EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 7.3.2019
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto tarkasteli tänään säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin pohjalta perusteellisesti talous- ja inflaationäkymiä ja otti myös huomioon asiantuntijoiden tuoreimmat arviot euroalueen talousnäkymistä. Tarkastelun perusteella EKP:n neuvosto teki hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi seuraavat päätökset.
Ensinnäkin EKP:n ohjauskorot päätettiin pitää ennallaan. Niiden odotetaan nyt pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 loppupuoliskon ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Toiseksi omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Kolmanneksi päätettiin käynnistää uusi kohdennettujen pitempiaikaisten neljännesvuosittaisten rahoitusoperaatioiden sarja (TLTRO-III), joka alkaa syyskuussa 2019 ja päättyy maaliskuussa 2021. Kunkin operaation maturiteetti on kaksi vuotta. Uusilla operaatioilla ylläpidetään edelleen pankkien suotuisaa luotonantotilannetta ja rahapolitiikan sujuvaa välittymistä. Rahoitusoperaatioiden sarjan aikana vastapuolilla on oikeus saada lainaksi määrä, joka on enintään 30 % niiden operaation ehdot täyttävästä vuoden 2019 helmikuun lopun lainakannasta korolla, joka on indeksoitu perusrahoitusoperaatioiden korkoon kunkin operaation koko voimassaoloajaksi. Kuten meneillään olevissa kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa, myös uusissa operaatioissa on kannustinmekanismeja, joilla varmistetaan luotonantotilanteen pysyminen suotuisana. Lisätietoa uusien rahoitusoperaatioiden tarkoista ehdoista annetaan myöhemmin.
Neljänneksi eurojärjestelmän luotto-operaatioita toteutetaan jatkossakin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen ja ainakin vuoden 2021 maaliskuussa alkavan vähimmäisvarantojen pitoajanjakson loppuun saakka.
Tänään tehtyjen rahapoliittisten päätösten tarkoituksena on varmistaa, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi kohti hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Vaikka onkin merkkejä siitä, että osa kasvua hidastavista yksittäisistä kotimaisista tekijöistä on väistymässä, heikentyvät taloustiedot viittaavat siihen, että talouskasvu vaimenee huomattavasti tämän vuoden aikana. Geopoliittisiin tekijöihin, protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä sitkeä epävarmuus vaikuttaa leimaavan talouden ilmapiiriä. Lisäksi pohjainflaatio on edelleen vaimeaa. Talouden heikompi kasvuvauhti hidastaa inflaation palautumista tavoitteen mukaiseksi. Suotuisat rahoitusolot ja myönteinen työmarkkinakehitys sekä palkkojen nopeutuva nousu tukevat kuitenkin edelleen euroalueen talouskasvua ja inflaatiopaineiden vähittäistä voimistumista. Tämänpäiväisillä päätöksillä tuetaan kotimaisten hintapaineiden lisäkasvua ja kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Runsaan rahapoliittisen elvytyksen jatkumisesta kertovat EKP:n ohjauskorkoja koskeva ennakoiva viestintä sekä ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoitukset ja uusi kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja. Joka tapauksessa EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä 0,2 % (kolmannella neljänneksellä 0,1 %). Saatujen tietojen perusteella kehitys on ollut edelleen heikkoa varsinkin tehdasteollisuudessa ulkoisen kysynnän vaimentumisen ja joidenkin maa- ja sektorikohtaisten tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi. Näiden tekijöiden vaikutus on osoittautumassa jonkin verran pitkäaikaisemmaksi, mikä viittaa siihen, että lyhyen aikavälin kasvunäkymät jäänevät odotettua heikommiksi. Näiden kasvua heikentävien tekijöiden odotetaan kuitenkin väistyvän. Euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2019 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,1 % vuonna 2019 ja 1,6 % vuonna 2020 sekä 1,5 % vuonna 2021. Joulukuussa 2018 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin nähden BKT:n kasvu on nyt arvioitu huomattavasti hiekommaksi vuodelle 2019 ja hieman heikommaksi vuodelle 2020.
Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit ovat edelleen painottuneet odotettua heikomman kehityksen suuntaan, sillä geopoliittisiin tekijöihin, protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvät epävarmuustekijät ovat edelleen sitkeästi läsnä.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli helmikuussa 1,5 % (tammikuussa 1,4 %). Syynä oli jonkin verran nopeampi energian ja elintarvikkeiden hintainflaatio. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan pysyttelevän tulevina kuukausina suunnilleen samoissa lukemissa ja hidastuvan sen jälkeen vuoden loppua kohti. Pohjainflaatio on indikaattorien mukaan edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, mutta työvoimakustannuspaineet ovat kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä vahvistuneet ja laajentuneet. Pohjainflaation odotetaan vauhdittuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen nousun nopeutumisen tuella.
Samankaltainen näkemys välittyy EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2019 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,2 % vuonna 2019 ja 1,5 % vuonna 2020 sekä 1,6 % vuonna 2021. YKHI-inflaatiovauhti on nyt arvioitu koko arviointijaksolla hitaammaksi kuin joulukuussa 2018 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa erityisesti lyhyen aikavälin vaimeampien kasvunäkymien vuoksi.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2019 tammikuussa 3,8 % eli hitaampaa kuin vuoden 2018 joulukuussa, jolloin se oli 4,1 %. M3:n kasvu nojaa yhä pankkien luotonantoon, vaikka sen kasvu on viimeaikoina hidastunut. Suppea raha-aggregaatti M1 on silti edelleen merkittävin lavean rahan kasvua vauhdittava tekijä.
Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti hidastui tammikuussa 3,3 prosenttiin (joulukuussa 3,9 %) vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi mutta myös siksi, että joissain maissa taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen vaikutus ilmenee yleensä viipeellä. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi 3,2 prosentissa. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet edistävät edelleen kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista. Tänään päätettyjen rahapoliittisten toimien ja erityisesti uuden kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjan avulla varmistetaan, että pankkien luotonantotilanne pysyy jatkossakin suotuisana.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on edelleen tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että vuoden 2018 maakohtaisten suositusten noudattaminen on ollut kaiken kaikkiaan vähäistä, kuten Euroopan komissio äskettäin ilmoitti. Finanssipolitiikan saralla euroalueen lievästi elvyttävä finanssipolitiikka ja automaattisten vakauttajien toiminta tukevat talouskasvua. Niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri, on kuitenkin edelleen syytä kerryttää julkisen talouden puskureita. Kaikkien maiden olisi edelleen tehostettava toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.