Siirry sisältöön

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 13.12.2018

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös euroryhmän puheenjohtaja Mário Centeno. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Niiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtävät ostot päättyvät joulukuussa 2018. Samassa yhteydessä EKP:n neuvosto täsmentää ennakoivaa viestintäänsä ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamisesta. Uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Saatujen tietojen perusteella kehitys on ollut ulkoisen kysynnän vaimentumisen ja joidenkin maa- ja sektorikohtaisten tekijöiden vuoksi odotettua heikompaa. Kotimaisen kysynnän vahva pohjavire tukee kuitenkin edelleen euroalueen talouskasvua ja inflaatiopaineiden vähittäistä voimistumista, mikä pitää edelleen yllä luottamusta siihen, että inflaation kestävä palautuminen tavoitteen mukaiseksi jatkuu eikä pysähdy omaisuuseräostojen lopettamisen jälkeenkään. Geopoliittisiin tekijöihin, protektionismin uhkaan, kehittyvien markkinoiden heikkouksiin ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluihin liittyvät epävarmuustekijät ovat kuitenkin yhä vahvasti esillä. Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen, jotta voidaan tukea kotimaisten hintapaineiden vahvistumista ja kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Kun otetaan huomioon EKP:n ohjauskorkoja koskeva ennakoiva viestintä ja lisätiedot ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoittamisesta, rahapolitiikalla tuetaan edelleen kasvua riittävän vahvasti, jotta inflaatio saadaan palautumaan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Joka tapauksessa EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä 0,2 % (kahdella edellisellä neljänneksellä 0,4 %). Tuoreimpien tilasto- ja kyselytietojen perusteella kehitys on ollut odotettua heikompaa ulkoisen kysynnän vaimentumisen sekä joidenkin maa- ja sektorikohtaisten tekijöiden vuoksi. Vaikka osa näistä tekijöistä todennäköisesti väistyy, kasvuvauhti saattaa olla vastedes jonkin verran hitaampaa. Euroalueen talouskasvu saa kuitenkin edelleen tukea kotimaisesta kysynnästä, jota kasvua tukeva rahapolitiikka osaltaan vahvistaa. Vahva työmarkkinatilanne, joka näkyy työllisyyden jatkuvana kohenemisena ja palkkojen nousuna, tukee yhä yksityistä kulutusta. Lisäksi yritysten investoinnit hyötyvät kotimaisesta kysynnästä, suotuisista rahoitusoloista ja taseiden vahvistumisesta. Asuinrakennusinvestointien kehitys on edelleen vahvaa. Lisäksi maailmantalouden kasvun odotetaan yhä jatkuvan ja tukevan euroalueen vientiä, joskin aiempaa vaimeammin.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2018 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,9 % vuonna 2018 ja 1,7 % vuonna 2019 sekä 1,7 % vuonna 2020 ja 1,5 % vuonna 2021. BKT:n kasvu vuosina 2018 ja 2019 on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin syyskuussa 2018 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvien riskien voidaan edelleen katsoa olevan jokseenkin tasapainossa. Ne ovat kuitenkin painottumassa odotettua heikomman kehityksen suuntaan, sillä geopoliittisiin tekijöihin, protektionismin uhkaan, kehittyvien markkinoiden heikkouksiin ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluihin liittyvät epävarmuustekijät ovat edelleen sitkeästi läsnä.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti hiljeni marraskuussa 2018 energian hintainflaation hidastumisen vuoksi 2,0 prosenttiin, kun se oli lokakuussa ollut 2,2 %. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan tulevina kuukausina. Pohjainflaatio on indikaattorien mukaan edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, mutta kotimaiset kustannuspaineet ovat kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä edelleen vahvistumassa ja laajentumassa, mikä vauhdittaa palkkojen nousua. Pohjainflaation odotetaan vauhdittuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.

Samankaltainen kuva välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2018 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,8 % vuonna 2018 ja 1,6 % vuonna 2019 sekä 1,7 % vuonna 2020 ja 1,8 % vuonna 2021. Vuoden 2018 YKHI-inflaatiovauhti on nyt arvioitu hieman nopeammaksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2018 arvioissa. Vuoden 2019 inflaatiovauhti on puolestaan arvioitu hieman hitaammaksi.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli lokakuussa 3,9 % eli nopeampaa kuin syyskuussa, jolloin se oli 3,6 %. Kuukausitason heilahteluista huolimatta M3:n kasvu nojaa yhä pankkien luotonantoon. Suppea raha-aggregaatti M1 on silti edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä.

Vuoden 2014 alusta jatkunut yksityisten sektorin lainakannan kasvu tukee edelleen talouskasvua. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli lokakuussa 3,9 % (syyskuussa 4,3 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 3,2 prosentissa. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on edelleen tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Finanssipolitiikan saralla on edelleen syytä kerryttää julkisen talouden puskureita. Se on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri ja joissa vakaus- ja kasvusopimusta on ehdottoman tärkeää noudattaa kaikilta osin, jotta julkinen talous pysyy terveellä pohjalla. EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.

Uudelleensijoituksia koskevista teknisistä parametreista julkistetaan tarkempia tietoja EKP:n verkkosivuilla klo 15.30 Keski-Euroopan aikaa.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Alustuspuheenvuoro EKP:n sivuilla:
https://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2018/html/ecb.is181213.fi.html

Euroopan keskuspankki
Internet: www.ecb.europa.eu
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.