Lehdistötilaisuus
6.10.2011
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme täällä Berliinissä. Lämpimät kiitokset pääjohtaja Weidmannille kutsusta ja vieraanvaraisuudesta sekä erityiskiitokset Saksan keskuspankin henkilökunnalle EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerromme nyt kokouksen tuloksista. Kokouksessa olivat läsnä myös euroryhmän puheenjohtaja, pääministeri Jean-Claude Juncker ja komissaari Olli Rehn.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Inflaatio on pysynyt nopeana, ja käytettävissä olevat tiedot ovat vahvistaneet neuvoston näkemyksen, että inflaatio todennäköisesti pysyy 2:ta prosenttia nopeampana tulevina kuukausina mutta hidastuu sen jälkeen. Samalla rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista. Rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkuminen ja epäsuotuisat vaikutukset rahoitusoloihin hidastanevat euroalueen talouden kasvuvauhtia tämän vuoden jälkipuoliskolla. Talousnäkymiä leimaavat poikkeuksellisen suuri epävarmuus ja kasvun hidastumisen riskien lisääntyminen. Samanaikaisesti lyhyet korot pysyvät matalalla. Rahapolitiikalla on edelleenkin ylläpidettävä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mikä varmistaa euroalueen inflaatio-odotusten pysymisen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. Käytettävissä olevien tietojen ja tulevan kehityksen perinpohjainen ja kattava analyysi on perusteltua.
EKP:n neuvosto on päättänyt toteuttaa kaksi pitempiaikaista rahoitusoperaatiota: ensimmäinen näistä on maturiteetiltaan noin 12 kuukauden operaatio lokakuussa ja toinen on maturiteetiltaan noin 13 kuukauden operaatio joulukuussa. Operaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina. Molempien operaatioiden korkona käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin pitempiaikaisen rahoitusoperaation ajalta ja korko maksetaan kunkin operaation erääntyessä. Nämä pitempiaikaiset operaatiot toteutetaan säännönmukaisten ja maturiteetiltaan poikkeavien rahoitusoperaatioiden lisäksi ja ilman, että niillä on vaikutusta näiden toteutukseen.
EKP:n neuvosto on päättänyt jatkaa myös perusrahoitusoperaatioiden toteutusta kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina niin kauan kuin on tarpeen ja ainakin vuoden 2012 kuudennen pitoajanjakson loppuun eli 10.7.2012 saakka. Tätä käytäntöä noudatetaan edelleen myös maturiteetiltaan poikkeavissa eli yhden pitoajanjakson pituisissa eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa, joita toteutetaan niin kauan kuin on tarpeen ja ainakin vuoden 2012 kuudennen pitoajanjakson loppuun (eli suunnilleen toisen neljänneksen loppuun) saakka. Näiden maturiteetiltaan poikkeavien rahoitusoperaatioiden kiinteä korko on sama kuin tuolloin voimassa oleva perusrahoitusoperaatioiden korko.
Lisäksi EKP:n neuvosto on päättänyt toteuttaa kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 25.1., 29.2., 28.3., 25.4., 30.5. ja 27.6.2012 kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina. Näiden kolmen kuukauden operaatioiden korkoina käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin pitempiaikaisen rahoitusoperaation ajalta.
Edelleen EKP:n neuvosto päätti käynnistää uuden katettujen joukkolainojen osto-ohjelman. Ohjelma toteutetaan seuraavasti:
• Ostojen tavoitemäärä on 40 miljardia euroa.
• Ostot voidaan toteuttaa ensi- ja jälkimarkkinoilla, ja ne pannaan toimeen suorina ostoina.
• Ostot alkavat marraskuussa 2011, ja niiden odotetaan päättyvän kokonaisuudessaan lokakuun 2012 loppuun mennessä.
Tämän toisen osto-ohjelman menettelytavoista kerrotaan tarkemmin EKP:n neuvoston 3.11.2011 pidettävän kokouksen jälkeen.
Likviditeetin tarjonta ja rahoitusoperaatioissa sovellettavat jakoperiaatteet varmistavat edelleen, että euroalueen pankeilla ei ole likviditeettirajoitteita. Kaikki vakavien rahoitusmarkkinajännitteiden aikana toteutetut epätavanomaiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrän kasvu hidastui vuoden 2011 toisella neljänneksellä neljännesvuositasolla 0,2 prosenttiin, ja sen odotetaan nyt olevan erittäin hidasta vuoden jälkipuoliskolla. Myönteistä kasvuvirettä näyttävät vaimentavan monet tekijät, kuten maailmantalouden kysynnän laantuminen, kuluttajien ja yritysten luottamuksen heikkeneminen sekä eräiden euroalueen valtioiden velkamarkkinoiden jännitteistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset rahoitusehtoihin. Samaan aikaan EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouskehityksen hyötyvän kehittyvien markkinatalouksien kasvun jatkumisesta, matalalla olevista lyhyistä koroista sekä niistä useista toimista, joita on toteutettu rahoitussektorin toimintakyvyn tukemiseksi.
EKP:n neuvosto katsoo euroalueen talousnäkymiin liittyvien riskien painottuvan edelleen ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan, kun toimintaympäristöä leimaa poikkeuksellisen suuri epävarmuus. Odotettua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat etenkin rahoitusmarkkinoiden joidenkin osa-alueiden jännitteet euroalueella ja maailmanlaajuisesti sekä näiden paineiden mahdollinen leviäminen edelleen euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinta pysyy edelleen kalliina, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli syyskuussa 3,0 %, kun se elokuussa oli ollut 2,5 %. Inflaatiovauhti on vuoden 2010 lopusta lähtien ollut nopea, mikä johtuu lähinnä energian ja muiden raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti todennäköisesti pysyy tulevina kuukausina selvästi yli 2 prosentin. Tämä perustuu odotukseen, että palkkojen nousu on verrattain vakaata tilanteessa, jossa talouskasvu on vaimeata.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että välillisiä veroja ja hallinnollisesti määräytyviä hintoja korotetaan, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät erityisesti euroalueen ja maailmantalouden odotettua hitaamman kasvun vaikutuksiin.
Rahatalouden analyysi osoittaa, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli 2,8 % elokuussa 2011, kun se heinäkuussa oli ollut 2,1 %. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) oli 2,8 % elokuussa, kun se heinäkuussa oli ollut 2,6 %. M3:n erien kasvun nopeutumiseen ovat saattaneet vaikuttaa useat tekijät, jotka mahdollisesti liittyvät jännitteiden voimistumiseen eräillä rahoitusmarkkinasegmenteillä. Rahan määrän kehitys elokuussa näyttää johtuneen etenkin siitä, että yön yli talletuksiin, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksiin ja takaisinostosopimuksiin suuntautuvat rahavirrat olivat huomattavia. Takaisinostosopimusten kasvu johtui lähinnä vakuudellisesta pankkienvälisestä luotonannosta, joka entistä enemmän toteutettiin rahaa hallussa pitävällä sektorilla toimivien keskusvastapuolten välityksellä. Kaiken kaikkiaan M3:n kasvun voimistuminen johtui lähinnä siitä, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti kiihtyi heinäkuun 1,0 prosentista 1,7 prosenttiin elokuussa, sekä siitä, että jälkimarkkinakelpoisten instrumenttien vuotuinen kasvuvauhti nopeutui.
M3:n vastaeristä yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (2,2 %) ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (2,7 %) pysyivät ennallaan heinäkuun tilanteeseen verrattuna. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Rahapolitiikan kannalta olennaisesta keskipitkän aikavälin näkökulmasta lavean rahan määrän ja lainakannan kasvu on viime kuukausina pitkälti vakaantunut. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista.
Pankkisektorin tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun otetaan huomioon valtioiden joukkolainariskien ja pankkien rahoitustarpeiden välinen suhde. Kuten aiemminkin, EKP:n neuvosto kehottaa pankkeja tekemään kaikkensa taseiden vahvistamiseksi, turvautumaan tulorahoitukseen, varmistamaan palkkioiden maltillisuus ja tukeutumaan markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjiaan. Pankkien tulee tarvittaessa hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet – ne on pantava täytäntöön kokonaisuudessaan. Näihin toimiin kuuluu myös Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) mahdollisuus tulevaisuudessa myöntää valtioille lainaa pankkien pääomittamiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Inflaatio on pysynyt nopeana, ja käytettävissä olevat tiedot ovat vahvistaneet neuvoston näkemyksen, että inflaatio todennäköisesti pysyy 2:ta prosenttia nopeampana tulevina kuukausina mutta hidastuu sen jälkeen. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista. Rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkuminen ja epäsuotuisat vaikutukset rahoitusoloihin hidastanevat euroalueen talouden kasvuvauhtia tämän vuoden jälkipuoliskolla. Talousnäkymiä leimaavat poikkeuksellisen suuri epävarmuus ja kasvun hidastumisen riskien lisääntyminen. Samanaikaisesti lyhyet korot pysyvät matalalla. Rahapolitiikalla on edelleenkin ylläpidettävä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mikä varmistaa euroalueen inflaatio-odotusten pysymisen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella. Käytettävissä olevien tietojen ja tulevan kehityksen perinpohjainen ja kattava analyysi on perusteltua.
Finanssipolitiikan puolella kaikkien hallitusten on nyt, kun rahoitusmarkkinoilla vallitsee suuri epävarmuus, toteutettava määrätietoisia ja etupainotteisia toimia, jotta yleinen luottamus julkisen talouden kestävyyteen vahvistuu. Kaikkien euroalueen hallitusten on osoitettava aikovansa kunnioittaa omia valtiollisia sitoumuksiaan ehdottoman päättäväisesti ja täysimääräisesti, mikä on ratkaiseva tekijä koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa. EU:n ja IMF:n yhteisiin sopeutusohjelmiin kuuluvien sekä rahoitusmarkkinaolojen muutoksille erityisen herkkien maiden on pantava yksiselitteisesti täytäntöön kaikki ilmoittamansa toimet vakauttaakseen julkista taloutta ja vahvistaakseen kotimaisen finanssipolitiikan perusteita. Maiden on myös oltava valmiita lisätoimiin, jotka saattavat olla tarpeen kunkin maan tilanteen kehittymisen mukaan.
Julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten on yhdessä vahvistettava luottamusta, kasvunäkymiä ja uusien työpaikkojen luomista. Tämän vuoksi EKP:n neuvosto kehottaa kaikkia euroalueen maiden hallituksia toteuttamaan määrätietoisesti ja viipymättä huomattavia ja kattavia rakenneuudistuksia. Näin maat voivat parantaa kilpailukykyään, lisätä talouksiensa joustavuutta ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaaliaan. Tässä suhteessa ratkaisevassa asemassa ovat työmarkkinauudistukset, joiden tulisi keskittyä jäykkyyksien poistamiseen ja palkkajouston tehostamiseen. Erityisesti olisi poistettava palkkojen indeksisidonnaisuus ja lisättävä yritystason sopimuksia. Näinä haasteellisina aikoina maltillisuus niin tuottomarginaaleissa kuin palkoissakin on yleensäkin ensiarvoisen tärkeää. Näiden toimien tueksi tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka lisäävät kilpailua hyödykemarkkinoilla ja etenkin palvelualoilla – mukaan lukien kilpailulta suljettujen ammattien vapauttaminen. Tarvittaessa tulee myös yksityistää palveluja, joita tällä hetkellä tarjoaa vain julkinen sektori. Näin voidaan edistää tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Samalla EKP:n neuvosto kehottaa kaikkia euroalueen hallituksia panemaan täytäntöön kaikki 21.7.2011 sovitut päätökset kokonaisuudessaan.
Lopuksi haluan esittää joitakin henkilökohtaisia kommentteja. Tämä on viimeinen Euroopan neuvoston kokousta seuraava lehdistötilaisuuteni. Muistan ensimmäisen, kahdeksan vuoden takaisen vastaavan lehdistötilaisuuteni kuin eilisen. Tämä säännöllinen vuoropuhelu lehdistön ja teidän kaikkien kanssa on ollut suuri ilo. Olemme näinä vuosina yhdessä – kukin omien velvoitteidemme mukaisesti – analysoineet Euroopan ja maailmantalouden tilannetta. Tilanne ei koskaan ollut rauhallinen. Nyt olemme kuitenkin kokeneet yli neljän vuoden ajan myllerryksiä, myrskyjä ja hurrikaaneja. Vaativina aikoina säännöllinen, reaaliaikainen ja avoin viestintä on tärkeämpää kuin koskaan. Te edustatte kansallisia, eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia viestintäkanavia. Ne ovat olennaiset siltä kannalta, että markkinat toimivat häiriöttömästi ja ekonomistit ja talouden toimijat tulevat ymmärretyiksi ja että Euroopan kansalaiset, joille EKP itsenäisenä instituutiona on tilivelvollinen, saavat tietoa. Kahdeksan vuotta sitten käytäntö, että EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen järjestetään lehdistötilaisuus, oli yhä rohkea. Nykypäivänä se on osa viimeisintä globaalia kehitystä. Varapuheenjohtaja ja minä saamme kiittää teitä myös siitä.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.
