Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös euroryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot ovat vahvistaneet EKP:n neuvoston arvion, joka johti korkojen alentamiseen toukokuun alussa. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Tämän myötä rahan määrän ja etenkin luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Euroalueen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Samaan aikaan talouden luottamus on tuoreiden kyselyjen perusteella jonkin verran kohentunut aiemmista heikoista lukemista. Kasvua tukevan EKP:n rahapolitiikan ja vuoden 2012 puolivälin jälkeisen rahoitusmarkkinoiden tilan merkittävän kohentumisen pitäisi osaltaan tukea taloudellista elpymistä vuoden loppupuolella. Tätä yleistä kokonaiskuvaa vasten EKP:n rahapolitiikan mitoitus pysyy kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen. Tulevina viikkoina EKP:n neuvosto seuraa talouden ja rahan määrän kehitystä koskevaa uutta tietoa kattavasti ja erittäin tarkkaan ja arvioi sen mahdollista vaikutusta hintavakauden näkymiin.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. BKT:n määrä supistui vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 %, kun se oli vähentynyt 0,6 % vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Tuotanto on siis supistunut kuutena peräkkäisenä neljänneksenä, ja työmarkkinatilanne on pysynyt heikkona. Viimeaikaisten kyselyjen perusteella luottamus talouteen on jonkin verran kohentunut aiemmista heikoista lukemista. Tämän vuoden loppupuolella ja vuonna 2014 kansainvälisen kysynnän elpymisen pitäisi tukea euroalueen viennin kasvua, ja kotimaisen kysynnän pitäisi saada pontta kasvua tukevasta EKP:n rahapolitiikan mitoituksesta samoin kuin öljyn halpenemisen ja yleensäkin hitaamman inflaation aiheuttamasta viimeaikaisesta reaalitulojen kasvusta. Myös rahoitusmarkkinoiden tilan merkittävä kohentuminen sitten viime kesän pitäisi vähitellen vaikuttaa reaalitalouden kehitykseen samoin kuin edistymisen julkisen talouden vakauttamisessa. Samalla vielä jäljellä olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouskasvua. Kokonaisuutena euroalueen talouskehityksen odotetaan vakautuvan ja elpyvän vuoden mittaan, joskin hitaasti.
Tämä näkemys käy ilmi myös kesäkuussa 2013 julkaistavassa eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudellisessa arviossa. Sen mukaan vuotuinen BKT:n määrä supistuu 0,6 % vuonna 2013 ja kasvaa 1,1 % vuonna 2014. Maaliskuussa 2013 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vuoden 2013 ennustetta on tarkistettu hieman aiemmin arvioitua heikommaksi, mikä johtuu suurelta osin siitä, että tuoreimmat BKT-tiedot on otettu huomioon. Vuoden 2014 ennustetta on tarkistettu hivenen aiempaa positiivisemmaksi.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen odotettua heikomman kehityksen riskejä. Ne liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen ja kansainvälinen kysyntä kehittyisi odotettua heikommin tai että euroalueen rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli toukokuussa 1,4 %, kun se huhtikuussa oli ollut 1,2 %. Nopeutuminen johtui erityisesti palvelujen hintojen noususta, joka puolestaan liittyi siihen, että pääsiäisen poikkeukselliseen ajoittumiseen liittynyt vaikutus päättyi, sekä elintarvikkeiden kallistumisesta. Kuten EKP:n neuvosto totesi viime kuussa, vuotuinen inflaatiovauhti todennäköisesti vaihtelee jonkin verran vuoden mittaan, mikä johtuu erityisesti vertailuajankohdan vaikutuksista, jotka liittyvät energian ja elintarvikkeiden hintojen 12 kuukauden takaiseen kehitykseen. Inflaatiovauhdin vaihtelusta huolimatta keskipitkän aikavälin hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina, mikä johtuu kapasiteetin käyttöasteen alhaisuudesta ja talouden hitaasta elpymisestä. Keskipitkällä aikavälillä inflaatio-odotukset ovat edelleen tiukasti ankkuroituneet ja hintavakauden määritelmän mukaiset.
Tämä arvio näkyy myös kesäkuussa 2013 julkaistavissa euroaluetta koskevissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 1,4 % vuonna 2013 ja 1,3 % vuonna 2014. Maaliskuussa 2013 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vuoden 2013 inflaatiovauhdin ennustetaan olevan aiemmin arvioitua hitaampaa, mikä johtuu lähinnä öljyn hinnan laskusta. Arvio vuoden 2014 inflaatiovauhdista ei sitä vastoin ole muuttunut.
EKP:n neuvoston arvion mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että hallinnollisesti säänneltyjä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan ja että raaka-aineiden hinnat nousevat odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.
Rahatalouden analyysin tuoreimmat tiedot vahvistavat, että rahan määrän ja erityisesti luottojen trendikasvu jatkuu edelleen vaimeana. Lavean raha-aggregaatin M3 vuotuinen kasvuvauhti nopeutui huhtikuussa ja oli 3,2 %, kun se maaliskuussa oli ollut 2,6 %. Nopeutuminen johtuu lähinnä vertailuajankohdan vaikutuksesta ja erityistekijöistä. Nämä samat tekijät vaikuttivat suppean raha-aggregaatin M1:n vuotuiseen kasvuvauhtiin, joka nopeutui 8,7 prosenttiin huhtikuussa, kun se maaliskuussa oli ollut 7,1 %.
Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen kasvu oli edelleen heikkoa. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli huhtikuussa edelleen 0,3 %. Kasvuvauhti on pysynyt jokseenkin ennallaan vuodenvaihteesta lähtien. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli huhtikuussa 1,9 % ja maaliskuussa 1,3 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Tämä johtuu erityisesti lyhytaikaisten lainojen nettolunastuksista. Ne puolestaan saattavat johtua käyttöpääoman kysynnän vähenemisestä tilanteessa, jossa yritysten tilauskannat olivat keväällä heikkoja. Yleisesti ottaen lainojen heikko kasvu johtuu suurelta osin tämänhetkisestä suhdannesyklistä, luottoriskien kasvusta sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla.
Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Viime kesästä lähtien pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan, kotimainen talletuskanta on vahvistunut ongelmista kärsivissä maissa ja pankkien turvautuminen eurojärjestelmältä saatavaan rahoitukseen on vähentynyt, mistä ovat osoituksena kolmen vuoden pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin liittyvät takaisinmaksut. Päättäväiset toimet pankkiunionin perustamiseksi edistävät tämän tavoitteen saavuttamista. EKP:n neuvosto korostaa erityisesti, että tuleva yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi (Single Resolution Mechanism, SRM) ovat välttämättömiä elementtejä pankkijärjestelmän yhdentymisen palauttamiseksi. Näin ollen ne on pantava täytäntöön nopeasti.
Kaiken kaikkiaan hintakehityksen pitäisi taloudellisen analyysin perusteella pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
EKP:n neuvosto suhtautuu myönteisesti julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenneuudistuksissa saavutettuun edistykseen ja kehottaa hallituksia jatkamaan päättäväisiä toimia niiden suhteen. On tärkeää, että euroalueen maat pitäytyvät pyrkimyksissään pienentää julkisen talouden alijäämiä. Uutta Euroopan finanssi- ja talouspolitiikan ohjausjärjestelmää tulisi soveltaa tinkimättömästi. EKP:n neuvosto pitääkin erittäin tärkeänä, että EU:n neuvosto pidentää liiallisten alijäämien korjaamiselle asetettuja määräaikoja pidennetään vain poikkeustapauksissa. Samalla on välttämätöntä jatkaa tarvittaessa lainsäädännöllisiä tai muita pikaisia toimia rakenneuudistusten toteuttamiseksi. Rakenneuudistusten tulisi kohdistua etenkin kilpailukykyyn ja työ- ja hyödykemarkkinoiden sopeutumiskykyyn, jolloin tuettaisiin työllistymismahdollisuuksia tilanteessa, jossa varsinkin nuorisotyöttömyys on kohtuuttoman suurta useassa maassa. Finanssipoliittiset ja rakenteelliset toimet yhdessä vahvistaisivat sekä julkisen talouden kestävyyttä että kasvupotentiaalia ja edistäisivät sitä kautta kestävää työpaikkojen syntymistä.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.