Avauspuheenvuoro Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osaston (EKSO) ja Eurooppalainen Pääkaupunkiseutu ry:n ”Ranska Soirée”- tilaisuudessa Säätytalolla 6.11.
Arvoisa yleisö!
Tervetuloa ranskalaiseen iltaan!
Vous êtes chaleureusement bienvenus à la Soirée française!
Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osaston (EKSO) tehtävänä on tuottaa kansalaiskeskusteluun puheenvuoroja eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuudesta oman kulttuurimme ja traditioidemme eurooppalaisten juurien tunnistamiseksi ja vahvistamiseksi.
Olemme jo muutaman kerran järjestäneet seminaaritilaisuuden kulloisenkin EU:n puheenjohtajamaan ympärille – ja maan suurlähetystön suosiollisella tuella. Tavoitteena on ollut tutustua puheenjohtajamaan kulttuuriin, politiikkaan, talouteen, jotta paremmin ymmärrämme EU:n moninaisuutta. Tämän eurooppalaisuuteen kuuluvan monimuotoisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä jotta voisimme rakentaa yhteistä Eurooppaa – yhteisöllisyyttä, yhteisiä instituutioita, joita puolestaan tarvitsemme pitääksemme yllä eurooppalaista hyvinvointia ja eurooppalaista elämänmuotoa. Monimuotoisuus ja yhtenäisyys kuuluvat molemmat eurooppalaisuuteen. Jotta muistaisimme, että Eurooppa on myös monikielinen, seminaari pidetään kahdella EU:n virallisella kielellä – ranskaksi ja suomeksi.
Tämän seminaarin aiheena on EU:n perustajamaa Ranska. Seminaarin tavoitteena on puhua Ranskasta, eurooppalaisuudesta, Ranskan suurenmoisesta kulttuurista ja kulttuu-risiteistä Ranskan ja Suomen välillä. Järjestämme tämän seminaarin tällä kertaa yhdessä Eurooppalainen pääkaupunkiseutu ry:n kanssa. Me molemmat yhdistykset jaamme saman päämäärän – tuottaa kansalaiskeskustelua Eurooppamme ymmärtämiseksi.
Me molemmat – sekä Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osasto että Eurooppalainen Pääkaupunkiseutu ry toimimme yhteisö- ja henkilöjäsentemme jäsenmaksujen ja seminaarikohtaisten sponsorien tuen turvin. Haluankin heti aluksi esittää parhaat kiitokset kaikille tukijoillemme – yhteisöjen nimet ovat esillä ohjelmalehtisessä. Erityisesti haluan jo nyt kiittää Madame Bourolleauta, Ranskan Suomen suurlähettilästä, joka heti ensi toimekseen keväällä Suomeen tultuaan syttyi ajatukselle ja on ollut vaikuttamassa seminaarin sisältöön.
***
Euroopan yhdentymisen ydinajatus on ollut liittää Euroopan demokraattisia valtioita ja kansoja toisiinsa asioissa, joissa yhteisestä politiikasta on hyötyä, sillä mikään maa ei pärjää yksin globaalistuvassa maailmassa ja globaalistuvilla markkinoilla. Viimeaikainen rahoitusmarkkinoiden kriisi on jälleen osoittanut EU:n integraation hyödyn ja antanut myös uutta pontta mm. Irlannin kansanäänestystuloksen myötä vastatuulessa olleelle integraatiokehitykselle.
EU ei voi mennä eteenpäin vastoin sen kansalaisten tahtoa. Tahto edellyttää sitä että kan-salaiset tuntevat EU:n saavutukset ja mahdollisuudet yhteiseen etuun paremmin.
Tässä yhteydessä haluan muistuttaa euron menestyksestä. Yhteinen rahamme euro, joka nyt viettää 10-vuotisjuhlavuottaan, on suuri saavutus. Euro – ja sen myötä yhteinen rahapolitiikka - on kiistatta menestystarina ja osoitus vahvasta integraatiotahdosta, maanosamme elinvoiman vaalimisesta. Mm. meneillään olevassa globaalissa rahoitusmarkkinakriisissäkin EMU ja yhteisvaluutta euro on toiminut vakauttavana tekijänä. Voi vain kuvitella, millainen tilanne valuuttamarkkinoilla olisi nyt vallinnut, mikäli Euroopassa olisi ollut useampia valuuttoja! Euro-oloissa myös Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja eurojärjestelmä ovat pystyneet johtamaan keskuspankkien koordinoituja toimenpiteitä koko globaalien rahoitusmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Näyttääkin siltä, että halu pyrkiä euroalueeseen on EU:ssa lisääntynyt.
EU on myös Ranskan puheenjohdolla osoittanut, että se sittenkin pystyy toimimaan yhdessä eurooppalaisten ratkaisuperiaatteiden löytämiseksi pankkikriisin syvenemisen estämiseksi ja yhdentyneenä etsimään ratkaisuja myös globaalilla tasolla rahoituskriisin voittamiseksi.
Tämä osoittaa jälleen, että jäsenmaiden integraatiotahto ja keskinäinen luottamus ovat sittenkin varsin vahvoja ja että EU:n välttämättömiin haasteisiin myös instituutioiden vahvistamiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan kehittämiseksi voidaan vastata.
Esimerkkinä otan esille erään eurooppalaisia rahoitusmarkkinoita koskevan haasteen, joka kriisistä huolimatta on keskeinen. EMU, Euroopan talous- ja rahaliitto, ei ole projektina valmis. Rahapolitiikka on euroalueella yhteinen, mutta monelta muulta osin ollaan vasta puolitiessä tai jopa matkan alussa. Tarvitaan aidosti integroituneet eurooppalaiset rahoitusmarkkinat. Meneillään oleva kriisi on osoittanut, että EU tarvitsee yhteisen EU-tason rahoitusmarkkinoiden valvonnan kiireellisesti. Muutoin uhkana on rahoitusmarkkinoiden integraatiokehityksen pysähtyminen ja markkinoiden uudelleen kansallistuminen, mikä olisi todellinen isku sisämarkkinoiden kehitykselle.
Arvoisat kuulijat
Edellä viittasin talouteen, rahoitukselliseen integraatioon, euron menestykseen integraation tärkeinä haasteina. Ekonomistina velvollisuuteni on muistuttaa näitä asioita koskevista EU:n onnistumisista ja haasteista. Mutta riittävätkö nämä asiat saamaan Euroopan kansalaisia rakentamaan eurooppalaista yhteisvastuuta?
Edesmennyt Ranskan akatemian jäsen, historioitsija Fernand Braudel (1902-1985) viittaa EU:n perustajien innon lähteisiin ja kirjoittaa: ”Osoittaa ihmistuntemuksen puutetta tarjota kansalaisten ravinnoksi vain laskelmia, jotka kalpenevat kaiken sen hulluutta lähenevän innostuksen rinnalla, jota on ollut kiittäminen Euroopan kokemasta noususta ennen ja nyt.”
Olen opetellut – ekonomistinakin − olemaan samaa mieltä: Eurooppalaista yhteisvastuuta ei voida rakentaa vain pelkkien numeroiden varaan. Braudelin sanoin: ”Eurooppa ei voi olla oma itsensä, ellei se tukeudu niihin ikivanhoihin voimiin, joista se on ammentanut sivistyksensä ja elävän humanisminsa.”
Näihin voimiin me paneudumme tänään hienojen esitysten ja esiintyjiemme puheenvuoroissa. Näillä sanoin minulla on ilo avata seminaarimme ja toivottaa kaikille antoisaa ja avointa ”ranskalaista – eurooppalaista iltaa”.