EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Vilna 6.6.2019
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Haluan aluksi kiittää Liettuan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajaa Vitas Vasiliauskasia vieraanvaraisuudesta ja keskuspankin henkilökuntaa tämänpäiväisen kokouksen erinomaisista järjestelyistä. Kerron nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto arvioi säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin pohjalta perusteellisesti talous- ja inflaationäkymiä ja otti myös huomioon eurojärjestelmän asiantuntijoiden tuoreimmat arviot euroalueen talousnäkymistä. Arvionsa perusteella EKP:n neuvosto teki hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi seuraavat päätökset.
Ensinnäkin EKP:n ohjauskorot päätettiin pitää ennallaan. Niiden odotetaan nyt pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2020 alkupuoliskon ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Toiseksi omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Kolmanneksi kunkin uudessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa suoritettavan neljännesvuosittaisen operaation korko on operaation koko voimassaoloajalta laskettu eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden keskikorko lisättynä 10 peruspisteellä. Pankeilla, joilla operaation ehdot täyttävä nettoluotonanto ylittää tietyn viitearvon, korko on alempi: alimmillaan se voi olla operaation voimassaoloajalta laskettu keskimääräinen talletuskorko lisättynä 10 peruspisteellä.
Lisätietoa uusien rahoitusoperaatioiden ehdoista on tänään klo 15.30 (Keski-Euroopan aikaa) julkaistavassa lehdistötiedotteessa.
EKP:n neuvosto totesi arviossaan myös, että vaikka negatiivisilla koroilla olisikin sivuvaikutuksia rahapolitiikan pankkivetoiseen välittymiskanavaan, ne eivät ainakaan tällä hetkellä heikennä negatiivisten korkojen positiivista vaikutusta kasvua tukevaan rahapolitiikkaan ja inflaation lähentymiseen kestävästi kohti tavoitetta. EKP:n neuvosto seuraa kuitenkin yhä tarkasti pankkivetoisen välittymiskanavan toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimiin sivuvaikutusten lieventämiseksi.
Tämänpäiväisten rahapoliittisten päätösten tarkoituksena on luoda tarvittava kasvua tukeva vaikutus, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi kohti hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Vaikka ensimmäisen vuosineljänneksen tiedot olivat jonkin verran odotettua parempia, tuoreimmat tiedot osoittavat maailmantalouden vastatuulten jarruttavan edelleen euroalueen talouskasvua. Geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä pitkittynyt epävarmuus leimaa talouden ilmapiiriä.
Työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkuminen tukee silti edelleen euroalueen talouden kestokykyä ja inflaation vähittäistä nopeutumista. Tämänpäiväisillä rahapoliittisilla toimilla pidetään rahoitusolot erittäin suotuisina, tuetaan euroalueen talouskasvua, autetaan kasvattamaan kotimaisia hintapaineita entisestään ja tuetaan siten kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Jos kehitys muuttuu epäsuotuisaksi, EKP:n neuvosto ryhtyy päättäväisiin toimiin, ja se on myös valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että inflaatiovauhti palautuu edelleen kestävästi kohti EKP:n neuvoston tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 % (vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä 0,2 %). Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen mukaan talouskasvu kuitenkin heikentyy jonkin verran tämän vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä, sillä kansainvälinen kauppa kärsii edelleen pitkittyneestä maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka huonontaa etenkin euroalueen tehdasteollisuuden näkymiä. Palvelu- ja rakennusalat pitävät kuitenkin pintansa, ja työmarkkinatilanne kohenee entisestään. Euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, euroalueen lievästi elvyttävästä finanssipolitiikasta, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2019 arvioista, joiden mukaan euroalueen BKT kasvaa 1,2 % vuonna 2019 ja 1,4 % vuonna 2020 sekä 1,4 % vuonna 2021. Maaliskuussa 2019 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä suuremmaksi vuonna 2019 ja 0,2 prosenttiyksikköä pienemmäksi vuonna 2020 sekä 0,1 prosenttiyksikköä pienemmäksi vuonna 2021.
Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan, sillä geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä epävarmuus on pitkittynyt.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli vuoden 2019 toukokuussa 1,2 % (huhtikuussa 1,7 %). Syynä oli pääasiassa energian ja palvelujen hintainflaation hidastuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan tulevina kuukausina ja nopeutuvan sen jälkeen vuoden loppua kohti. Tilapäisten tekijöiden hiljattain aiheuttamasta vaihtelusta huolimatta pohjainflaatio on indikaattorien mukaan edelleen yleisesti ottaen vaimeaa, mutta työvoimakustannuspaineet ovat kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä edelleen vahvistumassa ja laajentumassa. Pohjainflaation odotetaan vauhdittuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen vahvistuvan nousun tuella.
Samankaltainen kuva välittyy eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2019 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,3 % vuonna 2019 ja 1,4 % vuonna 2020 sekä 1,6 % vuonna 2021. Maaliskuussa 2019 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna YKHI-inflaatio on näissä arvioissa 0,1 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2019 ja 0,1 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2020.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2019 huhtikuussa 4,7 % eli nopeampaa kuin maaliskuussa, jolloin se oli 4,6 %. Lavean rahan jatkuvan kasvun taustalla ovat pankkien luotonanto yksityiselle sektorille ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset. Lavean rahan kasvua vauhdittaa silti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1.
Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli huhtikuussa 3,9 % eli nopeampaa kuin maaliskuussa (3,6 %). Jos jätetään huomiotta lyhyen aikavälin vaihtelu, yrityslainakannan vuotuinen kasvu on viime kuukausina ollut jonkin verran syyskuun 2018 huippulukemiaan hitaampaa, kun luotonanto on reagoinut tyypilliseen tapaan viiveellä talouskasvun hidastumiseen vuonna 2018. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2019 huhtikuussa 3,4 % (maaliskuussa 3,3 %) eli se jatkoi vähittäistä nopeutumistaan.
Tämänpäiväiset rahapoliittiset päätökset ja uusi kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja auttavat pitämään pankkien luotonantotilanteen suotuisana ja helpottavat jatkossakin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. Vuoden 2019 maakohtaisten suositusten tulisi viitoittaa rakenneuudistuksia. Finanssipolitiikan saralla euroalueen lievästi elvyttävä finanssipolitiikka tukee talouskasvua. Niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri, on kuitenkin edelleen syytä kerryttää julkisen talouden puskureita. Kaikkien maiden olisi tehostettava entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin loppuun saattamiseksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.