Siirry sisältöön

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 8.3.2018

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiinlukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa on tarkoitus jatkaa nykyisiä 30 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Eurojärjestelmä jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen. Näin edistetään sekä suotuisaa likviditeettitilannetta että asianmukaista rahapolitiikan mitoitusta.

Tuoreimmat EKP:n asiantuntijoiden arviot ja muut saadut tiedot vahvistavat, että euroalueen talous kasvaa vahvasti ja laaja-alaisesti. Lyhyellä aikavälillä talouskasvun arvioidaan olevan hieman aiempia odotuksia nopeampaa. Kasvunäkymät vahvistavat luottamusta siihen, että inflaatiovauhti lähenee tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Pohjainflaatio on indikaattorien perusteella kuitenkin pysynyt vaimeana, eikä vielä ole luotettavia merkkejä pysyvämmästä nopeutumistrendistä. EKP:n neuvosto seuraakin edelleen valuuttakurssikehitystä ja rahoitusolojen kehitystä ja niiden mahdollista vaikutusta inflaationäkymiin. Runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen, jotta pohjainflaation nopeutumispaineiden kasvu voi jatkua ja tukea kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Kasvua tukevaa vaikutusta ylläpidetään omaisuuseräostoilla, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla ja takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä tulevaa korkokehitystä koskevalla ennakoivalla viestinnällä.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä 0,6 % (kolmannella neljänneksellä 0,7 %). Tuoreimpien tilasto- ja kyselytietojen perusteella talouskasvu on edelleen vahvaa ja laaja-alaista. Rahapoliittisten toimien vaikutus on edistänyt velkataakan purkamista, ja se pönkittää edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa tukea kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Yritysten investointien kehitys vauhdittuu edelleen erittäin suotuisien rahoitusolojen, yritysten kannattavuuden paranemisen ja vahvan kysynnän ansiosta, ja myös asuinrakennusinvestointien kehitys on kohentunut edelleen viime vuosineljänneksillä. Lisäksi maailmantalouden laaja-alainen kasvu piristää euroalueen vientiä.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2018 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,4 % vuonna 2018 ja 1,9 % vuonna 2019 sekä 1,7 % vuonna 2020. BKT:n kasvunäkymät vuodeksi 2018 on nyt arvioitu suotuisammiksi kuin joulukuussa 2017 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa, kun taas arviot vuosiksi 2019 ja 2020 ovat pysyneet ennallaan.

Euroalueen talousnäkymiin liittyvien riskien arvioidaan olevan jokseenkin tasapainossa. Yhtäältä myönteinen suhdannekehitys voisi johtaa ennakoitua vahvempaan kasvuun lyhyellä aikavälillä. Toisaalta ennakoitua heikomman kehityksen riskejä liittyy edelleen pääasiassa kehitykseen maailmalla: esimerkiksi protektionismin lisääntymiseen sekä valuuttamarkkinoiden ja muiden rahoitusmarkkinoiden kehitykseen.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli vuoden 2018 helmikuussa 1,2 % (tammikuussa 1,3 %). Taustalla olivat lähinnä jalostamattomien elintarvikkeiden hintakehitykseen liittyvät negatiiviset vertailuajankohdan vaikutukset. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan pysyttelevän vuoden loppuun asti 1,5 prosentin tienoilla. Pohjainflaatio on indikaattorien perusteella pysynyt yleisesti ottaen vaimeana. Pohjainflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan maltillisesti keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun, käyttämättömän kapasiteetin vähenemisen ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.

Samankaltainen näkemys välittyy EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2018 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,4 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna 2019 sekä 1,7 % vuonna 2020. Vuoden 2019 kokonaisinflaatiovauhti on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin joulukuussa 2017 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa, kun taas vuosien 2018 ja 2020 arviot ovat pysyneet ennallaan.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli tammikuussa 2018 edelliskuukauden tapaan 4,6 %. Kasvun taustalla ovat EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutus sekä likvideimpien talletusten hallussapidon alhaiset vaihtoehtoiskustannukset. M3:n kasvua vauhditti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti (M1), jonka vuotuinen kasvuvauhti nopeutui vakaaseen tahtiin.

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti vahvistui tammikuussa 3,4 prosenttiin (joulukuussa 3,1 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 2,9 prosentissa. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä on vieläkin edistettävä kasvua vahvasti tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan päättäväisesti toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Vuoden 2017 maakohtaisia suosituksia on noudatettu vähäisessä määrin, kuten Euroopan komissio eilen ilmoitti. Uudistustoimia on siis välttämätöntä tehostaa euroalueen maissa. Finanssipolitiikan saralla on syytä kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita, nyt kun kasvu muuttuu koko ajan vakaammaksi ja laaja-alaisemmaksi. Tämä on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkinen velka on suuri. Kaikkien maiden kannalta olisi hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn parantamiseksi. Talous- ja rahaliiton syventäminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kehottaakin ryhtymään päättäväisiin toimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

Alustuspuheenvuoro EKP:n sivuilla:https://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2018/html/ecb.is180308.fi.html

Euroopan keskuspankki
Internet: www.ecb.europa.eu
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.