Alustuspuheenvuoro
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Malta 22.10.2015
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Haluan ensiksi kiittää pääjohtaja Josef Bonnicia vieraanvaraisuudesta ja Maltan keskuspankin henkilökuntaa tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella ja ennakoivan viestintänsä mukaisesti jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Epätavallisiin rahapoliittisiin toimiin luettavat omaisuuserien ostot etenevät toivotusti. Ostot vaikuttavat myönteisesti yritysten ja kotitalouksien luotonsaantiin ja sen kustannuksiin.
EKP:n neuvosto on syyskuun alun kokouksen jälkeen seurannut tarkasti uusia tietoja. Vaikka euroalueen kotimainen kysyntä on edelleen vahvaa, nousevien markkinatalouksien kasvunäkymät ovat heikentyneet ja rahoitus- ja raaka-ainemarkkinoiden kehitys saattaa vaikuttaa talouteen. Kasvu- ja inflaationäkymiin liittyy siis edelleen ennakoitua heikomman kehityksen riskejä. Ennen kaikkea on syytä analysoida huolella niiden tekijöiden voimakkuutta ja kestävyyttä, jotka hidastavat inflaatiovauhdin palautumista tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Kasvua tukevan rahapolitiikan mitoitusta tarkastellaan uudelleen joulukuun rahapoliittisessa kokouksessa, kun uudet eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot valmistuvat. EKP:n neuvosto on mandaattinsa rajoissa valmiina turvautumaan kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin, jotta rahapolitiikalla voidaan jatkuvasti tukea kasvua. Etenkin omaisuuserien osto-ohjelma on laadittu niin, että ostojen suuruutta, kohdentamista ja kestoa voidaan joustavasti muuttaa tarpeen mukaan. Ostoja tehdään edelleen noin 60 miljardilla eurolla kuukaudessa, eli ohjelmaa toteutetaan täysimääräisesti. Ostoja jatketaan ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että käytettävissä olevien tietojen perusteella euroalueen BKT kasvoi vuoden 2015 toisella neljänneksellä 0,4 % (ensimmäisellä neljänneksellä neljännesvuosikasvu oli 0,5 %). Toisen neljänneksen kasvun taustalla on kotimaisen kysynnän ja nettoviennin myönteinen kehitys. Uusimpien kyselytulosten mukaan BKT:n kasvuvauhti on pysynyt jokseenkin samankaltaisena myös vuoden kolmannella neljänneksellä. Kaiken kaikkiaan talouden elpymisen odotetaan jatkuvan mutta etenevän hieman hitaammin. Taustalla on etenkin odotettua heikompi vientikysyntä. Kotimainen kysyntä hyötynee edelleen EKP:n rahapoliittisista toimista, niiden myönteisestä vaikutuksesta rahoitusoloihin sekä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistusten etenemisestä. Lisäksi öljyn hinnan laskun pitäisi tukea kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen ja yritysten kannattavuuden kehitystä ja sitä kautta yksityistä kulutusta ja investointeja. Euroalueen kotimaisen kysynnän elpymistä jarruttavat kuitenkin edelleen rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.
Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat arvioitua hitaamman kasvun suuntaan, sillä nousevien markkinatalouksien kehitykseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Niiden talouskasvun hidastuminen voisi entisestään haitata maailmantalouden kasvua ja euroalueen vientikysyntää. Entistä suurempi epävarmuus on viime aikoina näkynyt rahoitusmarkkinoiden kehityksessä, mikä saattaa vaikuttaa haitallisesti euroalueen kotimaiseen kysyntään.
Eurostatin mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli syyskuussa -0,1 % eli heikompi kuin elokuussa (0,1%). Kehityksen taustalla on pääasiassa energian hintainflaation hidastuminen edelleen elokuusta. Käytettävissä olevien tietojen ja öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lyhyellä aikavälillä erittäin hitaana, mutta sen odotetaan nopeutuvan vuodenvaihteessa. Osasyynä nopeutumiseen on vertailuajankohdan vaikutus, joka liittyy öljyn hinnan laskuun vuoden 2014 lopulla. Inflaation ennakoidaan piristyvän selvemmin vuosina 2016 ja 2017, kun odotettu talouden elpyminen, euron valuuttakurssin aiemman heikkenemisen vaikutus sekä öljyfutuurien pohjalta oletettu öljyn hinnan hienoinen nousu lähivuosina edistävät inflaatiota. Talouskehitykseen sekä rahoitus- ja raaka-ainemarkkinoiden kehitykseen liittyvät riskit voivat kuitenkin vielä hidastaa inflaatiovauhdin vähittäistä nopeutumista lähemmäksi kahta prosenttia. EKP:n neuvosto seuraa tarkasti näitä riskejä.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että viimeaikaiset tiedot vahvistavat lavean raha-aggregaatin (M3) kasvun olevan vankkaa, vaikka sen vuotuinen kasvuvauhti hidastui elokuussa 4,8 prosenttiin (heinäkuussa 5,3 %). M3:n vuotuisen kasvun taustalla on pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi elokuussa vuositasolla 11,4 % (heinäkuussa 12,2 %).
Lainakehitys koheni edelleen vähitellen. Yrityslainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) elokuussa vuositasolla 0,4 % (heinäkuussa 0,3 %). Vuoden 2014 alussa alkanut yrityslainakannan kehityksen asteittainen elpyminen siis jatkui. Myönteisestä kehityksestä huolimatta yrityslainojen kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, lainojen tarjontaan liittyvistä tekijöistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Kotitalouksien lainakanta kasvoi (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) elokuussa vuositasolla 1,0 % (heinäkuussa 0,9 %). Euroalueen pankkien luotonantokysely vuoden 2015 kolmannelta neljännekseltä vahvistaa pankkilainojen kysynnän lisääntyneen. Kysyntää tukevat yleinen korkotaso, rahoituksen tarve investointeja varten sekä asuntomarkkinoiden näkymät. Yrityslainojen kohdalla luotonantokriteerien todettiin lieventyneen edelleen lähinnä vähittäispankkitoiminnan lisääntyneen kilpailun myötä. Sen sijaan kotitalouksien asuntoluottojen kohdalla luotonantokriteerit kiristyivät hieman. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet tukevat edelleen selvästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset on pantava täytäntöön tinkimättä. On seurattava tarkasti kaikkia olennaisia uusia tietoja ja arvioitava niiden mahdollisia vaikutuksia keskipitkän aikavälin hintavakausnäkymiin.
Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla. Euroalueella on edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja potentiaalisen tuotannon kasvu on hidasta, joten meneillään olevaa suhdanneluonteista elpymistä olisi tuettava tehokkailla rakennepoliittisilla toimilla. Yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa infrastruktuuria, tulisi parantaa, jotta voidaan lisätä tuottavia investointeja, edistää uusien työpaikkojen luomista ja parantaa tuottavuutta. Rakenteellisia uudistuksia olisi toteutettava nopeasti ja tehokkaasti, sillä kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla, uudistuksilla voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös luoda odotuksia tulojen pysyvästä kasvusta ja nopeuttaa uudistuksista saatavia etuja. Näin euroalueen kyky selviytyä maailmantalouden häiriöistä paranee. Finanssipolitiikalla olisi tuettava talouden elpymistä EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös pyrittävä tukemaan kasvua finanssipolitiikan keinoin.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
Alustuspuheenvuoro EKP:n sivuilla: