Siirry sisältöön

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Tallinna 8.6.2017

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Esitän aluksi kiitokset pääjohtaja Ardo Hanssonille vieraanvaraisuudesta ja Viron keskuspankin henkilökunnalle tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Kuten aiemminkin on todettu, epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvia 60 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja jatketaan ainakin vuoden 2017 joulukuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen.

EKP:n neuvoston rahapoliittisten päätösten myötä rahoitusolot ovat edelleen pysyneet erittäin suotuisina. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta inflaatiovauhti saadaan lähentymään kestävästi tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvoston edellisen kokouksen jälkeen saadut tiedot ovat vahvistaneet, että euroalueen talouskasvu on vilkastunut, ja sen arvioidaan jatkuvan jonkin verran ennakoitua nopeampana. Kasvunäkymiin liittyvät riskit ovat nyt jokseenkin tasapainossa.

Talouskasvu ei kuitenkaan vielä näy nopeampana inflaatiokehityksenä. Pohjainflaation mittarien perusteella kehitys on toistaiseksi pysynyt vaimeana. Edelleen tarvitaan rahapolitiikkaa, joka tukee kasvua erittäin vahvasti, jotta pohjainflaation nopeutumispaineet voivat kasvaa ja tukea kokonaisinflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa ja/tai kasvattamaan ostojen määrää.

Taloudellisessa analyysissa voitiin vahvistaa, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli 0,6 % vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä (vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 0,5 %). Erityisesti kyselyistä saadut tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että kasvu jatkuu vakaana ja laaja-alaisena lähitulevaisuudessa. EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen reaalitalouteen on edistänyt velkataakan purkamista, ja sen odotetaan tukevan edelleen myös kotimaista kysyntää. Etenkin erittäin suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät edelleen investointien elpymistä, ja työllisyyden koheneminen, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin, vaikuttaa suotuisasti käytettävissä oleviin reaalituloihin ja yksityiseen kulutukseen. Lisäksi maailmantalouden elpyminen tukee yhä enemmän kauppaa ja euroalueen vientiä. Talouden kasvunäkymiä jarruttavat kuitenkin edelleen rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen etenkin hyödykemarkkinoilla sekä meneillään olevista parannuksista huolimatta edelleen tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2017 arvioista. Asiantuntija-arviot ovat luonteeltaan ehdollisia ja perustuvat oletukseen, että EKP:n rahapoliittiset toimet toteutetaan täysimääräisesti. Niissä BKT:n arvioidaan kasvavan 1,9 % vuonna 2017 ja 1,8 % vuonna 2018 sekä 1,7 % vuonna 2019. BKT:n kasvu tarkastelujaksolla on arvioitu nopeammaksi kuin maaliskuussa 2017 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvien riskien katsotaan olevan jokseenkin tasapainossa. Yhtäältä nykyinen myönteinen suhdannekehitys lisää mahdollisuuksia talouden odotettua voimakkaampaan elpymiseen. Toisaalta edelleen esiintyy myös ennakoitua heikomman kehityksen riskejä, jotka liittyvät pääasiassa kansainväliseen kehitykseen.

Toukokuussa euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli Eurostatin alustavan arvion mukaan 1,4 % eli hitaampi kuin huhtikuussa (1,9 %) tai maaliskuussa (1,5 %). Inflaatiovauhdin viimeaikainen vaihtelu johtui odotetusti pääosin energian hintakehityksestä ja palvelujen hintojen väliaikaisesta noususta pääsiäisen aikaan. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan tulevina kuukausina pysyttelevän suunnilleen samoissa lukemissa. Pohjainflaation nopeutumisesta ei kuitenkaan vielä ole luotettavia merkkejä, sillä käyttämättömien resurssien runsaus hidastaa yhä kotimaista palkka- ja hintakehitystä. Rahapoliittisten toimien sekä edelleen jatkuvan talouskasvun ja talouden käyttämättömän kapasiteetin asteittaisen vähenemisen myötä pohjainflaation odotetaan nopeutuvan vain maltillisesti keskipitkällä aikavälillä.

Samankaltainen kuva välittyy eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2017 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,5 % vuonna 2017 ja 1,3 % vuonna 2018 sekä 1,6 % vuonna 2019. YKHI-inflaatiovauhti on pääasiassa öljyn hinnan laskun vuoksi arvioitu hitaammaksi kuin maaliskuisissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli huhtikuussa 4,9 % (maaliskuussa 5,3 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti (M1) kasvoi huhtikuussa vuositasolla 9,2 % (maaliskuussa 9,1 %).

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui huhtikuussa 2,4 prosenttiin (maaliskuussa 2,3 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan ja oli huhtikuussa 2,4 %. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia ja siten luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä erittäin vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia talouskasvun vahvistumisen tueksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja nopeuttaa tuottavuuden ja potentiaalisen tuotannon kasvua. Finanssipolitiikan saralla olisi kaikkien maiden kannalta hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta edistää euroalueen talouden kestokykyä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

Alustuspuheenvuoro EKP:n sivuilla
http://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2017/html/ecb.is170608.fi.html

Euroopan keskuspankki Internet: www.ecb.europa.eu
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.