Siirry sisältöön

Lehdistötilaisuus
5.7.2012

Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen, jossa kerromme tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti laskea EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Inflaatiopaineet rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä ovat vaimentuneet entisestään, kun jotkin aiemmin tunnistetuista euroalueen kasvunäkymiä heikentävistä riskeistä ovat toteutuneet. Tämän käsityksen mukaisesti rahan määrän trendikasvu on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät yhä tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Samaan aikaan euroalueen talouskasvu on edelleen vaimeaa, ja lisääntynyt epävarmuus heikentää luottamusta ja odotuksia.

Eurojärjestelmä on toteuttanut sekä tavanomaisia että epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Toimien yhdistelmällä on tuettu EKP:n rahapolitiikan välittymistä. Kaikki EKP:n epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä ja EKP:llä on kaikki välineet käytettävissään keskipitkän aikavälin hintavakauden varmistamiseksi toimimalla määrätietoisesti ja oikea-aikaisesti. EKP:n neuvosto haluaa myös muistuttaa 22.6.2012 tekemästään päätöksestä, joka koski lisätoimia vastapuolten käytettävissä olevien vakuuksien saatavuuden parantamiseksi.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT pysyi muuttumattomana edelliseen neljännekseen verrattuna, kun se edellisellä neljänneksellä oli supistunut 0,3 %. Vuoden 2012 toista neljännestä koskevat indikaattoritiedot viittaavat siihen, että kasvu on alkanut jälleen heiketä ja että epävarmuus on lisääntynyt. EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden elpyvän asteittain keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mutta kasvuvirettä vaimentavat useat tekijät, etenkin jännitteet joillakin euroalueen valtionlainamarkkinoilla ja niiden vaikutukset luotonsaannin ehtoihin, taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla sekä korkea työttömyysaste.

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Riskejä aiheuttavat erityisesti jännitteiden lisääntyminen uudelleen useilla euroalueen rahoitusmarkkinoilla ja niiden mahdollinen leviäminen euroalueen reaalitalouteen. Arvioitua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat myös mahdolliset uudet energian hinnannousut keskipitkällä aikavälillä.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli kesäkuussa 2,4 % eli sama kuin edellisenä kuukautena. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhti todennäköisesti hidastuu edelleen vuonna 2012 ja on jälleen alle 2 % vuonna 2013. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä.

Ottaen huomioon tämänpäiväiset korkopäätökset voidaan todeta, että keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät erityisesti euroalueen odotettua vaimeamman kasvun vaikutuksiin. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että välillisiä veroja korotetaan, koska julkista taloutta on vakautettava, sekä siihen, että energian hinta nousee odotettua enemmän keskipitkällä aikavälillä.

Rahatalouden analyysi viittaa siihen, että rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista ja että lyhyen aikavälin kehitys on vaihdellut hieman. M3:n vuotuisen kasvuvauhdin nopeutuminen huhtikuun 2,5 prosentista 2,9 prosenttiin toukokuussa eli lähelle maaliskuun tasoa (3,0 %) johtuu lähinnä siitä, että huhtikuussa supistuneet muiden rahoituksenvälittäjien kuin rahalaitosten (erityisesti sijoitusrahastojen) yön yli -talletukset palautuivat maaliskuun tasolle. Nämä tekijät ja se, että sijoittajat suosivat entistä enemmän lyhytaikaisia talletuksia, ovat vaikuttaneet myös M1:n kehitykseen, sillä sen vuotuinen kasvuvauhti nopeutui toukokuussa 3,3 prosenttiin huhtikuun 1,8 prosentista.  

Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) hidastui 0,4 prosenttiin toukokuussa, kun se huhtikuussa oli ollut 0,8 %. Yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (0,2 %) ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (1,3 %) hidastuivat myös edelleen toukokuussa. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Yrityksille myönnettyjen lainojen kuukausikasvu oli negatiivinen. Lainojen vaimea kasvu johtuu suurelta osin nykyisestä suhdannetilanteesta, riskinottohaluttomuuden kasvusta ja kotitalouksien ja yritysten taseiden korjausliikkeen jatkumisesta. Nämä tekijät vaimentavat luottojen kysyntää.    

Pankkien on tärkeätä tarvittaessa vahvistaa taseiden kestävyyttä edelleen. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista.

Ottaen huomioon tämänpäiväiset päätökset voidaan yhteenvetona todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.

Seuraavaksi pari huomiota muista politiikka-alueista. EKP:n neuvosto suhtautuu myönteisesti Eurooppa-neuvoston 29.6.2012 antamiin päätelmiin, jotka koskevat toimia rahoitusmarkkinoiden jännitteiden purkamiseksi, luottamuksen palauttamiseksi ja kasvun elvyttämiseksi. EKP:n neuvosto yhtyy näkemykseen, että talous- ja rahaliiton perustaa on vahvistettava tulevaisuutta varten ja että keskeisinä talouden painopisteinä ovat edelleen kestävä kasvu, terve julkinen talous ja rakenneuudistukset kilpailukyvyn parantamiseksi. EKP:n neuvosto ottaa hyvillään vastaan päätöksen laatia täsmällinen ja aikataulutettu etenemissuunnitelma todellisen talous- ja rahaliiton aikaansaamiseksi. Neuvosto suhtautuu niin ikään myönteisesti euroalueen huippukokouksen aloitteeseen yhteisestä valvontamekanismista, mahdollisuudesta pääomittaa pankkeja suoraan – asianmukaista ehdollisuutta noudattaen – sekä olemassa olevien ERVV/ESM  välineiden käyttämisestä joustavalla ja tehokkaalla tavalla, jotta markkinat saataisiin vakautettua. Lopuksi neuvosto toteaa, että EKP on valmis toimimaan ERVV:n/EVM:n apuna markkinaoperaatioiden toteuttamisessa.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.