Siirry sisältöön

Lehdistötilaisuus
6.6.2012 
 
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

 

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen, jossa kerromme tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Inflaatiovauhti pysyy vuoden 2012 loppuun saakka todennäköisesti yli 2 prosentin. EKP:n neuvosto kuitenkin odottaa inflaation pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tämän käsityksen mukaisesti rahan määrän trendikasvu on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät yhä tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Euroalueen talouskasvu on kuitenkin edelleen vaimeaa, ja kun lisääntynyt epävarmuus heikentää luottamusta ja odotuksia, talousnäkymiin liittyy yhä enemmän odotettua heikomman kehityksen riskejä.

Eurojärjestelmä on viime kuukausina toteuttanut sekä tavanomaisia että epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Toimien yhdistelmällä on tuettu EKP:n rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto päätti tänään myös, että perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2012 kahdennentoista pitoajanjakson loppuun eli 15.1.2013 saakka. Samaa menettelyä sovelletaan edelleen myös maturiteetiltaan poikkeavissa (yhden pitoajanjakson pituisissa) eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa, joita jatketaan niin kauan kuin on tarpeen. Poikkeavamaturiteettisten rahoitusoperaatioiden kiinteänä korkona käytetään kulloinkin voimassa olevaa perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Lisäksi EKP:n neuvosto päätti, että vuoden 2012 kuluessa suoritettavat kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina ja niissä tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näiden kolmen kuukauden operaatioiden korkona käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin pitempiaikaisen rahoitusoperaation ajalta. Tilannetta seurataan tarkasti pitäen mielessä, että kaikki eurojärjestelmän epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä. Toimimalla määrätietoisesti ja ajoissa EKP:n neuvosto varmistaa, että hintavakaus säilyy euroalueella keskipitkällä aikavälillä.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT pysyi samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä. Saatavissa olevat vuoden toista neljännestä koskevat indikaattoritiedot viittaavat kasvun heikkenemiseen, ja niissä korostuu vallitseva epävarmuus. EKP:n neuvosto odottaa edelleen euroalueen talouden elpyvän asteittain keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kasvuvirettä vaimentavat kuitenkin edelleen jännitteet joillakin euroalueen valtionlainamarkkinoilla ja niiden vaikutukset luotonsaannin ehtoihin, taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla sekä korkea työttömyysaste.

Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuussa 2012 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa BKT:n määrän vuotuisen kasvuvauhdin ennustetaan olevan –0,5–0,3 % vuonna 2012 ja 0,0–2,0 % vuonna 2013. Verrattuna maaliskuussa 2012 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin vuotta 2012 koskeva BKT:n kasvun vaihteluväli on pysynyt samana, mutta vuoden 2013 vaihteluväli on hieman kaventunut.

EKP:n neuvoston arvion mukaan euroalueen talousnäkymiin liittyy aiempaa suurempia kasvun hidastumisen riskejä. Riskit liittyvät etenkin jännitteiden voimistumiseen entisestään useilla euroalueen rahoitusmarkkinoilla sekä siihen, että nämä paineet mahdollisesti leviäisivät euroalueen reaalitalouteen. Arvioitua hitaamman kasvun riskeihin liittyy myös mahdollisuus raaka-aineiden hinnannousupaineiden jatkumiseen keskipitkällä aikavälillä.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli toukokuussa 2,4 %, kun se edellisenä kuukautena oli ollut 2,6 %. Inflaatiovauhti todennäköisesti pysyy yli 2 prosentissa loppuvuoden 2012, mikä johtuu lähinnä energian hinnan ja välillisten verojen kehityksestä. Raaka-aineiden tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuinen inflaatiovauhti kuitenkin hidastunee jälleen alle 2 prosentin alkuvuodesta 2013. Pidemmällä aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä.

Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuussa 2012 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 2,3–2,5 % vuonna 2012 ja 1,0–2,2 % vuonna 2013. Verrattuna maaliskuussa 2012 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin vuosien 2012 ja 2013 vaihteluväli arvioidaan nyt kapeammaksi.

EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että välillisiä veroja korotetaan, koska julkista taloutta on vakautettava, sekä siihen, että raaka-aineiden hinnat nousevat odotettua enemmän keskipitkällä aikavälillä. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät erityisesti euroalueen odotettua vaimeamman kasvun vaikutuksiin.

Rahatalouden analyysi viittaa siihen, että rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista vuoden 2012 neljänä ensimmäisenä kuukautena. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui huhtikuussa 2,5 prosenttiin, kun se maaliskuussa oli ollut 3,1 %, mikä johtui liikkeessä olevan rahan määrän vahvasta kasvusta vuoden ensimmäisenä neljänneksenä. M3:n vuotuisen kasvuvauhdin hidastuminen huhtikuussa johtui lähinnä muiden rahoituksenvälittäjien kuin rahalaitosten (mm. keskusvastapuolet, sijoitusrahastot ja arvopaperistamiseen osallistuvat yhtiöt) yön yli -talletusten supistumisesta.

Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) hidastui 0,8 prosenttiin huhtikuussa, kun se maaliskuussa oli ollut 1,2 %. Tämä johtui muille rahoituksenvälittäjille kuin rahalaitoksille myönnettyjen lainojen negatiivisesta nettovirrasta. Yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen kuukausittainen kasvuvauhti nopeutui hieman huhtikuussa. Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) oli huhtikuussa 0,7 % ja kotitalouksille myönnettyjen 1,5 % eli jokseenkin sama kuin maaliskuussa.

Huhtikuuhun ulottuvat rahan määrää ja luottoja koskevat tiedot vahvistavat, että luottolaitosten taseiden äkillinen ja hallitsematon korjausliike on EKP:n toimenpiteiden tavoitteiden mukaisesti vältetty. Nykyisessä suhdannetilanteessa ja koska kotitalouksien ja yritysten taseiden korjausliike jatkuu, luoton kysyntä todennäköisesti pysyy vaimeana lähitulevaisuudessa.

Pankkien on tärkeätä vahvistaa taseiden kestävyyttä edelleen. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tätä käsitystä.

Seuraavaksi pari huomiota finanssi- ja talouspolitiikasta. Julkisen talouden vakauttaminen on edennyt merkittävästi viime vuosina. On ratkaisevan tärkeää jatkaa toimia kilpailukyvyn palauttamiseksi ja julkisen talouden saattamiseksi takaisin kestävälle pohjalle. Nämä tekijät ovat vakaan talouskasvun perusedellytyksiä. Tähän liittyy luontevana lisänä EU-ohjausjakson alainen uusi makrotalouden valvontajärjestelmä, jonka täytäntöönpano on välttämätöntä. Useissa euroalueen maissa on liiallisia tasapainottomuuksia, jotka tulee korjata. Tässä auttavat kestävää kasvua tukevat hyödyke- ja työmarkkinoiden sekä rahoitussektorin uudistukset. Hyödykemarkkinoiden kilpailukykyä tulisi lisätä etenkin saattamalla sisämarkkinat päätökseen, minkä lisäksi palkkojen tulisi sopeutua joustavasti työmarkkina- ja tuottavuustilanteen mukaan. Nämä kasvua tukevat uudistukset nopeuttaisivat tarvittavaa talouden sopeutumista ja edistäisivät uusien työpaikkojen syntymistä.

Lopuksi EKP:n neuvosto suhtautuu hyvin myönteisesti Eurooppa-neuvoston viimeisimmässä kokouksessa tehtyyn päätökseen kiteyttää näkemys talous- ja rahaliiton pitkän aikavälin visiosta. EKP:n neuvoston mielestä tämä on hyvin merkittävä askel. 

Vastaamme nyt kysymyksiinne.