Siirry sisältöön

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 25.10.2018

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Niiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan ostoja nyt 15 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin toimitaan joulukuun 2018 loppuun asti. EKP:n neuvosto odottaa ostojen sen jälkeen päättyvän, jos tulevat tiedot vahvistavat sen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset. EKP:n neuvosto aikoo jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Vaikka kehitys on saatujen tietojen perusteella hieman odotettua heikompaa, tiedot osoittavat kaiken kaikkiaan edelleen, että euroalueen talouskasvu jatkuu laaja-alaisena ja inflaatio nopeutuu vähitellen. Talouden vahva kasvuvire pitää edelleen yllä luottamusta siihen, että inflaation kestävä palautuminen tavoitteen mukaiseksi jatkuu eikä pysähdy omaisuuseräostojen asteittaisen lopettamisen jälkeenkään. Protektionismiin, kehittyvien markkinoiden heikkouksiin ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluihin liittyvät epävarmuustekijät ovat kuitenkin yhä vahvasti esillä. Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen, jotta voidaan tukea kotimaisten hintapaineiden lisäkasvua ja kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Tukivaikutusta ylläpidetään edelleen vuoden loppuun asti jatkettavilla omaisuuseräostoilla, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla ja takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä EKP:n ohjauskorkojen kehitystä koskevalla tehostetulla ennakoivalla viestinnällä. Joka tapauksessa EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2018 ensimmäisellä ja toisellakin neljänneksellä 0,4 %. Saadut tiedot kertovat jonkin verran odotettua heikommasta kehityksestä, mutta ne vastaavat kaiken kaikkiaan edelleen perusskenaariota, jonka mukaan talouskasvu jatkuu laaja-alaisena ja saa tukea kotimaisesta kysynnästä ja työmarkkinatilanteen jatkuvasta kohenemisesta. Eräiden toimialojen viimeaikainen kehitys vaikuttaa kasvuprofiiliin lyhyellä aikavälillä. Rahapoliittisten toimien vaikutus pönkittää edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa tukea työllisyyden jatkuvasta kohenemisesta ja palkkojen noususta, ja vahva kotimainen kysyntä, suotuisat rahoitusolot ja yritysten hyvä kannattavuus edistävät yritysten investointeja. Asuinrakennusinvestointien kehitys on edelleen vahvaa. Lisäksi maailmantalouden kasvun odotetaan tukevan edelleen euroalueen vientiä, joskin aiempaa vaimeammin.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvien riskien voidaan edelleen katsoa olevan jokseenkin tasapainossa. Protektionismiin, kehittyvien markkinoiden heikkouksiin ja rahoitusmarkkinoiden heilahteluihin liittyvät riskit ovat kuitenkin yhä vahvasti esillä.

Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti nopeutui syyskuussa 2,1 prosenttiin (elokuussa 2,0 %). Taustalla oli pääasiassa energian ja elintarvikkeiden hintainflaation nopeutuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen kokonaisinflaatiovauhdin odotetaan pysyttelevän lähikuukaudet suunnilleen nykyisissä lukemissa. Pohjainflaatio on indikaattorien mukaan edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, mutta se on nopeutunut aiemmista pohjalukemistaan. Kotimaiset kustannuspaineet ovat vahvistumassa ja laajentumassa kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä. Pohjainflaation odotetaan vauhdittuvan vuoden lopulla ja jatkavan nopeutumistaan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli syyskuussa 3,5 % eli nopeampaa kuin elokuussa, jolloin se oli 3,4 %. Kuukausitason heilahteluista huolimatta M3:n kasvu nojaa yhä vahvemmin pankkien luotonantoon. Suppea raha-aggregaatti M1 on silti edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä.

Yksityisen sektorin lainakannan kasvu, joka on jatkunut vuoden 2014 alusta lähtien, vahvistui entisestään. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui syyskuussa 4,3 prosenttiin (elokuussa 4,1 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli 3,1 % eli sama kuin kuukautta aiemmin. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2018 kolmannelta neljännekseltä osoittavat, että lainakannan kasvu saa edelleen vetoapua kysynnän vahvistumisesta kaikissa lainaryhmissä sekä suotuisista yritys- ja asuntolainaehdoista.

Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on edelleen tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Finanssipolitiikan saralla laaja-alainen kasvu antaa aihetta kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita. Se on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri ja joissa vakaus- ja kasvusopimusta on ehdottoman tärkeää noudattaa kaikilta osin, jotta julkinen talous pysyy terveellä pohjalla. EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kehottaakin ryhtymään päättäväisiin toimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.