Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen: Maailman rattaat pyörivät, jauhautuuko Ylä-Savo? Ylä-Savon Maakuntajuhlat 30.6.2013
Hyvät naiset ja herrat,
On ilo osallistua perinteisiin maakuntajuhliin ja pitää puhe täällä. Vaikka juhla on paikallinen, se antaa muuallakin asuville mahdollisuuden osallistua keskusteluun maakunnan asioista. Puheessani tarkastelenkin alueen asioita kahdesta näkökulmasta; jauhautuuko Ylä-Savo maailman ja Euroopan talouden rattaissa sekä miten ja millä täällä voidaan pärjätä.
Molempiin näihin isoihin kysymyksiin tuon näkemyksiä ja toiveita. Talousnäkemykset tulevat luonnollisesti nykytehtävieni pohjalta, kun taas alueen vahvuuksien hyödyntäminen ja nykytilanteen parantamisajatukset nojaavat juuriini ja tiiviiseen suhteeseeni Ylä-Savoon, sen yrityksiin ja asukkaisiin. Esitän ajatuksiani täysin puoluepoliittisten ja arvovalintojen ulkopuolelta; sama kuka tekee, kunhan vain asiat saadaan hoidettua. Tärkeää on todeta, että lopulliset vastaukset ja varsinaiset toimet ovat teidän, hyvät paikalla olijat, käsissä. Meidän tulee rakentaa tulevaisuutta tuleville sukupolville.
Tähän alkuun, ennen näitä aiheita haluan lausua kiitoksen kaikille tämän tilaisuuden järjestäjille – olette tehneet jälleen erinomaista työtä. Erityisen tunnustuksen ansaitsee kotiseutuneuvos Leo Puurunen ja hänen työryhmänsä, joka on toimittanut Ylä-Savon maakuntajuhlien 60-vuotisjuhlateoksen, joka minun on ollut ilo saada tuoreena.
Käsillä on ”lainattu aika”
Olin juhannuksena Sveitsissä, Baselissa Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n vuosikokouksessa. Sen analyysien mukaan kansainvälinen talouskehitys heikentyy. Kiinan talouskasvu, joka edelleen on vahvaa, hidastuu. Yhdysvalloissa odotettu kasvun kiihtyminen näyttää viivästyvän, ja on osoittautunut ennakoitua heikommaksi. Japanissa uuden rahapolitiikan viritys nosti pörssikursseja, mutta ei ole piristänyt reaalitaloutta. Euroopassa talous supistuu tänä vuonna, eikä ensi vuosikaan näytä paljoa voimistuvan. BIS kuvaa talouden tilannetta siten, että nyt käsillä on ”lainattua aikaa”, jolloin on tehtävä talouskasvun edellyttämät toimet.
Keskuspankit ovat huolehtineet rahoitusjärjestelmän toimivuudesta massiivisin operaatioin. Monien maiden hallitukset ovat tehneet voimakkaita toimia tasapainottaakseen talouksiaan. Tunnustusta on annettava myös talousvaikeuksissa oleville Etelä-Euroopan valtioille, joissa selvä käänne on saatu aikaan. Mutta työ jatkuu, ongelmat eivät ole ohitse.
Meillä mahdollisuus pärjätä huonossakin vientikysynnässä
Suomen talous on ollut heikkoa jo viiden vuoden ajan ja lähivuosien näkymät ovat vaisut. Väliaikaisilta suhdannemuutoksilta näyttäneet talouden ongelmat ovat osoittautuneet odotettua pysyvämmiksi ja rakenteellisiksi. Kansainvälisen talouden tila on heikentänyt vientimahdollisuuksia. Vientimenestystä painavat myös omat kilpailukykyämme rapauttaneet toimet sekä paperi- ja elektroniikkateollisuuden kohtaamat rakenneongelmat.
Esimerkkinä Suomen heikosta vientitilanteesta voi todeta, että Suomen viennin arvo on edelleen runsaat 12 prosenttia vuoden 2007 tason alapuolella, kun kriisimaina tunnettujen Espanjan ja Irlannin vienti on jo noussut saman verran vuoden 2007 tason yläpuolelle. Tällä menolla Suomi ajautuu ennen pitkää kriisimaaksi.
Viennin hiipuminen on jäänyt hiukan piiloon, sillä kansantalouden kasvuluvuissa kotitalouksien kulutus on lisääntynyt ja julkinen sektori on lisännyt menojaan. Ongelmallista tässä on erityisesti se, että tämä kotimainen kysyntä on rahoitettu velalla. Velkaantumiselle rakentuvalla kasvulla ei ole kantavaa taloudellista pohjaa. Lisääntynyt velkaantuminen on omiaan hidastamaan talouskasvua jatkossakin.
Yhteenvetona voi todeta, että kehitykseen on vaikuttanut erityisesti kaksi isoa tekijää: talouden tuotantorakenteessa tapahtunut muutos ja finanssikriisin pitkä jälki. Ne ovat tuoneet meidän taloutemme hyvin hankalaan tilanteeseen. Suomi on pieni maa koko maailmantaloudessa. Kun vientimme kuitenkin suuntautuu ympäri maailman, on meillä mahdollisuus pärjätä huonossakin vientikysynnässä, kunhan vain hoidamme kilpailukykymme kuntoon.
Panokset koko alueen yhteistyöhön
Samoin ympäröivän maailman kehitys kohtelee Ylä-Savoa. Sekin pärjää, kun huolehdimme alueen kilpailukyvystä. Tässä on kaksi tärkeätä osa-aluetta; elinkeinoelämä ja julkinen sektori.
Ylä-Savon perinteissä vahvuutena on ollut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyö alueellisessa kehittämisessä. Tällaisessa yhteisvoimin toimimisessa Ylä-Savo on ollut edelläkävijä koko maassa, kuten muun muassa Kuntaliiton, Keskuskauppakamarin ja useiden ministeriöiden edustajat eri yhteyksissä ovat todenneet. Aiempien vuosikymmenten aikana on luotu hyvä pohja yrityksille menestyä. Täällä onkin maailman mittakaavassakin lukuisia ykkösluokan yrityksiä.
Elinvoimainen elinkeinoelämä ja vahvat yritykset ovat antaneet mahdollisuuksia ylläpitää julkisia palveluja. Elinkeinojen toimintaedellytyksistä huolehdittaessa on syytä muistaa, että koko julkisen sektorin ja kaikkien kunnallisten kustannusten maksajina ovat lopulta vain ja ainoastaan yksityisen sektorin toimijat; yritykset, yrittäjät ja ammatinharjoittajat.
Välinpitämättömyyttä on, ettei julkisen sektorin kustannuksista kanneta riittävästi huolta. Ajatellaan, että rahat tulevat aina jostain muualta. Näin se ei ole. Vain alueellisesti kannattava elinkeinotoiminta voi kantaa kestävällä tavalla kuntien kustannukset.
Ylä-Savon elinkeinoelämän menestyksen kaltaisia hedelmiä ja tuloksia ei julkisen sektorin puolella ole saatu aikaan. Vaikka ponnisteluja on tehty, edelleen tunnutaan toivovan, että aika hoitaa ongelmat. Valitettavasti tällaisella ajattelulla annetaan paikallinen päätöksenteko pois kokonaan ulkopuolisille. Tällöin rakenteiden uudistaminen tapahtuisi vasta pakon edessä ja muiden suunnittelemin toimin. Vastuu asioiden hoitamisesta ajoissa on nykypäättäjillä.
Jollei toimita itse ja ajoissa, on kaksoisongelman vaara. Ensinnäkin alueen kuntien välistä yhteistyötä ohjattaisiin muualta, eikä tässä silloin kysytä enää alueen ihmisiltä, puhumattakaan että nämä voisivat päättää miten ja mitä julkisia palveluja tarjotaan. Koulujen, sairaaloiden, kulttuuripalvelujen sekä monien muiden meille kullekin tärkeiden palvelujen tarjoaminen päätettäisiin kokonaan muualla. Toiseksi tehoton julkinen sektori lisää yritysten, yrittäjien ja ammatinharjoittajien lastia entisestään. Tällainen toimintaedellytysten heikentyminen vie elinkeinotoimintaa muualle ja heikentää siten alueen työllisyyttä, verotuloja ja palveluita.
Nyt onkin aika tämän maakuntajuhlan henkeä noudattaen panna panokset koko alueen yhteistyöhön. Kuntien yhteiseen hiileen puhaltaminen vahvistaa aluetta siitä riippumatta, minkälaiset ovat tulevaisuuden olot. Kuntien voimien yhdistäminen sellaisenaan ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan edelleenkin hyvää yhteistyötä myös yritysten kesken sekä yritysten, kuntien ja alueella sijaitsevien oppilaitosten kesken.
Yksittäisen yrityksen menestys tai yksittäisen osa-alueen menestys ei merkitse sitä, että se olisi joiltain muilta pois. Yksittäiset menestykset ja menestyjät auttavat muitakin menestymään. Hyvässä yhteistyössä esimerkiksi kuntarajat häviävät, eivätkä ne ole kehityksen jarruna.
Hyvät naiset ja herrat
Muutokset kansainvälisessä taloudessa ovat historiallisen suuret. Arvioiden mukaan tällaisia muutoksia tapahtuu kerran kaksi sadassa vuodessa. Yhteisvoimin Ylä-Savo on vahvempi kestämään vaikeitakin aikoja pitäen päätösvallan itsellään.
Päätöksin tulee varmistaa, että maakunnasta ei tule taantuma-aluetta. Mitä nopeammin uudistukset tehdään, sen parempi. Ylä-Savon on otettava niin reipas askel eteenpäin, että siinä valtiovallan uudistushankkeet jäävät toiseksi ja että Ylä-Savo pääsee taas edelläkävijäksi.
Lopuksi toivotan Maakuntajuhlille menestyksellistä ja virkeää tulevaisuutta. Maailmantalouden rattaiden pyöriessä on kulttuurinen ja sivistyksellinen yhteistyö arvokasta.