Siirry sisältöön

Lehdistötilaisuus
3.5.2012 
 
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

 

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Lämpimät kiitokset pääjohtaja Fernández Ordóñezille vieraanvaraisuudesta ja erityiskiitokset Espanjan keskuspankin henkilökunnalle EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerromme nyt kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Inflaatiovauhti pysyy todennäköisesti yli 2 prosentissa vuonna 2012. Neuvosto odottaa hintakehityksen kuitenkin pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tämän käsityksen mukaisesti rahan määrän trendikasvu on yhä vaimeaa. Käytettävissä olevat indikaattoritiedot vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä viittaavat edelleen talouskehityksen vakaantumiseen vaimeaksi. Tuoreimmissa euroaluetta koskevien kyselytutkimusten tuloksissa korostuu vallitseva epävarmuus. Talouskehityksen odotetaan elpyvän vähitellen vuoden aikana. Kuten EKP:n neuvosto on aiemmin todennut, samalla näihin talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman kasvun suuntaan.

Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät yhä tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. EKP on viime kuukausina toteuttanut sekä tavanomaisia että epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Kaikki nämä toimet ovat tukeneet sekä rahoitusmarkkinoita että EKP:n rahapolitiikan välittymistä. Tilannetta seurataan tarkasti pitäen samalla mielessä, että kaikki EKP:n epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä ja että EKP:llä on kaikki välineet käytettävissään keskipitkän aikavälin hintavakauden varmistamiseksi toimimalla määrätietoisesti ja oikea-aikaisesti.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Käytettävissä olevat indikaattoritiedot vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä viittaavat edelleen talouskehityksen vakaantumiseen vaimeaksi. Tuoreimmissa euroalueen kyselytutkimusten tuloksissa korostuu vallitseva epävarmuus. Samaan aikaan on kuitenkin viitteitä siitä, että maailmantalouden elpyminen on jatkunut. Kun talouskehitystä tarkastellaan pitemmällä aikavälillä, EKP:n neuvosto odottaa edelleen euroalueen talouden elpyvän asteittain tämän vuoden kuluessa. Elpymistä tukevat ulkomainen kysyntä, euroalueen erittäin alhaiset lyhyet korot ja kaikki euroalueen talouden toimintakyvyn vahvistamiseksi toteutetut toimet. Kasvuvirettä vaimentavat kuitenkin edelleen jännitteet joillakin euroalueen valtionlainamarkkinoilla ja niiden vaikutukset luotonsaannin ehtoihin, taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla sekä korkea työttömyysaste.

Kuten EKP:n neuvosto on aiemmin todennut, näihin talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen odotettua hitaamman kasvun suuntaan. Näitä riskejä aiheuttavat erityisesti euroalueen velkamarkkinoiden jännitteiden kiristyminen uudelleen ja niiden mahdollinen leviäminen euroalueen reaalitalouteen sekä raaka-aineiden hintojen nousun jatkuminen.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli huhtikuussa 2,6 %, kun se neljänä edellisenä kuukautena oli ollut 2,7 %. Inflaatiovauhti todennäköisesti pysyy yli 2 prosentissa vuonna 2012, mikä johtuu lähinnä energian hinnan viimeaikaisesta noususta ja välillisten verojen korotuksista. Raaka-aineiden tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuinen inflaatiovauhti hidastunee jälleen alle 2 prosentin alkuvuodesta 2013. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto kiinnittää erityistä huomiota mahdollisiin viitteisiin siitä, että energian hinnan nousu olisi välittymässä palkkoihin, yritysten voittoihin ja yleiseen hinnanasetantaan. Pidemmällä aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet kuitenkin pysyvät todennäköisesti vähäisinä.

 
Tulevien vuosien YKHI-inflaationäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että raaka-aineiden hinnat nousevat odotettua enemmän ja että välillisiä veroja korotetaan. Arvioitua hitaamman inflaation riskit puolestaan johtuvat taloudellisen toimeliaisuuden odotettua heikommasta kehityksestä.
 
Rahatalouden analyysi viittaa siihen, että rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista. Kasvuvauhdit ovat nopeutuneet hieman parina viime kuukautena. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli 3,2 % maaliskuussa 2012, kun se helmikuussa oli ollut 2,8 %. Pankkien talletuskanta on vahvistunut tammikuusta lähtien.
 
Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti oli maaliskuussa 0,5 % ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti 1,7 % eli kasvuvauhdit olivat hieman hitaammat kuin helmikuussa. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Rahalaitosten yrityksille ja kotitalouksille myöntämien lainojen määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen kuukauteen verrattuna.
 
Maaliskuuhun ulottuvat rahan määrää ja luottoja koskevat tiedot vahvistavat, että rahoitusolot ovat jokseenkin vakaantuneet ja että luottolaitosten taseiden äkillinen ja hallitsematon korjausliike on EKP:n toimenpiteiden tavoitteiden mukaisesti vältetty. Huhtikuussa 2012 tehdyn pankkien luotonantokyselyn tulokset viittaavat siihen, että euroalueen pankkien yritysluotonannossa ja kotitalousluottojen myöntämisessä noudattamien luottokriteerien nettomääräinen kiristyminen väheni huomattavasti vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2011 loppupuoleen. Myös tämä johtui pankkien rahoitusolojen kohenemisesta. Pankkien luotonantokyselyn tulokset viittaavat niin ikään siihen, että luottojen kysyntä oli edelleen heikkoa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä johtuu taloudellisen toimeliaisuuden vaimeudesta ja taseiden korjausliikkeen jatkumisesta ei-rahoitussektorilla. Kestää aikansa, ennen kuin eurojärjestelmän epätavanomaisten toimien lainanantoa tukevat vaikutukset näkyvät kokonaisuudessaan ja vaikuttavat myönteisesti lainojen kasvuvauhtiin, kun kysyntä elpyy. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että toinen kolmivuotinen pitempiaikainen rahoitusoperaatio toteutettiin vasta 1.3.2012.
 
Pankkien on tärkeätä vahvistaa taseiden kestävyyttä edelleen mm. turvautumalla tulorahoitukseen. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista.
 
Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
 
Euroalueen julkisen talouden kestävyyden ja talouskasvun turvaaminen on äärimmäisen tärkeää. Useimmat euroalueen maat edistyivät hyvin julkisen talouden vakauttamisessa vuonna 2011. Vaikka välttämättömät ja kattavat sopeutustoimet heikentävät talouskasvua lyhyellä aikavälillä, onnistuessaan ne parantavat julkisen talouden kestävyyttä ja pienentävät siten valtionlainojen riskipreemioita. Kun luottamus tasapainoiseen julkiseen talouteen kasvaa, se edistää yksityisen sektorin toimeliaisuutta, mikä tukee yksityisiä investointeja ja keskipitkän aikavälin kasvua.
 
Julkisen talouden vakauttamisen rinnalla on tehostettava euroalueen kasvua ja kasvupotentiaalia rakenneuudistusten avulla. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää edistää yritystoimintaa ja uusien yritysten perustamista sekä työpaikkojen syntymistä. Hyödykemarkkinoiden kilpailukykyä parantavat ja yritysten palkka- ja työllisyysjoustoa lisäävät toimet edistävät innovatiivisuutta, synnyttävät uusia työpaikkoja ja kohentavat pitkän aikavälin kasvunäkymiä. Näiden alojen uudistukset ovat erityisen tärkeitä maissa, joiden kustannuskilpailukyky on merkittävästi heikentynyt ja joiden on parannettava tuottavuutta ja kaupan kehitystä.
 
Seuraavaksi pari huomiota euroalueen sopeutumisprosessista. Kokemukset muista suurista valuutta-alueista ovat opettaneet, että alueelliset erot taloudellisessa kehityksessä ovat tavanomaisia. Viime vuosikymmenen aikana useisiin euroalueen maihin on kuitenkin keräytynyt huomattavia tasapainottomuuksia, joita ollaan parhaillaan korjaamassa.
 
EKP:n rahapolitiikan on keskityttävä euroalueeseen. EKP:n neuvoston ensisijaisena tavoitteena on edelleenkin huolehtia hintavakauden säilymisestä keskipitkällä aikavälillä. Näin rahapolitiikka voi parhaiten edistää kasvua ja työpaikkojen syntymistä euroalueella.
 
Yksittäisten maiden eroavuuksien käsittely euroalueella on kansallisten hallitusten tehtävä. Niiden on ryhdyttävä päättäväisiin politiikkatoimiin merkittävien julkistaloudellisten, rahoituksellisten ja rakenteellisten tasapainottomuuksien ja heikkouksien korjaamiseksi. Monet maat ovatkin edistyneet tässä suhteessa, mutta useiden hallitusten on oltava entistä kunnianhimoisempia. Julkisen talouden tasapainon ja vakauden sekä kilpailukyvyn takaaminen kaikissa euroalueen maissa on yhteinen etumme.
 
Vastaamme nyt kysymyksiinne.