Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Energian hinnan kalleuden ja joissakin euroalueen maissa tehtyjen välillisten verojen korotusten takia inflaatiovauhti pysynee yli 2 prosentissa vuoden 2012 loppuajan. Sen odotetaan hidastuvan alle tuon tason ensi vuoden kuluessa ja pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Rahan määrän yhä vaimea trendikasvu on sopusoinnussa tämän käsityksen kanssa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Euroalueen talouskehityksen odotetaan pysyvän heikkona, vaikka EKP:n rahapolitiikan mitoitus tukee sitä edelleen ja rahoitusmarkkinoiden luottamus on selvästi parantunut rahapoliittisia suoria kauppoja koskevien EKP:n päätösten myötä. Samalla talousnäkymiä vaimentavat yhä taseiden välttämätön korjausliike isossa osassa rahoitusalaa ja muita toimialoja sekä suuri epävarmuus. Hallitusten on olennaisen tärkeää tukea luottamusta toteuttamalla määrätietoisesti välttämättömiä toimia sekä julkisen talouden että rakenteellisten tasapainottomuuksien vähentämiseksi ja edetä rahoitussektorin uudelleenjärjestelyissä.
EKP:n neuvosto on yhä tiukasti sitoutunut säilyttämään rahapolitiikan yhtenäisyyden ja varmistamaan sen tehokkaan välittymisen reaalitalouteen koko euroalueella. Kuten aiemmin on todettu, EKP on valmis tekemään rahapoliittisia suoria kauppoja, joilla osaltaan ehkäistään äärimmäisiä skenaarioita ja siten selvästi vähennetään huolia tuhoisien näkymien toteutumisesta.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä supistui vuoden 2012 toisella neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä, jolloin neljännesvuosikasvu oli ollut 0 %. Käytettävissä olevat indikaattorit viittaavat siihen, että taloudellinen toimeliaisuus on ollut heikkoa myös vuoden 2012 jälkipuoliskolla. Vaikka heinä-elokuun teollisuustuotantotiedot näyttivät vahvoilta, koko taloutta koskevien tuoreimpien, neljänteen vuosineljännekseen ulottuvien kyselytutkimusten tulokset eivät viittaa siihen, että kehitys olisi loppuvuonna parantunut.
Kasvuvauhdin odotetaan pysyvän heikkona myös ensi vuonna. Eurojärjestelmän tavanomaiset ja epätavanomaiset rahapoliittiset toimet tukevat edelleen kasvun vauhdittumista, mutta toisaalta kasvua vaimentavat vastakin sinänsä tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin rahoitusalalla kuin muuallakin taloudessa sekä maailmantalouden epätasainen elpyminen. Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli lokakuussa 2,5 %, kun se elo- ja syyskuussa oli ollut 2,6 %. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhti saattaa pysyä nopeana, mutta hidastuu vuonna 2013 jälleen alle 2 prosenttiin. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä. Tämänhetkinen inflaatiovauhti jäänee siten tilapäiseksi. EKP:n neuvosto seuraa kustannusten, palkkojen ja hintojen kehitystä edelleen tarkoin.
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että välillisiä veroja on korotettava julkisen talouden vakauttamiseksi. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että euroalueen kasvu jää odotettua vaimeammaksi varsinkin, jos rahoitusmarkkinoiden jännitteet voimistuvat jälleen ja vaikuttavat inflaation kotimaisiin eriin.
Rahatalouden analyysin perusteella rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui 2,7 prosenttiin syyskuussa, kun se elokuussa oli ollut 2,8 %. M3:n kuukausitason supistuminen johtui osittain sijoitusten palautumisesta M3:n kaikkein likvideimpiin eriin. M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui syyskuussa 5,0 prosenttiin, kun se elokuussa oli ollut 5,2 %. Samanaikaisesti pankkien talletuskanta on vahvistunut joissakin ongelmista kärsivissä maissa ja sijoittajien luottamus on kohentunut euroalueella.
Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) hidastui syyskuussa edelleen –0,4 prosenttiin, kun se elokuussa oli ollut –0,2 %. Tämä johtui pääasiassa yrityksille myönnettyjen lainojen nettolunastusten jatkumisesta, minkä seurauksena näiden lainojen vuotuinen muutosvauhti hidastui –1,2 prosenttiin, kun se elokuussa oli ollut –0,5 %. Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvuvauhti pysyi syyskuussa 0,9 prosentissa. Lainojen kasvun vaimeus johtuu suurelta osin BKT:n heikoista kasvunäkymistä, riskinottohaluttomuuden lisääntymisestä sekä kotitalouksien ja yritysten taseiden korjausliikkeen jatkumisesta. Nämä tekijät vaimentavat luottojen kysyntää. Lisäksi useassa euroalueen maassa rahoitusmarkkinoiden segmentoituminen ja pankkien pääoman niukkuus rajoittavat luotonantoa. Pankkien luotonantokyselyn hiljattain julkaistut tulokset vuoden 2012 kolmannelta neljännekseltä tukevat tätä arviota.
Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista. Tämä puolestaan edistää rahapolitiikan asianmukaista välittymistä euroalueen maiden yrityssektorien rahoitukseen. Näin ollen pankkien on tärkeätä tarvittaessa vahvistaa taseidensa kestävyyttä edelleen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
Muilla talouspolitiikan aloilla vaaditaan edelleen huomattavia toimia rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi ja kasvunäkymien kohentamiseksi. Rakenneuudistukset ovat ratkaisevan tärkeitä euroalueen maiden kasvupotentiaalin ja työllisyyden kohentumisen kannalta. Toimia tarvitaan myös euroalueen talouden sopeutumiskyvyn lisäämiseksi, jotta käynnissä oleva tasapainottomuuksien korjautuminen saadaan päätökseen. Yksikkötyökustannusten ja vaihtotaseen tasapainottomuuksien korjaamisessa on edistytty selkeästi. Euroalueen työmarkkinoiden joustavuuden ja työvoiman liikkuvuuden tehostaminen edellyttävät kuitenkin lisätoimia. Tällaiset rakenneuudistukset täydentäisivät ja tukisivat myös julkisen talouden vakauttamista ja velkakestävyyttä. Finanssipolitiikan puolella on selkeää näyttöä siitä, että euroalueen maiden vakautustoimet tuottavat tulosta. On ratkaisevan tärkeää jatkaa julkisen talouden tasapainottamista vakaus- ja kasvusopimuksen ja vuoden 2012 EU-ohjausjakson suositusten mukaisesti. Kun vahvistettua julkisen talouden ohjaus- ja valvontajärjestelmää noudatetaan tinkimättömästi ja finanssipoliittinen sopimus pannaan pikaisesti täytäntöön, lähetetään markkinoille vahva viesti ja lujitetaan luottamusta julkisen talouden kestävyyteen.
EKP:n neuvosto panee merkille 18.10.2012 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät talous- ja rahaliiton toteuttamisesta. Yhdennetyn rahoituskehyksen luomista koskevien toimien osalta EKP:n neuvosto suhtautuu myönteisesti etenkin tavoitteeseen päästä sopimukseen yhteistä valvontamekanismia koskevista säädöksistä 1.1.2013 mennessä, jotta mekanismin toiminta alkaisi vuoden 2013 aikana.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.