Siirry sisältöön
Lehdistötilaisuus
3.4.2014
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
 
Hyvät kuulijat
 
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.
 
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot vahvistavat, että euroalueen talouden maltillinen elpyminen etenee aiemmin arvioidusti. Samaan aikaan viimeisimmät tiedot vastaavat edelleen EKP:n neuvoston odotuksia siitä, että edessä on pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa YKHI-inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen. Rahatalouden analyysi vahvistaa käsitystä, että keskipitkän aikavälin hintapaineet ovat euroalueella vaimeita. Euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat yhä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaiset, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
 
EKP:n neuvosto seuraa kehitystä hyvin tiiviisti ja harkitsee kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttämistä. Neuvosto jatkaa määrätietoisesti kasvua voimakkaasti tukevaa rahapolitiikkaa ja toimii tarvittaessa nopeasti. Tämän vuoksi neuvosto ei sulje pois rahapolitiikan keventämistä edelleen ja toistaa painokkaasti, että se odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu siihen, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat kaiken kaikkiaan vaimeat taloustilanteen yleisen heikkouden, käyttämättömän kapasiteetin runsauden sekä rahan määrän ja luotonannon hitaan kasvun vuoksi. Samalla EKP:n neuvosto seuraa tarkkaan rahamarkkinakehitystä. Neuvosto on yksimielinen sitoumuksessaan käyttää myös epätavanomaisia välineitä toimivaltansa rajoissa puuttuakseen tehokkaasti liian pitkästä hitaan inflaation kaudesta aiheutuviin riskeihin.
 
Seuraavaksi tästä arvioista yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä, kun kasvua toisella neljänneksellä oli ollut 0,3 % ja kolmannella neljänneksellä 0,1 %. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen sisältävät kyselytiedot vastaavat käsitystä maltillisen kasvun jatkumisesta ja vahvistavat aiemmat odotukset, joiden mukaan kotimaisen kysynnän vahvistuminen tukee yhä enemmän meneillään olevaa elpymistä. Kotimaisen kysynnän pitäisi kohentua entisestään, kun kasvua tukeva rahapolitiikan mitoitus, rahoitusolojen paranemisen välittyminen reaalitalouteen sekä edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenteellisissa uudistuksissa tukevat kysyntää. Lisäksi reaalituloja kasvattaa maltillinen hintakehitys, etenkin energian hintojen lasku. Talouskehityksen odotetaan hyötyvän myös euroalueen vientikysynnän asteittaisesta vahvistumisesta. Vaikka työmarkkinoilla on havaittavissa ensimmäisiä merkkejä paranemisesta, euroalueen työttömyys pysyy samalla suurena ja käyttämätöntä kapasiteettia kaiken kaikkiaan on runsaasti. Välttämättömät taseiden korjausliikkeet julkisella ja yksityisellä sektorilla hidastavat myös vastaisuudessa talouden elpymisvauhtia.
 
Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden ja nousevien markkinatalouksien kehityksellä sekä geopoliittisilla riskeillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että kotimainen kysyntä kehittyisi odotettua heikommin ja euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus jäisi riittämättömäksi ja myös viennin kasvu olisi ennakoitua hitaampaa.
 
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli maaliskuussa 0,5 %, kun se helmikuussa oli ollut 0,7 %. Hidastuminen johtuu elintarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen hintojen vuotuisen muutosvauhdin hidastumisesta. Hidastumista tasoitti osittain energian hinnan muutosvauhdin maltillisempi hiljeneminen. Tämänhetkisten valuuttakurssien ja energian futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan nopeutuvan hieman huhtikuussa, mikä johtuu osittain palvelujen hintojen vaihtelusta pääsiäistä edeltävänä ja seuraavana kuukautena. Tulevina kuukausina vuotuisen YKHI-inflaation odotetaan pysyvän hitaana ja alkavan nopeutua vähitellen vuonna 2015, ja vuoden 2016 loppupuolella inflaatiovauhdin odotetaan olevan lähempänä 2:ta prosenttia. Samanaikaisesti keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyivät tiukasti hintavakauden määritelmän mukaisina.
 
EKP:n neuvoston mukaan hintakehitysnäkymiin liittyvät sekä aiemmin arvioitua hitaamman että nopeamman inflaation riskit ovat vähäiset ja jokseenkin tasapainossa keskipitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä EKP:n neuvosto seuraa tarkasti geopoliittisten riskien ja valuuttakurssikehityksen mahdollisia heijastusvaikutuksia.
 
Rahatalouden analyysi ja helmikuuta 2014 koskevat tiedot osoittavat, että lavean rahan (M3) määrän kasvu oli vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvu pysyi helmikuussa jokseenkin vakaana 1,3 prosentissa – tammikuussa kasvu oli 1,2 %. Suppean raha-aggregaatin M1:n kasvu oli edelleen vahvaa eli 6,2 % helmikuussa, kun se tammikuussa oli ollut 6,1 %. M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti rahalaitosten ulkomaisten nettosaamisten kasvu. Tämä puolestaan johtui ulkomaisten sijoittajien euroalueen arvopapereita kohtaan tuntemasta suuresta kiinnostuksesta. 
 
Rahalaitosten yksityiselle sektorille myöntäminen lainojen kasvu hidastui edelleen helmikuussa. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli helmikuussa 3,1 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Tammikuussa määrä oli 2,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskistä sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli helmikuussa 0,4 % eli edelleen jokseenkin sama kuin vuoden 2013 alusta lähtien.
 
Pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti kesästä 2012 lähtien. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Tämä on tavoitteena pankkien tilan kattavassa arvioinnissa, jota EKP toteuttaa parhaillaan.
 
Taloudellinen analyysi vahvistaa kaiken kaikkiaan EKP:n neuvoston odotukset siitä, että edessä on pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen nopeutuminen siten, että YKHI-inflaatio on lähempänä 2:ta prosenttia. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa käsitystä, että keskipitkän aikavälin hintapaineet euroalueella ovat vaimeita.
 
Finanssipolitiikassa euroalueen maat ovat viime vuosina edistyneet merkittävästi julkisen talouden tasapainottomuuksien korjaamisessa. Euroalueen maiden olisi pidettävä kiinni aiemmista vakauttamistoimistaan ja saada suuret velkasuhteet pienenevään suuntaan keskipitkällä aikavälillä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Finanssipolitiikan suunnitelmien tulisi varmistaa, että vakauttamistoimet tukevat kasvua, jolloin voidaan parantaa julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta ja minimoida verotuksen vääristävät vaikutukset. Hyödyke- ja työmarkkinoiden uudistamiseksi tarvitaan lisää päättäväisiä toimia, jotta voidaan tehostaa kilpailukykyä, vauhdittaa potentiaalista kasvua, luoda työllistymismahdollisuuksia ja lisätä euroalueen talouksien sopeutumiskykyä.
 
Vastaamme nyt kysymyksiinne.
 
 
 Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.