1 • 2013
Miten koko talouteen kohdistuvat sokit syntyvät: koolla on merkitystä
Ekonomistit olettavat lähes rutiininomaisesti, että yrityskohtaiset sokit häviävät, kun yritystasolta siirrytään koko talouden tasolle, jolloin näistä sokeista ei jää jälkiä makrotalouteen. Ajattelutavan perustana on joukko yrityksiä, joista yksikään ei erikseen taikka yhdessä toisen kanssa ole kyllin suuri vaikuttaakseen makrotalouteen ja joihin kohdistuu korreloimattomia, idiosynkraattisia yhteenlaskussa toistensa vaikutukset kumoavia sokkeja. Tämä logiikka rajoittaa implisiittisesti yritysten kokojakaumaa siten, että yksittäiset yritykset eivät vaikuta koko talouteen.
Arvopaperistaminen, matalat korot ja suhdannevaihtelut: vuoristorata-ajelua varjopankkisektorin vauhdissa
Ekonomistit ja talouspolitiikan päättäjät ovat jo pitkään keskustelleet kauan matalalla pysytelleiden korkojen todennäköisistä taloudellisista vaikutuksista sekä erityisesti ajankohdasta, jona keskuspankin olisi järkevintä pyrkiä luopumaan matalan koron politiikasta. Monet ovat itse asiassa esittäneet käsityksenään, että Yhdysvaltain keskuspankki piti tämän vuosituhannen alkuvuosina ohjauskorot liian matalina liian pitkään, mikä osaltaan tuki luottohuuman kehittymistä ennen maan rahoitusmarkkinoiden romahtamista vuonna 2008 ja tätä seurannutta talouden äkkipysähdystä.
Suhdanteet nousevissa ja kehittyneissä talouksissa vaihtelevat samankaltaisesti
Nousevien talouksien painoarvon kasvu maailmantaloudessa on lisännyt keskustelua siitä, ovatko OECD-maiden ja nopeammin kasvavien nousevien talouksien suhdannevaihtelut erkaantuneet toisistaan. Toisin sanoen, kuinka nopeasti nousevat taloudet voivat kasvaa, jos OECD-maiden talouskehitys on hidasta? BOFITissa on julkaistu useita tutkimuksia eri maiden suhdannevaihteluiden yhtenevyydestä, ja aihetta käsitteleviä tutkimuksia on tekeillä tälläkin hetkellä.
Tapahtumia
Tuoreita Suomen Pankin tutkimuksia