Lehdistötilaisuus
3.11.2011
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Tervetuloa lehdistötilaisuuteemme. Tänään on ensimmäinen kerta, kun minulla on ollut ilo ja kunnia toimia EKP:n neuvoston puheenjohtajana. Mielihyvin jatkan nyt EKP:n vakiintunutta reaaliaikaista tiedotuskäytäntöä ja kerron yhdessä varapääjohtajan kanssa neuvoston kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti laskea EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Vaikka inflaatio on pysynyt nopeana ja on lähikuukausina todennäköisesti yli 2 %, inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan alle 2 prosentin vuoden 2012 aikana. Samalla rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista. Tämän päivän päätöksen jälkeen inflaation odotetaan pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Koska rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkumisella on epäsuotuisia vaikutuksia rahoitusoloihin ja luottamukseen, jännitteet todennäköisesti vaimentavat euroalueen talouden kasvuvauhtia tämän vuoden toisella puoliskolla ja sen jälkeenkin. Talousnäkymiä leimaavat edelleen poikkeuksellisen suuri epävarmuus ja kasvun hidastumisen riskien lisääntyminen. Nämä riskit ovat osittain toteutumassa, minkä vuoksi BKT:n määrän keskimääräistä kasvua koskevia ennusteita ja arvioita varsin todennäköisesti tarkistetaan merkittävästi ennakoitua heikommiksi vuonna 2012. Tässä tilanteessa myös euroalueen hinta-, kustannus- ja palkkapaineiden odotetaan vaimenevan. Tämä on otettu huomioon EKP:n neuvoston tämänpäiväisessä päätöksessä. Rahapolitiikalla on edelleenkin ylläpidettävä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mikä varmistaa euroalueen inflaatio-odotusten pysymisen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella.
Likviditeetin tarjonta ja rahoitusoperaatioissa sovellettavat jakoperiaatteet varmistavat edelleen, että euroalueen pankeilla ei ole likviditeettirajoitteita. Kaikki vakavien rahoitusmarkkinajännitteiden aikana toteutetut epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrän kasvu hidastui vuoden 2011 toisella neljänneksellä neljännesvuositasolla 0,2 prosenttiin, ja sen odotetaan olevan erittäin hidasta vuoden jälkipuoliskolla. On merkkejä siitä, että aikaisemmin tunnistetut talouskasvun heikkenemisen riskit ovat toteutumassa, kuten kyselytutkimusten epäsuotuisista tuloksista ilmenee. Vastaisuudessa myönteistä kasvuvirettä näyttävät vaimentavan monet tekijät, kuten maailmantalouden kysynnän laantuminen sekä eräiden euroalueen valtioiden velkamarkkinoiden jännitteistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset rahoitusehtoihin ja luottamukseen. Samaan aikaan EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouskehityksen hyötyvän kehittyvien markkinatalouksien kasvun jatkumisesta, matalalla olevista lyhyistä koroista sekä niistä useista toimista, joita on toteutettu rahoitussektorin toimintakyvyn tukemiseksi.
EKP:n neuvoston arvion mukaan on vahvistunut, että euroalueella on talouskasvun heikkenemisen riskejä toimintaympäristössä, jota leimaa erityisen suuri epävarmuus. Odotettua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat etenkin rahoitusmarkkinoiden joidenkin osa-alueiden jännitteiden voimistuminen entisestään euroalueella ja maailmanlaajuisesti sekä näiden paineiden mahdollinen leviäminen edelleen euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinta pysyy edelleen kalliina, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli lokakuussa 3,0 % eli sama kuin syyskuussa. Inflaatiovauhti on vuoden 2010 lopusta lähtien ollut nopea, mikä johtuu lähinnä energian ja muiden raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti todennäköisesti pysyy lähikuukausina yli 2 prosentin. Vuonna 2012 inflaatio hidastuu alle 2 prosentin. Inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tämä perustuu odotukseen, että tilanteessa, jossa euroalueen ja maailmantalouden kasvu hidastuu, myös euroalueen hinta-, kustannus- ja palkkapaineet todennäköisesti vaimenevat.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Tämä näkemys on otettu myös huomioon tämänpäiväisessä korkopäätöksessä. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että välillisiä veroja ja hallinnollisesti määräytyviä hintoja korotetaan, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Nykyisessä taloustilanteessa inflaatiopaineiden kuitenkin odotetaan heikkenevän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät erityisesti euroalueen ja maailmantalouden odotettua hitaamman kasvun vaikutuksiin. Itse asiassa, jos talouskasvu jatkuu vaimeana, se saattaa vähentää keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita euroalueella.
Rahatalouden analyysi osoittaa, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 3,1 prosenttiin syyskuussa 2011, kun se elokuussa oli ollut 2,7 %. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) oli 2,7 % syyskuussa eli sama kuin elokuussa. Aivan kuten elokuussa, M3:n kasvun nopeutumiseen vaikutti myös jännitteiden voimistuminen eräillä rahoitusmarkkinasegmenteillä. Rahan määrän kehitys syyskuussa näyttää johtuneen etenkin siitä, että rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksiin ja keskusvastapuolten välityksellä toteutettuihin takaisinostosopimuksiin suuntautuvat rahavirrat olivat huomattavia. M1:n vuotuinen kasvuvauhti kiihtyi syyskuussa 2,0 prosenttiin, kun se elokuussa oli ollut 1,7 %.
M3:n vastaeristä yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (2,2 %) ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (2,6 %) pysyivät jokseenkin ennallaan elokuun tilanteeseen verrattuna. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Nämä kasvuvauhtiluvut eivät viittaa siihen, että rahoitusmarkkinajännitteiden voimistuminen olisi vaikuttanut luotonantoon syyskuuhun mennessä. Vaikutukset voivat kuitenkin näkyä vasta jonkin ajan kuluttua, minkä vuoksi luotonannon kehitystä on seurattava lähitulevaisuudessa hyvin tarkasti. Kun kasvulukuja tarkastellaan rahapolitiikan kannalta olennaisesta keskipitkän aikavälin näkökulmasta eikä oteta huomioon lyhyen aikavälin vaihtelua, lavean rahan määrän ja lainakannan kasvu on viime kuukausina vakaantunut. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu on siten yhä maltillista.
Rahalaitosten taseiden koko on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime kuukausina. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka vähentää rahoitusmarkkinajännitteiden mahdollisesti aiheuttamaa negatiivista kierrettä ja siten edistää riittävää luotonantoa taloudessa ajan mittaan. EKP:n neuvosto suhtautuukin myönteisesti Eurooppa-neuvoston päätökseen kasvattaa pankkien rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen (core Tier 1) vähimmäisvaatimuksen 9 prosenttiin kesäkuun 2012 loppuun mennessä. EKP:n neuvosto tukee myös täysin vaatimusta, jonka mukaan kansallisten valvontaviranomaisten on varmistettava, että pankkien suunnitelmat vahvistaa pääomaa eivät johda velkaantumisen liian nopeaan purkamiseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti laskea EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Vaikka inflaatio on pysynyt nopeana ja on lähikuukausina todennäköisesti yli 2 %, inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan alle 2 prosentin vuoden 2012 aikana. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että rahan määrän trendikasvu on yhä maltillista. Tämän päivän päätöksen jälkeen inflaation odotetaan pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Koska rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkumisella on epäsuotuisia vaikutuksia rahoitusoloihin ja luottamukseen, jännitteet todennäköisesti vaimentavat euroalueen talouden kasvuvauhtia tämän vuoden toisella puoliskolla ja sen jälkeenkin. Talousnäkymiä leimaavat edelleen poikkeuksellisen suuri epävarmuus ja kasvun hidastumisen riskien lisääntyminen. Nämä riskit ovat osittain toteutumassa, minkä vuoksi BKT:n määrän keskimääräistä kasvua koskevia ennusteita ja arvioita varsin todennäköisesti tarkistetaan merkittävästi ennakoitua heikommiksi vuonna 2012. Tässä tilanteessa myös euroalueen hinta-, kustannus- ja palkkapaineiden odotetaan vaimenevan. Tämä on otettu huomioon EKP:n neuvoston tämänpäiväisessä päätöksessä. Rahapolitiikalla on edelleenkin ylläpidettävä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mikä varmistaa euroalueen inflaatio-odotusten pysymisen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella.
Finanssipolitiikan puolella kaikkien euroalueen hallitusten on osoitettava aikovansa kunnioittaa omia valtiollisia sitoumuksiaan ehdottoman päättäväisesti ja täysimääräisesti, mikä on ratkaiseva tekijä koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa. EKP:n neuvosto panee merkille 26.10.2011 pidetyn euroalueen huippukokouksen julkilausumassa esitetyt finanssipoliittiset sitoumukset ja kehottaa kaikkia hallituksia toteuttamaan kokonaisuudessaan ja mahdollisimman pikaisesti tarvittavat toimet, joilla saadaan julkinen talous ja eläkejärjestelmät kestävälle pohjalle ja tehostetaan talouden ohjausta ja hallintaa. EU:n ja IMF:n yhteisiin sopeutusohjelmiin kuuluvien sekä erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevien maiden hallitusten on oltava valmiita kaikkiin tarvittaviin lisätoimiin.
On erittäin tärkeää, että julkisen talouden vakauttaminen ja rakenneuudistukset yhdessä vahvistavat luottamusta, kasvunäkymiä ja uusien työpaikkojen luomista. Tämän vuoksi EKP:n neuvosto kehottaa kaikkia euroalueen maiden hallituksia nopeuttamaan huomattavien ja kattavien rakenneuudistusten täytäntöönpanoa pikaisesti. Näin euroalueen maat voivat parantaa kilpailukykyään, lisätä talouksiensa joustavuutta ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaaliaan. Tässä suhteessa ratkaisevassa asemassa ovat työmarkkinauudistukset, joiden tulisi keskittyä jäykkyyksien poistamiseen ja palkkajouston tehostamiseen, jotta palkat ja työolot voitaisiin mitoittaa yritysten erityistarpeiden mukaan. Näinä haasteellisina aikoina maltillisuus niin voittomarginaaleissa kuin palkoissakin on yleensäkin ensiarvoisen tärkeää. Näiden toimien tueksi tarvitaan rakenneuudistuksia, jotka lisäävät kilpailua hyödykemarkkinoilla ja etenkin palvelualoilla – mukaan lukien kilpailulta suljettujen ammattien vapauttaminen. Tarvittaessa tulee myös yksityistää palveluja, joita tällä hetkellä tarjoaa vain julkinen sektori. Samalla EKP:n neuvosto painottaa, että on ehdottoman välttämätöntä, että euroalueen kansalliset viranomaiset pikaisesti hyväksyvät ja panevat täytäntöön 26.10.2011 pidetyn euroalueen huippukokouksen julkilausumassa ilmoitetut ja suositellut toimet.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.