Siirry sisältöön

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 8.9.2016

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Kuten aiemminkin on todettu, epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvia 80 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

Tämänpäiväisessä kokouksessa tarkasteltiin edellisen kokouksen jälkeen saatuja tietoja talouden ja rahatalouden kehityksestä sekä tuoreita EKP:n asiantuntijoiden kokonaistaloudellisia arvioita. Perusskenaarioon liittyy edelleen ennakoitua heikomman kehityksen riskejä, vaikka euroalueen talous onkin tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella selviytynyt eri puolilla maailmaa jatkuvasta taloudellisesta ja poliittisesta epävarmuudesta kaiken kaikkiaan hyvin. Kattavien rahapoliittisten toimien ansiosta rahoitusolot ovat edelleen suotuisat, mikä tukee myös euroalueen talouden elpymistä. Euroalueen BKT:n odotetaankin yhä kasvavan tasaisesti, joskin verkkaisesti, ja inflaatiovauhdin odotetaan nopeutuvan lähikuukausina vähin erin kesäkuisia asiantuntija-arvioita noudatellen.

EKP:n neuvosto seuraa edelleen talouden ja rahatalouden kehitystä hyvin tarkasti. Se pitää asiantuntija-arvioissakin huomioidut kasvua erittäin vahvasti tukevat rahapoliittiset toimet ennallaan, jotta inflaatiovauhti saadaan palautumaan keskipitkällä aikavälillä hieman alle kahteen prosenttiin. Se myös turvautuu tarvittaessa kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin tehtävänsä hoitamiseksi. EKP:n neuvosto on antanut asiaankuuluville komiteoille tehtäväksi arvioida eri vaihtoehtoja, joilla voidaan varmistaa omaisuuserien osto-ohjelman kitkaton toteutus.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2016 toisella neljänneksellä 0,3 % (ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 %). Kolmannella neljänneksellä kasvu jatkui käytettävissä olevien tietojen perusteella jokseenkin samoissa lukemissa kuin toisella neljänneksellä. Talouden elpymisen odotetaan edelleen etenevän tasaisesti, joskin verkkaisesti. Kotimainen kysyntä hyötyy yhä rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittymisestä reaalitalouteen, ja suotuisat rahoitusolot sekä kysyntänäkymien ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät vastedeskin investointien elpymistä. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ja sitä kautta yksityinen kulutus saavat lisätukea työllisyystilanteen jatkuvasta kohentumisesta, jota myös toteutetut rakenneuudistukset edistävät, sekä edelleen suhteellisen alhaisesta öljyn hinnasta. Lisäksi finanssipolitiikan arvioidaan olevan jonkin verran elvyttävää vuonna 2016 ja muuttuvan sitten jokseenkin neutraaliksi vuosina 2017 ja 2018. Odotusten mukaan euroalueen talouden elpymistä jarruttavat kuitenkin vaimeana pysyvä vientikysyntä, joka osittain liittyy Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen aiheuttamaan epävarmuuteen, sekä tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla ja rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen. Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät pääosin ulkoisen ympäristön kehitykseen.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2016 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,7 % vuonna 2016 ja 1,6 % vuonna 2017 sekä 1,6 % vuonna 2018. BKT:n kasvu on arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuussa 2016 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli elokuussa 2016 sama kuin heinäkuussa eli 0,2 %. Vuotuinen energian hintainflaatio nopeutui edelleen, mutta palvelujen ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintojen nousu oli hieman hitaampaa kuin heinäkuussa. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän lähikuukaudet hitaana, mutta alkavan nopeutua vuoden loppua kohden pääasiassa energian vuotuiseen hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Inflaatiovauhdin nopeutuminen jatkunee vuosina 2017 ja 2018 rahapoliittisten toimien ja talouden odotetun elpymisen tukemana. Samankaltainen kuva välittyy EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2016 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 0,2 % vuonna 2016 ja 1,2 % vuonna 2017 sekä 1,6 % vuonna 2018. YKHI-inflaatiota koskeva arvio on pysynyt jokseenkin muuttumattomana verrattuna eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuisiin arvioihin.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkui vakaana: sen vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2016 heinäkuussa 4,8 % (kesäkuussa 5,0 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi heinäkuussa vuositasolla 8,4 % (kesäkuussa 8,7 %). Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi heinäkuussa vuositasolla 1,9 % (kesäkuussa 1,7 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan eli 1,8 prosentissa. Pankkien luotonannon kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet edistävät kuitenkin yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on jatkossakin edistettävä kasvua erittäin vahvasti tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Kuten EKP:n neuvosto on toistuvasti korostanut ja kuten myös eurooppalaisissa ja kansainvälisissä keskusteluissa on vahvistettu, rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia niin kansallisella kuin unioninkin tasolla. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta rakenteellinen työttömyys saadaan vähenemään ja potentiaalisen tuotannon kasvu nopeutumaan. Rakenneuudistukset ovat tarpeen kaikissa euroalueen maissa. Uudistuksissa tulisi keskittyä toimiin, joilla parannetaan tuottavuutta ja yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa julkista infrastruktuuria, jotta voidaan lisätä investointeja ja edistää uusien työpaikkojen luomista. Junckerin investointisuunnitelman keston pidentäminen ja muiden meneillään olevien investointihankkeiden tehostaminen, pääomamarkkinaunionin valmistelujen eteenpäinvienti sekä järjestämättömien lainojen uudelleenjärjestelyä tehostavat uudistukset edistävät nekin tavoitteen saavuttamista. Toteuttamalla nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia – samalla kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla – voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös parantaa euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Talouden elpymistä olisi tuettava myös finanssipolitiikalla EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös koostettava finanssipoliittiset keinonsa siten, että niillä pystytään paremmin tukemaan kasvua.

Vastaamme nyt kysymyksiin.