Hyvät kutsuvieraat ja tiedotusvälineiden edustajat. Tervetuloa Antti Heinosen kirjoittaman ja Suomen Pankin julkaiseman Viimeiset markat -teoksen julkistamistilaisuuteen!
Vaikka markkaseteleiden ja -kolikoiden käyttö maksuvälineinä päättyi jo kymmenen vuotta sitten, markat ovat meille suomalaisille edelleen läheinen asia. Markka oli keskeinen kansallinen symboli jo pitkään ennen Suomen itsenäisyyttä ja markkaseteleiden kuvituksissa esiintyneet kuva-aiheet ja henkilöt olivat monille suomalaisille tärkeitä.
Monella meistä on markkoja vielä myös hallussaan. Suomen Pankin joulukuussa Taloustutkimukselta teettämän kyselyn perusteella 65 prosentilla suomalaisista – joko itsellään tai lähipiirillään – oli edelleen hallussaan markkoja.
Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä Suomen Pankin tilastojen mukaan lunastettaviksi kelpaavia markkoja oli vuoden 2011 lopussa liikkeessä yhteensä noin 1,7 miljardin markan arvosta. Tästä summasta seteleitä oli 746 miljoonaa, kolikoita 591 miljoonaa ja juhlarahoja 332 miljoonaa markkaa.
Suomen Pankin velvollisuus lunastaa markkaseteleitä ja -kolikoita päättyy reilun kuukauden kuluttua 29.2.2012. Sen jälkeen markoilla on enää keräily- ja muistoarvoa.
Hyvin harva kuitenkin aikoo palauttaa vanhenevia markkojaan. Mainitun kyselytutkimuksen mukaan peräti 97 prosenttia markkojen haltijoista ei aio vaihtaa markkojaan euroiksi. Olettaen, että ihmisten hallussa olevat markat jakautuvat tasaisesti, tämän luvun perusteella lunastettavia markkoja palautuisi tammi-helmikuussa noin 50 miljoonaa. Viime vuosina markkoja on palautunut noin 10 miljoonan vuosivauhdilla.
Osa markkojen haltijoista kuitenkin haluaa vaihtaa markkansa euroiksi. Enää vaihdon kanssa ei kuitenkaan kannata odotella. Suomen Pankki suosittelee markkojen vaihtamista euroihin ensisijaisesti omassa pankissa.
Tässä tilaisuudessa Suomen Pankilla on ilo ja kunnia julkaista Antti Heinosen kirjoittama teos ”Viimeiset markat”. Teos on mielenkiintoinen niin markkaseteleiden historiaa harrastaville, markkoja keräileville numismaatikoille kuin seteleiden valmistuksesta kiinnostuneille. Kirjan korkeatasoisesta painojäljestä ja graafisesta ilmeestä vastaa Edita Oy.
Kirjan tekijässä Antti Heinosessa yhdistyy edellä mainitut mahdolliset kirjan kohderyhmät ja hän on laajentanut kirjan näkökulmaa puhtaasti numismaatikoille tarkoitetusta hakuteoksesta myös laajempaa lukijakuntaa kiinnostavaan suuntaan. Antti Heinosella on poikkeuksellisen hieno ja pitkä kansainvälinen ura setelialalla. Tällä hetkellä hän toimii puheenjohtajana G10- keskuspankkien muodostamassa ryhmässä, joka toimii seteliväärennösten ehkäisemiseksi maailmanlaajuisesti.
Tätä ennen hän oli yli kymmenen vuoden ajan Euroopan keskuspankin setelijohtaja. Heinonen toimi vuosina 2001–2002 eurokäteisen vaihdon koordinoinnista vastanneen komitean puheenjohtajana eli häntä voimme kiittää kymmenen vuotta sitten koko euroalueella sujuvasti tapahtuneesta euron käyttöönotosta. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin hän vastasi Suomen Pankissa osastopäällikkönä maksuvälinehuollosta. Lisäksi hän oli viimeisten markkasetelisarjojen aihepiiri- ja designtoimikuntien sihteeri.
Tekstin ohella kirja on rikas myös kuvitukseltaan, johon suuren panoksen on antanut rahamuseomme intendentti Jaakko Koskentola valokuvaamalla lähes kaikki kirjassa olevat setelit. Kirjan valmistumiseen ovat myös myötävaikuttaneet lukuisat asiantuntijat niin Suomen Pankista kuin sen ulkopuolelta. Heistä suuri osa onkin ilokseni läsnä tässä tilaisuudessa.
Suomen Pankki päätti julkaista Antti Heinosen Viimeiset markat -teoksen, koska katsoimme julkaisemisen palvelevan lähinnä kahta tarkoitusta. Ensinnäkin kirja kattaa Suomen markkamääräisten seteleiden historian vuoden 1945 mallista aina vuonna 2002 tapahtuneeseen euroseteleiden liikkeeseen laskuun. Toiseksi kirja toimii jatko-osana Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen vuonna 1952 julkaisemalle teokselle Suomessa vuosina 1809–1951 esiintyneistä kotimaisista setelityypeistä.
Sen lisäksi, että tässä nyt julkaistavassa teoksessa kuvataan Suomen paperirahan historiaa ja markkaseteleiden elinkaarta vuosina 1945–2002 niin kotimaisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta, niin teos sisältää myös paljon numismaattisesti kiinnostavia yksityiskohtia sekä tietoa seteleiden painotekniikasta ja aitoustekijöiden kehityksestä.
Julkaisemalle tämän kirjan Suomen Pankki haluaa juhlistaa arvokkaalla tavalla markkojen lunastusajan päättymistä. Samaan yhteyteen ajoittuu myös euroseteleiden käyttöönoton 10-vuotismerkkipäivä, mikä myös antaa aihetta juhlaan.
Seuraavaksi annan puheenvuoron kirjan tekijälle Antti Heinoselle, joka esittelee kirjaansa tekijän näkökulmasta. Antin jälkeen Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun professori Yrjö Sotamaa on ystävällisesti lupautunut antamaan kommenttipuheenvuoron teoksesta. Tilaisuuden loppupuolella kutsuvierailla ja toimittajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja.
Viimeiset markat -teoksen julkistamistilaisuuden päättää johtokuntamme jäsen Seppo Honkapohja avaamalla uuden vaihtuvan näyttelyn täällä rahamuseossa, joka liittyy läheisesti julkaistavan kirjan aihepiiriin.
Antti ole hyvä!