Lehdistötilaisuus
4.10.2012
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Lämpimät kiitokset pääjohtaja Kranjecille vieraanvaraisuudesta ja erityiskiitokset Slovenian keskuspankin henkilökunnalle EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Energian hinnan kalleuden ja joissakin euroalueen maissa tehtyjen välillisten verojen korotusten takia inflaation odotetaan pysyvän yli 2 prosentissa koko vuoden 2012, hidastuvan alle tuon tason vuoden 2013 kuluessa ja pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tämän käsityksen mukaisesti rahan määrän trendikasvu on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Euroalueen talouskehityksen odotetaan pysyvän heikkona, kun joidenkin alueen rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkuminen ja suuri epävarmuus heikentävät yhä luottamusta ja mielialoja. Rahapoliittisia suoria kauppoja koskevat EKP:n neuvoston päätökset ovat osaltaan lieventäneet näitä jännitteitä viime viikkojen aikana ja siten vähentäneet huolia tuhoisien skenaarioiden toteutumisesta. Nyt on olennaisen tärkeää, että hallitukset jatkavat sekä julkisen talouden että rakenteellisten tasapainottomuuksien vähentämiseen tähtäävien toimien toteuttamista ja etenevät rahoitussektorin uudelleenjärjestelyissä.
EKP:n neuvosto on tiukasti sitoutunut säilyttämään rahapolitiikan yhtenäisyyden ja varmistamaan rahapolitiikan tehokkaan välittymisen reaalitalouteen koko euroalueella. Asianmukaisten ehtojen toteutuessa EKP:llä on mahdollisuus luoda rahapoliittisten suorien kauppojen avulla täysin tehokas suojaverkko sellaisten tuhoisien skenaarioiden ehkäisemiseksi, jotka saattavat asettaa vakavia haasteita euroalueen hintavakaudelle. Toistan, mitä olen aiemmin näinä kuukausina sanonut: EKP noudattaa tiukasti toimivaltaansa, johon kuuluu ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, ja määrittelee rahapolitiikkansa itsenäisesti ja euro on peruuttamaton.
EKP on valmis toteuttamaan rahapoliittisia suoria kauppoja, kun kaikki edellytykset ovat kohdallaan. Kuten neuvosto viime kuussa totesi, se päättää harkintansa perusteella rahapoliittisten suorien kauppojen aloittamisesta sen mukaan kuin ne ovat perusteltuja rahapoliittisista syistä, kunhan ohjelmiin liittyviä ehtoja noudatetaan täysimääräisesti. Rahapoliittisista suorista kaupoista luovutaan, kun niiden tavoitteet on saavutettu tai kun ohjelmaa ei noudateta. Kauppoja ei toteuteta tietyn ohjelman ollessa arvioinnin kohteena, ja ne käynnistyvät uudelleen arviointikauden päätyttyä, kun ohjelman noudattaminen on varmistettu.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä supistui vuoden 2012 toisella neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä, jolloin neljännesvuosikasvu oli ollut 0 %. Talouden indikaattorit ja etenkin kyselytutkimusten tulokset vahvistavat, että taloudellinen toimeliaisuus jatkui heikkona vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä epävarmuuden ollessa suurta. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouskasvun pysyvän lähitulevaisuudessakin heikkona ja elpyvän sen jälkeen vain hyvin asteittain. Eurojärjestelmän tavanomaiset ja epätavanomaiset rahapoliittiset toimet tukevat kasvun vauhdittumista, mutta toisaalta kasvua edelleen vaimentavat sinänsä tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin rahoitusalalla kuin muuallakin taloudessa, huomattava työttömyys ja maailmantalouden epätasainen elpyminen.
Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Riskejä aiheuttavat erityisesti jännitteet useilla euroalueen rahoitusmarkkinoilla ja niiden mahdollinen leviäminen alueen reaalitalouteen. Näitä riskejä tulisi pitää kurissa kaikkien euroalueen poliittisten päättäjien määrätietoisin toimin.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli syyskuussa 2,7 %, kun se elokuussa oli ollut 2,6 %. Inflaatiovauhti on odotettua nopeampi, mikä pääasiassa johtuu välillisten verojen aiemmista korotuksista ja energian euromääräisten hintojen noususta. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhti saattaa pysyä nopeana, mutta hidastuu vuonna 2013 jälleen alle 2 prosenttiin. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä. Tämänhetkinen inflaatiovauhti jäänee siten tilapäiseksi eikä aiheuta kerrannaisvaikutuksia. EKP:n neuvosto seuraa kustannusten, palkkojen ja hintojen kehitystä edelleen tarkoin.
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että välillisiä veroja on korotettava julkisen talouden vakauttamiseksi. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että euroalueen kasvu jää odotettua vaimeammaksi varsinkin, jos rahoitusmarkkinoiden jännitteet voimistuvat jälleen ja vaikuttavat inflaation kotimaisiin eriin. Jos jännitteiden voimistumista ei rajoiteta euroalueen päätöstentekijöiden tehokkain toimenpitein, tämä voimistuminen voi aiheuttaa riskien painottumisen arvioitua hitaamman inflaation suuntaan.
Rahatalouden analyysin tuoreimmat tiedot vahvistavat, että rahan määrän trendikasvu on maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui 2,9 prosenttiin elokuussa, kun se heinäkuussa oli ollut 3,6 %. Hidastuminen johtui lähinnä vertailuajankohdan vaikutuksesta, mutta myös siitä, että M3:een suuntautuvat kuukausitason rahavirrat olivat verrattain vaimeat. Huomattavat kuukausitason rahavirrat yön yli -talletuksiin puolestaan nopeuttivat M1:n vuotuisen kasvuvauhdin 5,1 prosenttiin elokuussa, kun se heinäkuussa oli ollut 4,5 %. Nopeutuminen johtuu siitä, että sijoittajat suosivat edelleen likvidejä sijoituskohteita korkojen alhaisuuden ja suuren epävarmuuden vuoksi.
Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) hidastui elokuussa –0,2 prosenttiin, kun se heinäkuussa oli ollut 0,1 %. Tämä johtui yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuisen kasvuvauhdin hidastumisesta –0,5 prosenttiin (heinäkuussa vauhti oli –0,2 %). Sitä vastoin kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti pysyi elokuussa ennallaan eli 1,0 prosentissa. Lainojen vaimea kasvu johtuu suurelta osin BKT:n heikoista kasvunäkymistä, riskinottohaluttomuuden lisääntymisestä sekä kotitalouksien ja yritysten taseiden korjausliikkeen jatkumisesta. Nämä tekijät vaimentavat luottojen kysyntää. Lisäksi useassa euroalueen maassa rahoitusmarkkinoiden segmentoituminen ja pankkien pääoman niukkuus rajoittavat luotonantoa.
Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista. Tämä puolestaan edistää rahapolitiikan asianmukaista välittymistä euroalueen maiden yrityssektorien rahoitukseen. Näin ollen pankkien on tärkeätä tarvittaessa vahvistaa taseidensa kestävyyttä edelleen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
Muilla talouspolitiikan aloilla vaaditaan edelleen huomattavia toimia rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi ja kasvunäkymien kohentamiseksi. Finanssipolitiikan saralla euroalueen maat ovat edistyneet julkisen talouden vakauttamisessa. On ratkaisevan tärkeää jatkaa julkisen talouden tasapainottamista vakaus- ja kasvusopimuksen ja vuoden 2012 EU-ohjausjakson suositusten mukaisesti. Myös ns. finanssipoliittisen sopimuksen pikainen toimeenpano vahvistaa osaltaan merkittävästi luottamusta julkisen talouden vakauteen. Samaan aikaan rakenneuudistukset ovat yhtä välttämättömiä kuin julkisen talouden vakauttaminen ja toimet rahoitussektorin toimintakyvyn parantamiseksi. Ne maat, joita kriisi on koetellut eniten, ovat huomattavasti edistyneet yksikkötyökustannusten ja vaihtotaseen korjaamisessa. Päättäväiset työ- ja hyödykemarkkinauudistukset parantavat näiden maiden kilpailu- ja sopeutumiskykyä edelleen.
Lopuksi on ehdottoman tärkeää jatkaa eurooppalaisten instituutioiden vahvistamista. EKP:n neuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission 12.9.2012 tekemään ehdotukseen perustaa yhteinen valvontamekanismi, jossa myös EKP on mukana. Valvontamekanismi perustetaan EU:n neuvoston asetuksella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 6 kohdan nojalla. EKP:n neuvoston mielestä yhteinen valvontamekanismi on rahaunionin keskeisimpiä tukipilareita ja yksi tärkeimpiä keinoja edetä kohti todellista talous- ja rahaliittoa. EKP:n neuvosto aikoo esittää virallisen lausunnon, jossa otetaan huomioon etenkin seuraavat periaatteet: valvontaan liittyvän päätöksenteon ja rahapolitiikan selkeä ja tiukka erottaminen toisistaan, asianmukainen vastuunjako, eurojärjestelmän toimien hajauttaminen, euroalueen pankkijärjestelmän yhtenäisen valvonnan takaava tehokas valvontajärjestely ja yhteisen valvontamekanismin täysi vastaavuus sisämarkkinalainsäädännön kanssa sekä Euroopan pankkiviranomaisen asema ja valtuudet. Koska komissio ehdottaa yhteiselle valvontamekanismille kunnianhimoista siirtymäaikataulua, EKP on aloittanut valmistelutyöt, jotta neuvoston asetus voidaan panna täytäntöön heti sen astuttua voimaan.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.