös erilaisia kontrollimuuttujia sekä testataan, onko muuttujien välinen yhteys epälineaarinen. Näyttää siltä, että pankkien välistä kilpailua lisäävät toimet voivat heikentää rahoitussektorin vakautta. Jos tämä tulos on yleistettävissä myös muihin maihin – etenkin kehittyviin talouksiin – sen politiikkaimplikaatiot näissä maissa ovat selvät: Finanssisektorin vakauden takia on ehkä siedettävä jonkin verran vähemmän kilpailua. 

Uudemmassa BOFIT-tutkimuksessa selvitetään pankkien markkinavoimaan vaikuttavia tekijöitä. BOFIT DP 3/2010 (Zuzana Fungáčová, Laura Solanko and Laurent Weill: Market power in the Russian banking industry) analysoi pankkien välistä kilpailua Venäjällä. Kilpailua ja sen tekijöitä mitataan käyttämällä Lernerin indeksin avulla laskettua markkinavoimaa (market power). Vastaavia tutkimuksia on aiemmin tehty vain kehittyneiden talouksien aineistoa käyttäen, joten tämä tutkimus antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vertailla kehittyvän talouden pankkisektorin kilpailutilannetta kehittyneiden maiden tilanteeseen.  

Tulokset osoittavat pankkien välisen kilpailun kiristyneen vain vähän vuosina 2001–2007. Lernerin indeksin arvot Venäjän aineistossa ovat keskimäärin samansuuruisia kuin aiemmissa, kehittyneisiin maihin keskittyneissä tutkimuksissa löydetyt. Valtion omistamien pankkien markkinavoima ei tulosten mukaan eroa yksityisten pankkien markkinavoimasta, ja toisaalta ulkomaalaisomisteisten pankkien markkinavoima ei eroa kotimaisten pankkien markkinavoimasta. Ei siis ole itsestään selvää, että ulkomaisten pankkien tulo markkinoille olisi lisännyt kilpailua Venäjän pankkimarkkinoilla. Aiemman pankkien riskejä käsitelleen tutkimuksen mukaan tämä on kuitenkin voinut lisätä Venäjän pankkisektorin vakautta. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että alueellisten markkinoiden keskittyminen, pankkien riskinotto sekä pankin koko määrittävät Lernerin indeksillä mitattua pankkien välistä kilpailua.