Siirry sisältöön

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 26.7.2018

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Niiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan nykyisiä 30 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja syyskuun 2018 loppuun saakka. EKP:n neuvosto ennakoi, että jos tulevat tiedot vahvistavat sen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset, omaisuuseräostojen määrää vähennetään syyskuun 2018 jälkeen siten, että ostoja tehdään joulukuun 2018 loppuun asti 15 miljardilla eurolla kuukaudessa, minkä jälkeen ne päättyvät. EKP:n neuvosto aikoo jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Edellisen rahapolitiikkakokouksen jälkeen saadut tiedot viittaavat siihen, että vaikka etenkin kansainvälisen kaupan toimintaympäristöön liittyvät epävarmuustekijät ovat edelleen vahvasti esillä, euroalueen talouden kasvu jatkuu vankkana ja laaja-alaisena. Talouden vahva kasvuvire vahvistaa luottamusta siihen, että inflaation kestävä palautuminen tavoitteen mukaiseksi jatkuu eikä pysähdy omaisuuseräostojen asteittaisen lopettamisen jälkeenkään. Runsas rahapoliittinen elvytys on kuitenkin edelleen tarpeen, jotta voidaan tukea kotimaisten hintapaineiden lisäkasvua ja kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Tukivaikutusta ylläpidetään edelleen vuoden loppuun asti jatkettavilla omaisuuseräostoilla, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla ja takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä EKP:n ohjauskorkojen kehitystä koskevalla tehostetulla ennakoivalla viestinnällä. Joka tapauksessa EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että BKT:n neljännesvuosikasvu hidastui vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttiin oltuaan kolmella edellisellä neljänneksellä 0,7 %. Hidastumisessa näkyy vuoden 2017 kasvupyrähdyksen jälkeinen talouskasvun rauhoittuminen. Se johtuu pääasiassa ulkomaankaupan erittäin vahvan vetoavun heikkenemisestä, jonka vaikutusta vielä vahvistavat epävarmuuden lisääntyminen sekä eräät kotimaiset ja maailmanlaajuiset tilapäis- ja tarjontatekijät. Talousindikaattorit ja kyselytulokset ovat nyttemmin vakautuneet ja viittaavat edelleen vahvan ja laaja-alaisen talouskasvun jatkumiseen euroalueen talousnäkymiä koskevien eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2018 arvioiden mukaisesti. Rahapoliittisten toimien vaikutus on edistänyt velkataakan purkamista, ja se pönkittää edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa tukea kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden jatkuvasta kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Suotuisat rahoitusolot, kannattavuuden paraneminen ja vahva kysyntä edistävät yritysten investointeja, ja asuinrakennusinvestointien kehitys on edelleen vahvaa. Lisäksi kansainvälisen kysynnän laaja-alaisen kasvun odotetaan jatkuvan ja antavan siten pontta euroalueen viennille.

Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvien riskien voidaan edelleen katsoa olevan jokseenkin tasapainossa. Maailmanlaajuisiin tekijöihin liittyvä epävarmuus – erityisesti protektionismin uhka – on edelleen vahvasti läsnä. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden levottomuuden pitkittymisen riskiä on edelleen syytä seurata.

Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti nopeutui kesäkuussa 2,0 prosenttiin (toukokuussa 1,9 %). Taustalla oli pääasiassa energian ja elintarvikkeiden hintainflaation nopeutuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen kokonaisinflaatiovauhdin odotetaan pysyttelevän vuoden loppuun asti suunnilleen nykyisissä lukemissa. Pohjainflaatio on indikaattorien mukaan edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, mutta se on nopeutunut aiemmista pohjalukemistaan. Kotimaiset kustannuspaineet ovat vahvistumassa ja laajentumassa kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, ja inflaationäkymiin liittyvä epävarmuus on vähenemässä. Pohjainflaation odotetaan vauhdittuvan loppuvuodesta ja nopeutuvan sen jälkeen maltillisesti keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun, käyttämättömän kapasiteetin vähenemisen ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2018 kesäkuussa 4,4 % eli nopeampaa kuin toukokuussa, jolloin se oli 4,0 %. M3:n kasvua vauhdittavat edelleen EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutus sekä likvideimpien talletusten hallussapidon alhaiset vaihtoehtoiskustannukset. Suppea raha-aggregaatti M1 olikin edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä.

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui kesäkuussa 4,1 prosenttiin (toukokuussa 3,7 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 2,9 prosentissa. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2018 toiselta neljännekseltä kertovat, että lainakannan kasvu saa edelleen vetoapua luotonantokriteerien helpottumisesta ja lainakysynnän vahvistumisesta kaikissa lainaryhmissä.

Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on edelleen tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Finanssipolitiikan saralla on syytä kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita, nyt kun kasvu jatkuu laaja-alaisena. Se on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkinen velka on edelleen suuri. Kaikkien maiden olisi hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn parantamiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kehottaakin ryhtymään päättäväisiin toimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

Alustuspuheenvuoro EKP:n sivuilla:
https://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2018/html/ecb.is180726.en.html

Euroopan keskuspankki
Internet: www.ecb.europa.eu
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.