Siirry sisältöön
 
Lehdistötilaisuus
2.8.2012
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
 
Hyvät kuulijat
 
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan sen jälkeen, kun niitä oli heinäkuussa laskettu 0,25 prosenttiyksikköä. Kuten neuvosto kuukausi sitten totesi, inflaation odotetaan hidastuvan edelleen vuoden 2012 aikana ja olevan alle 2 % jälleen vuonna 2013. Tämän käsityksen mukaisesti rahan määrän trendikasvu jatkuu vaimeana. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät yhä tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Samaan aikaan euroalueen talouskasvu on edelleen heikkoa, kun rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkuminen ja epävarmuuden lisääntyminen heikentävät luottamusta ja mielialoja. Rahoitusmarkkinajännitteiden voimistuminen edelleen voi vaikuttaa riskien painottumiseen sekä odotettua vaimeamman kasvun että arvioitua hitaamman inflaation suuntaan.

EKP:n neuvosto keskusteli laajasti eri politiikkavaihtoehdoista, joiden avulla euroalueen maiden joukkolainamarkkinoiden hinnanmuodostuksen vakavaan häiriötilaan voidaan puuttua. Valtion joukkolainojen hinnoissa on useissa maissa poikkeuksellisen suuria riskipreemioita, ja rahoitusmarkkinoiden pirstaloituminen estää rahapolitiikkaa toimimasta tehokkaasti. Riskipreemiot, jotka liittyvät pelkoihin euroalueen hajoamisesta, eivät ole hyväksyttäviä, ja niihin on puututtava perusteellisin toimin. Euro on peruuttamaton.
 
Jotta näiden riskipreemioiden häviämiselle luotaisiin perusedellytykset, euroalueen poliitikkojen on määrätietoisesti jatkettava julkisen talouden tasapainottamista, rakenteellisia uudistuksia ja eurooppalaisten instituutioiden rakentamista. Koska täytäntöönpano vie aikaa ja rahoitusmarkkinat sopeutuvat usein vasta kun toimien onnistuminen on selvästi nähtävissä, hallitusten on oltava valmiit aktivoimaan Euroopan rahoitusvakausväline tai Euroopan vakausmekanismi joukkolainamarkkinoilla, kun rahoitusmarkkinatilanne on poikkeuksellinen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuu riskejä – noudattamalla tiukkaa ja tehokasta ehdollisuutta voimassa olevien suuntaviivojen mukaisesti.
 
Välttämättömänä edellytyksenä on, että hallitukset pitävät kiinni sitoumuksistaan ja että Euroopan rahoitusvakausväline tai Euroopan vakausmekanismi täyttää tehtävänsä. EKP:n neuvoston toimivaltaan kuuluu ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä ja harjoittaa rahapolitiikkaa itsenäisesti. Tämän mukaisesti neuvosto voi toteuttaa suoria avomarkkinaoperaatioita, jotka kooltaan riittävät sen tavoitteen saavuttamiseen. Tässä yhteydessä yksityisten sijoittajien huolet ensisijaisen velkojan asemasta tullaan ottamaan huomioon. Neuvosto voi harkita myös uusien epätavanomaisten rahapoliittisten toimien toteutusta sen mukaan kuin rahapolitiikan välittymisen parantamiseksi on tarpeen. EKP:n neuvosto hahmottelee tulevina viikkoina tällaisten politiikkatoimien tarkoituksenmukaiset toteutustavat.
 
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Neljännesvuositasolla euroalueen BKT:n määrä ei muuttunut vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä lainkaan, kun se edellisellä neljänneksellä oli supistunut 0,3 %. Talouden indikaattoritiedot viittaavat heikkoon talouskehitykseen vuoden 2012 toisella neljänneksellä ja kolmannen neljänneksen alussa, jolloin epävarmuus oli lisääntynyt. Lyhyttä aikaväliä pidemmässä tarkastelussa euroalueen talouden odotetaan elpyvän vain hyvin asteittain, kun kasvun vauhdittumista hillitsevät yhä useat tekijät. Kasvuvirettä vaimentavat paitsi maailmantalouden kasvun hidastuminen myös erityisesti jännitteet joillakin euroalueen valtionlainamarkkinoilla ja niiden vaikutukset luotonsaannin ehtoihin, taseiden korjausliikkeiden jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla sekä huomattava työttömyys.
Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Riskejä aiheuttavat erityisesti jännitteet useilla euroalueen rahoitusmarkkinoilla ja niiden mahdollinen leviäminen alueen reaalitalouteen. Arvioitua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat myös mahdolliset uudet energian hinnannousut keskipitkällä aikavälillä.
 
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli heinäkuussa 2,4 % eli sama kuin edellisenä kuukautena. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhti todennäköisesti hidastuu edelleen vuoden 2012 kuluessa ja on vuonna 2013 jälleen alle 2 %. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä.

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että välillisiä veroja on korotettava julkisen talouden vakauttamiseksi, sekä siihen, että energian hinta nousee odotettua enemmän keskipitkällä aikavälillä. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät siihen, että euroalueen kasvu jää odotettua vaimeammaksi etenkin jos rahoitusmarkkinoiden jännitteet voimistuvat entisestään. Jännitteiden voimistuminen voi vaikuttaa riskien painottumiseen arvioitua hitaamman inflaation suuntaan.
 
Rahatalouden analyysin perusteella rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli 3,2 % kesäkuussa 2012, joten se oli hieman nopeampi kuin toukokuussa (3,1 %) ja lähes sama kuin ensimmäisen neljänneksen lopun vauhti. Kaiken kaikkiaan lavean rahan määrä lisääntyi toisella neljänneksellä vähän. M1:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui edelleen 3,5 prosenttiin kesäkuussa, kun sijoittajat suosivat entistä enemmän likvidejä sijoituskohteita korkojen alhaisuuden ja suuren epävarmuuden vuoksi.
 
Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) hidastui kesäkuussa 0,3 prosenttiin, kun se toukokuussa oli ollut 0,5 %. Vastaavalla tavalla laskettujen tietojen mukaan yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjä lainoja kuoletettiin nettomääräisesti kesäkuussa, joten näin laskettuna yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvu hidastui kesäkuussa edelleen -0,3 prosenttiin ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vastaava kasvu 1,1 prosenttiin. Lainojen vaimea kasvu johtuu suurelta osin tämänhetkisestä suhdannetilanteesta, riskinottohaluttomuuden lisääntymisestä sekä kotitalouksien ja yritysten taseiden korjausliikkeen jatkumisesta. Nämä tekijät vaimentavat luottojen kysyntää. Vuoden 2012 toista neljännestä koskeva euroalueen pankkien luotonantokysely vahvistaa, että kysyntätekijöillä on ollut huomattava vaikutus rahalaitosten myöntämien lainojen heikkoon kasvuun. Kyselystä ilmenee myös, että euroalueen pankkien yritysluotonannossa ja kotitalousluotoissa noudattamien luottokriteerien nettomääräinen tiukentuminen oli jokseenkin vakaata toisella neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna.

Pankkien on tärkeätä tarvittaessa vahvistaa taseiden kestävyyttä edelleen. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.

Vaikka julkisen talouden vakauttaminen on edennyt merkittävästi viime vuosina, kilpailukyvyn tehostaminen vaatii lisää päättäväisiä ja pikaisia toimia. Vuosina 2009–2011 euroalueen maat pienensivät BKT:hen suhteutettua alijäämää keskimäärin 2,3 prosenttiyksikköä, ja perusalijäämä koheni noin 2½ prosenttiyksikköä. Julkisen talouden sopeutus euroalueella jatkuu vuonna 2012, ja on todellakin tärkeää jatkaa työtä julkisen talouden saattamiseksi takaisin kestävälle pohjalle. Samaan aikaan rakenneuudistukset ovat yhtä välttämättömiä kuin julkisen talouden vakauttaminen ja toimet rahoitussektorin eheyttämiseksi. Myös näillä osa-alueilla on edistytty jonkin verran. Esimerkiksi yksikkötyökustannukset ja vaihtotasekehitys ovat alkaneet korjautua useimmissa niistä maista, joihin kriisi on vaikuttanut voimakkaasti. Lisää uudistustoimia on kuitenkin toteutettava viipymättä ja määrätietoisesti. Olemassa olevien tasapainottomuuksien korjaaminen sekä vahva ja kestävä kasvu edellyttävät kilpailukykyä edistäviä hyödykemarkkinauudistuksia sekä tehokkaita ja joustavia työmarkkinoita. Nyt on ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot panevat saamansa maakohtaiset suositukset päättäväisesti täytäntöön.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.
 
Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Internet: http://www.ecb.europa.eu
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.