Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Lämpimät kiitokset pääjohtaja Viscolle vieraanvaraisuudesta ja erityiskiitokset Italian keskuspankin henkilökunnalle EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerromme nyt tämän kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella sekä EKP:n ennakoivan viestinnän mukaisesti EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Viime syyskuun 4. päivän päätösten pohjalta neuvosto päätti myös sekä omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelman että uuden katettujen joukkolainojen osto-ohjelman toteutukseen liittyvistä keskeisistä yksityiskohdista.
Näiden päätösten perusteella EKP voi käynnistää katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien ostot vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä siten, että katettujen joukkolainojen ostot aloitetaan lokakuun jälkipuoliskolla. Ohjelmat ovat voimassa vähintään kaksi vuotta. Näillä ostoilla sekä kesäkuuhun 2016 saakka toteutettavilla kohdennetuilla pitempiaikaisilla rahoitusoperaatioilla on huomattava vaikutus eurojärjestelmän taseeseen.
Uudet toimet tukevat tiettyjä markkinasegmenttejä, joilla on keskeinen merkitys talouden rahoittamisessa. Siten ne parantavat entisestään rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, tukevat luotonantoa taloudessa laaja-alaisesti ja luovat positiivisia kerrannaisvaikutuksia muille markkinoille. Kun otetaan huomioon kaiken kaikkiaan vaimeat inflaationäkymät, euroalueen talouskasvun viimeaikainen heikkeneminen sekä rahan määrän ja luotonannon kasvun pysyminen vaimeana, EKP:n arvopaperiostojen odotetaan keventävän rahapolitiikan mitoitusta yhä laajemmin. Ostojen pitäisi myös tukea EKP:n neuvoston ennakoivaa viestintää EKP:n ohjauskoroista ja tähdentää edelleen tosiasiaa, että tärkeimpien kehittyneiden talouksien rahapolitiikan sykleissä on merkittäviä ja kasvavia eroja.
Kun rahapolitiikka on jo kasvua tukevaa, uusien toimien määrätietoinen toteuttaminen vahvistaa keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten tiukkaa ankkuroitumista EKP:n tavoitteen mukaisesti, eli että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Kun kaikki toimet vähitellen vaikuttavat talouteen, ne saavat osaltaan inflaatiovauhdin palautumaan lähemmäksi tavoitetasoa. Jos on tarpeen edelleen puuttua liian pitkällisestä hitaan inflaation kaudesta aiheutuviin riskeihin, neuvosto on yksimielinen sitoumuksessaan käyttää muitakin epätavanomaisia välineitä toimivaltansa rajoissa.
Omaisuusvakuudellisten arvopaperien ja katettujen joukkolainojen uusien osto-ohjelmien toteutustavoista kerrotaan tarkemmin erillisessä lehdistötiedotteessa. Se julkistetaan klo 15.30.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä, joka on neljän aiemman neljänneksen ajan kasvanut maltillisesti, pysyi tämän vuoden toisella neljänneksellä muuttumattomana verrattuna edelliseen neljännekseen. Saatavissa olevat syyskuuhun ulottuvat kyselytutkimusten tulokset vahvistavat euroalueen talouskasvun heikkenemisen, mutta viittaavat edelleen siihen, että vuoden jälkipuoliskolla kasvu on maltillista. Vuoden 2015 talouskasvunäkymät ovat pysyneet muuttumattomina, eli euroalueen odotetaan elpyvän maltillisesti. Keskeisiä tekijöitä ja oletuksia, joihin tämä arvio perustuu, on kuitenkin seurattava tarkasti. Kotimaisen kysynnän pitäisi saada tukea EKP:n rahapoliittisista toimista, rahoitusolojen paranemisesta, edistymisestä julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenteellisissa uudistuksissa sekä energian laskevasta hintakehityksestä, joka tukee käytettävissä olevien reaalitulojen kehitystä. Lisäksi vientituotteiden kysynnän pitäisi hyötyä maailmantalouden elpymisestä. Samaan aikaan elpymistä todennäköisesti vaimentavat edelleen suuri työttömyys, runsas käyttämätön kapasiteetti, pankkien yksityiselle sektorille myöntämien lainojen kasvuvauhdin pysyminen negatiivisena sekä tarpeelliset taseiden sopeuttamiset niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan. Etenkin euroalueen talouskasvun viimeaikainen heikkeneminen ja samanaikainen geopoliittisten riskien lisääntyminen voivat murentaa luottamusta ja vähentää erityisesti yksityisiä investointeja. Lisäksi euroalueen maiden rakenneuudistusten riittämätön toteuttaminen aiheuttaa keskeisen talouskasvun heikkenemisen riskin.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 0,3 % syyskuussa 2014, kun se elokuussa oli ollut 0,4 %. Tämä johtui energian hinnan laskun voimistumisesta ja YKHIn useimpien muiden erien hintojen nousun hidastumisesta elokuuhun verrattuna. Nykytiedon valossa vuotuisen YKHI-inflaation odotetaan tulevina kuukausina pysyvän hitaana ja alkavan nopeutua vähitellen vuosien 2015 ja 2016 aikana.
EKP:n neuvosto seuraa edelleen tarkoin keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä. Tässä yhteydessä neuvosto seuraa erityisesti talouskasvun hidastumisen, geopoliittisen kehityksen ja valuuttakurssikehityksen mahdollisia vaikutuksia sekä EKP:n rahapoliittisten toimien välittymistä.
Rahatalouden analyysi ja elokuuta 2014 koskevat tiedot osoittavat edelleen, että lavean rahan (M3) määrän kasvu oli vaimeaa. Vuotuinen kasvu nopeutui hieman ja oli elokuussa 2,0 %, kun se heinäkuussa oli ollut 1,8 %. M3:n vuotuista kasvua tuki edelleen sen likvideimpien erien kehitys, sillä suppean raha-aggregaatin M1:n vuotuinen kasvu oli elokuussa 5,8 %.
Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli edelleen pienempi kuin vuotta aiemmin. Elokuussa se oli 2,0 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja heinäkuussa 2,2 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Nettolunastukset ovat viime kuukausina vähentyneet verrattuna vuodentakaiseen, jolloin ne olivat historiallisen suuria. Yrityksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhdissa näkyvät edelleen viivästynyt reagoiminen suhdannesykliin, luottoriskit, luottojen tarjontaan liittyvät tekijät sekä taseiden sopeutumisen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli elokuussa 0,5 % eli jokseenkin sama kuin vuoden 2013 alusta lähtien.
Tilanteessa, jossa luotonannon kasvu on heikkoa, EKP on nyt saamassa päätökseen pankkien taseiden kattavan arvioinnin, jolla on keskeinen merkitys luotonannon rajoitteiden poistamisessa.
Kaiken kaikkiaan taloudellisesta ja rahatalouden analyysista saatujen tietojen vertailu vahvistaa EKP:n neuvoston viimeaikaisia päätöksiä rahapoliittisista toimista, joilla tuetaan kasvua entistä enemmän rahapolitiikan mitoituksen avulla ja tehostetaan reaalitalouteen suuntautuvaa luotonantoa.
Rahapolitiikka keskittyy hintavakauden ylläpitämiseen keskipitkällä aikavälillä, ja sen kasvua tukeva mitoitus auttaa osaltaan vahvistamaan taloudellista toimeliaisuutta. Sijoitustoiminnan, työpaikkojen syntymisen ja potentiaalisen kasvun vahvistaminen edellyttää kuitenkin myös muilta politiikka-aloilta määrätietoisia toimia. Etenkin rakenneuudistuksia koskevaa lainsäädäntöä ja uudistusten täytäntöönpanoa on vauhditettava selkeästi useassa maassa. Tämä koskee hyödyke- ja työmarkkinoita samoin kuin toimia yritysten liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Finanssipolitiikassa euroalueen maiden tulisi pitää kiinni julkisen talouden vakauttamisessa saavutetusta edistymisestä ja edetä vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukaisesti. Tämän pitäisi näkyä hallitusten nyt esittelemissä vuoden 2015 alustavissa talousarviosuunnitelmissa, joissa käsitellään kulloisiakin maakohtaisia suosituksia. Vakaus- ja kasvusopimuksen tulisi toimia kestävään julkiseen talouteen kohdistuvan luottamuksen ankkurina, ja sopimuksen sääntöjen joustavuuden vuoksi hallitusten on mahdollista huomioida suurten rakenneuudistusten budjettivaikutukset, tukea kysyntää ja muuttaa finanssipolitiikkaa enemmän kasvua tukevaksi. Euroalueen nykyisen finanssipolitiikan ja makrotalouden seurantajärjestelmän täysimittaisella ja johdonmukaisella toteuttamisella on keskeinen merkitys siinä, että pystytään vähentämään suurta julkista velkaa, lisäämään potentiaalista kasvua ja vahvistamaan euroalueen kykyä kestää häiriöitä.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.