1 • 2011
Kiinan painoarvon maailmantaloudessa kasvaessa myös kiinnostus sen talouden ennustamiseen on lisääntynyt selvästi. Ennusteiden kokoamiseen erikoistunut Consensus Economics raportoi tällä hetkellä lähes 20:n eri kansainvälisen tutkimuslaitoksen ennusteita, jotka koskevat Kiinan tärkeimpiä talousindikaattoreita. Samaan aikaan kuitenkin esitetään epäilyjä, kuinka hyvin kiinalaiset tilastot kykenevät kuvaamaan suuren maan todellista tilannetta. Esimerkiksi Kiinan kansantalouden tilinpidon revisio vuonna 2005 kasvatti bruttokansantuotetta peräti 16,8 %, ja pienempiä muutoksia on tehty myös tämän jälkeen. Tällainen tilanne asettaa tilastojen käyttäjän ja ennustajan vaikeiden valintojen eteen, kun tulevaa kehitystä pitää kuitenkin yrittää ennakoida.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) julkaisee kahdesti vuodessa oman Kiina-ennusteensa. Tämän lisäksi BOFITissa on käynnissä useita tutkimushankkeita, jotka käsittelevät Kiinan taloutta koskevia ennusteita ja ennustamista hieman yleisemminkin. Nämä tutkimukset julkaistaan lähitulevaisuudessa BOFIT Discussion Paper -sarjassa. Meneillään olevassa tutkimuksessa Aaron Mehrotra (BOFIT) ja Jenni Pääkkönen (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT) vertaavat Kiinan julkaistuja BKT-tilastoja vaihtoehtoisiin makrotalouden indikaattoreihin. Analyysin tarkoituksena on tutkia, onko virallisten BKT-tilastojen kuvailema talouden dynamiikka linjassa muiden ns. samanaikaisten indikaattorien (coincident indicator) kanssa. Mehrotran ja Pääkkösen tutkimuksessa vaihtoehtoiset indikaattorit kootaan yhdistämällä informaatiota laajasta makromuuttuja-aineistosta faktorianalyysin avulla. Estimoituja faktoreita verrataan sitten julkaistuihin BKT:n kasvulukuihin ajanjaksolla 1997–2009. Tälle ajanjaksolle osuvat Aasian talouskriisi 1990-luvun lopussa, globaali talouskriisi vuosina 2008 ja 2009 sekä Kiinan oma voimakas kasvu etenkin 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Tutkimuksessa havaitaan, että julkaistut BKT:n kasvuluvut ovat pitkälti linjassa vaihtoehtoisten indikaattoreiden kanssa ja että poikkeamat näiden kahden välillä ovat hyvin lyhytaikaisia. Kiinan BKT-luvuissa ei näiden tulosten mukaan siten ole systemaattista virhettä. Eri faktorien merkitys kuitenkin muuttuu ajan mittaan, mikä on todennäköisesti merkki Kiinan talouden rakennemuutoksesta. Tutkimuksessa verrataan myös faktorianalyysin antamaa kuvaa Kiinan taloudesta kahden julkaistun samanaikaisindikaattorin (Kiinan tilastoviranomaisten oma ja yhdysvaltalaisen Conference Boardin indikaattori) dynamiikkaan. Käy ilmi, että näiden kolmen eri indikaattorin antama kuva Kiinan suhdannekehityksestä on hyvin samankaltainen.
Toisessa tutkimuksessa Iikka Korhonen (BOFIT) ja Maria Ritola (Demos Helsinki) selvittävät, miten erilaisten tutkimuslaitosten BKT- ja inflaatioennusteet toteutuvat suurissa kehittyvissä talouksissa. Näyttää siltä, että useiden maiden tapauksessa bruttokansantuotteen kasvun ns. konsensusennuste (eli kaikkien ennusteiden keskiarvo) on harhaton, eli keskimäärin ennustevirhe on nolla. Kiinan ennusteessa näin ei kuitenkaan ole, vaan Kiinan nopeimman talouskasvun vuosina ennustajat ovat olleet selvästi liian varovaisia. Toteutuneen kehityksen ja saman vuoden maaliskuussa kerätyn konsensusennusteen välinen ennustevirhe oli noin kaksi prosenttiyksikköä tai jopa selvästi enemmän vuosien 2002 ja 2007 välillä. Ennusteiden tekijät eivät pystyneet ennakoimaan Kiinan talouden hyvin nopeaa kasvua tällä aikavälillä. Toisaalta kansainvälisen talouskriisin aikana ennusteet ovat osuneet keskimäärin paremmin kohdalleen (katso kuvio).
Kiinan BKT-ennusteiden osuvuus
Lähteet: Consensus Economics ja Kiinan tilastoviranomaiset.
Indikaattorimalleista saatujen tulosten mukaan Kiinan kansantalouden tilinpidon luvut antavat oikean kuvan talouskehityksestä. Tällöin systemaattisia ennustevirheitä ei voi selittää tilasto-ongelmilla ainakaan vuosina 2006 ja 2007, jolloin virheet olivat suurimmillaan. Saattaa olla, että ennusteiden tekijät ovat luottaneet liikaa talouspolitiikan mahdollisuuksiin hillitä kasvua ja välttää talouden ylikuumenemista. Vastaavasti toteutunut inflaatio oli nopeampi kuin vuosien 2007 ja 2008 ennusteissa oli arvioitu.
Iikka Korhonen