Lehdistötilaisuus
5.12.2013
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Toivotan teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerron nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot ja analyysit ovat vahvistaneet EKP:n neuvoston marraskuisen arvion ja rahapoliittiset päätökset. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samansuuntaisesti rahan määrän ja luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Samanaikaisesti euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä viittaa siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen, ja näin se tukee edelleen talouden asteittaista elpymistä euroalueella. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto vahvisti ennakoivan viestintänsä, että se edelleen odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu yhä siihen, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet kaiken kaikkiaan maltillisina, kun reaalitalous on laajalti heikentynyt ja rahan määrän kehitys on vaimeaa. EKP:n neuvosto seuraa tiiviisti rahamarkkinatilannetta ja sen mahdollista vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen ja on valmis harkitsemaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttämistä.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 0,1 % edellisestä neljänneksestä, kun neljännesvuosikasvu oli toisella neljänneksellä ollut 0,3 %. Marraskuuhun asti ulottuvien kyselypohjaisten luottamusindikaattoreiden muutokset tukevat käsitystä positiivisesta kasvuvauhdista myös vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tuotannon odotetaan vuosina 2014 ja 2015 elpyvän hitaasti, mikä johtuu erityisesti siitä, että kotimainen kysyntä kohenee jonkin verran kasvua tukevan rahapolitiikan mitoituksen myötä. Euroalueen taloudellisen toimeliaisuuden pitäisi lisäksi hyötyä euroalueen vientituotteiden kysynnän asteittaisesta voimistumisesta. Myös rahoitusmarkkinoiden tilan yleinen kohentuminen sitten viime vuoden näyttää vähitellen vaikuttavan reaalitalouden kehitykseen samoin kuin edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa. Lisäksi energian hinnannousun yleinen hidastuminen on viime aikoina kasvattanut reaalituloja. Samaan aikaan euroalueen työttömyys on kuitenkin edelleen huomattava, ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouskasvua.
Tämä arvio näkyy myös joulukuussa 2013 julkaistavissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen BKT:n määrän ennakoidaan pienenevän vuositasolla 0,4 % vuonna 2013, kasvavan 1,1 % vuonna 2014 ja 1,5 % vuonna 2015. Verrattuna syyskuussa 2013 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin BKT:n ennakoitu kasvu vuonna 2013 on pysynyt samana, ja arviota vuoden 2014 kasvuvauhdista on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä aiemmin arvioitua suuremmaksi.
Euroalueen talousnäkymiin liittyy arvion mukaan odotettua heikomman kehityksen riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen kehityksellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että raaka-aineiden hinnat nousevat, että kotimainen kysyntä ja vienti kehittyisivät odotettuakin heikommin tai että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti nopeutui marraskuussa 0,9 prosenttiin lokakuun 0,7 prosentista. Inflaatiovauhdin nopeutuminen oli jokseenkin odotettua. Nopeutuminen johtui etenkin energian hintaan kohdistuvasta vertailuajankohdan vaikutuksesta ja palvelujen hintojen nousun nopeutumisesta. Energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tulevina kuukausina pysyvän jotakuinkin samalla tasolla. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Jokseenkin tämän arvion mukaisesti joulukuussa 2013 julkaistavissa euroaluetta koskevissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudellisissa arvioissa euroalueen vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 1,4 % vuonna 2013 ja 1,1 % vuonna 2014. Vuoden 2015 inflaatiovauhdin ennustetaan olevan 1,3 %. Syyskuussa 2013 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vuoden 2013 inflaatiovauhdin ennustetaan olevan 0,1 prosenttiyksikköä aiemmin arvioitua hitaampi ja vuoden 2014 inflaatiovauhti 0,2 prosenttiyksikköä aiemmin arvioitua hitaampi.
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät raaka-aineiden hintojen nousuun sekä siihen, että hallinnollisesti määräytyviä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit sitä vastoin liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.
Tiedoksi tässä yhteydessä, että EKP:n neuvosto on päättänyt julkaista aiempaa yksityiskohtaisempia tietoja asiantuntijoiden kokonaistaloudellisista arvioista joulukuusta 2013 lähtien. Tämä aineisto on saatavissa tänään lehdistötilaisuuden jälkeen.
Rahatalouden analyysi ja lokakuuta koskevat tiedot vahvistavat arviota, että lavean rahan (M3) määrän ja luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui lokakuussa 1,4 prosenttiin, kun se syyskuussa oli ollut 2,0 %. Hidastuminen johtui osittain vertailuajankohdan vaikutuksesta. M1:n vuotuinen kasvu pysyi vahvana 6,6 prosentissa, mikä johtuu siitä, että sijoittajat suosivat likvidejä sijoituskohteita. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin huhtikuussa, jolloin se oli nopeimmillaan eli 8,7 %. M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti pääoman nettotuonti euroalueelle. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen määrän vuotuinen muutosvauhti sitä vastoin oli edelleen hidas. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi lokakuussa 0,3 prosentissa eli jokseenkin samana kuin vuoden alusta lähtien. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli lokakuussa 2,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Syyskuussa määrä oli 2,8 % ja elokuussa 2,9 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla.
Kesästä 2012 lähtien pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Pankkien tilan kattava arviointi, jonka EKP toteuttaa ennen kuin se ryhtyy suorittamaan valvontatehtäväänsä yhteisessä valvontamekanismissa, auttaa osaltaan rakentamaan luottamusta. Arviointi antaa aiempaa selkeämmän kuvan pankkien tilasta, ja sen tulosten avulla selvitetään korjaustoimien tarve ja toteutetaan nämä toimet. Päättäväiset toimet pankkiunionin perustamiseksi auttavat palauttamaan luottamuksen rahoitusjärjestelmään.
Taloudellinen analyysi viittaa kaiken kaikkiaan siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
Finanssipolitiikan puolella EKP:n neuvosto suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on arvioinut vuoden 2014 alustavia talousarviosuunnitelmia, jotka toimitettiin lokakuussa ensimmäistä kertaa ns. two pack -asetusten nojalla. Tämän uuden seurantamenettelyn on oltava tehokas kaikilta osin. Jotta suuret velkasuhteet saadaan pienenevään suuntaan, hallitusten on pitäydyttävä pyrkimyksissään supistaa julkisen talouden alijäämiä ja jatkaa julkisen talouden vakauttamista keskipitkällä aikavälillä. Vakauttamistoimien tulisi edistää kasvua ja perustua keskipitkän aikavälin näkökulmaan, jotta niillä voitaisiin parantaa julkisia palveluja ja minimoida verotuksen vääristäviä vaikutuksia. Samalla on tarpeen jatkaa hyödyke- ja työmarkkinoiden uudistuksia, jotta voitaisiin tehostaa kilpailukykyä, lisätä potentiaalista kasvua, parantaa työllistymismahdollisuuksia ja edistää talouksien sopeutumiskykyä.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.
Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.
