Lähentymisraportti
Lähentymisraportti 2012
Toukokuu
2012 . 95 sivua
Julkaisija: EKP
ISSN: 1725-9576 (verkkojulkaisu)
Lataa julkaisu (pdf) (1,21 MB)
Johdanto
EKP:n Lähentymisraportti
Euro otettiin käyttöön 11:ssä EU:n jäsenvaltiossa 1.1.1999. Sittemmin sen on ottanut käyttöön kuusi muutakin maata, viimeisimpänä Viro 1.1.2011. EU:n jäsenvaltioista kymmenen ei siis vielä ole talous- ja rahaliiton (EMU) täysjäseniä eikä ole ottanut euroa käyttöön. Kaksi näistä kymmenestä – Tanska ja Iso-Britannia – on ilmoittanut, ettei osallistu EMUn kolmanteen vaiheeseen. Kummastakaan ei siis tarvitse laatia lähentymisraporttia, elleivät ne pyydä sellaista. Koska kumpikaan maa ei ole pyytänyt raporttia, tässä lähentymisraportissa käsitellään kahdeksaa maata: Bulgariaa, Tšekkiä, Latviaa, Liettuaa, Unkaria, Puolaa, Romaniaa ja Ruotsia. Kaikkia kahdeksaa maata sitoo Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen velvoite ottaa euro käyttöön, eli niiden on pyrittävä täyttämään kaikki lähentymiskriteerit.
Laatimalla tämän raportin EKP täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 140 määrätyn tehtävän, jonka mukaan Euroopan unionin neuvostolle (EU:n neuvosto) on laadittava raportteja ”jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä” vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus. Tässä lähentymisraportissa on kyse säännöllisestä joka toinen vuosi laadittavasta raportista. Sama tehtävä on annettu myös Euroopan komissiolle, joka sekin on laatinut raportin. EKP:n ja komission raportit toimitetaan EU:n neuvostolle samanaikaisesti.
Tässä raportissa on käytetty samaa arviointimenetelmää kuin aiemmissakin EKP:n lähentymisraporteissa. EKP arvioi, ovatko tarkasteltavat kahdeksan maata saavuttaneet kestävän lähentymisen korkean tason, onko niiden kansallinen lainsäädäntö sopusoinnussa perussopimusten kanssa ja onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että maiden kansallisista keskuspankeista voi tulla kiinteä osa eurojärjestelmää.
Talouden lähentymisprosessin tarkastelussa käytettävien tilastojen on oltava laadukkaita ja luotettavia. Poliittiset näkökohdat eivät saa vaikuttaa etenkään julkista taloutta koskevien tilastojen laadintaan ja raportointiin. EU:n jäsenvaltioita on kehotettu pitämään tilastojensa laatua ja luotettavuutta ensiarvoisen tärkeänä, asettamaan tilastointia varten vähimmäisstandardit ja varmistamaan, että tilastoja laadittaessa on käytössä asianmukaiset varmistusjärjestelmät. Standardit ovat erityisen tärkeitä siksi, että ne vahvistavat kansallisten tilastolaitosten riippumattomuutta, luotettavuutta ja vastuullisuutta sekä lujittavat osaltaan luottamusta julkisen talouden tilastojen laatuun (ks. elanninkielisen raportin kohta 5.9).
Englanninkielisessä lähentymisraportissa on kuusi lukua. Luvussa 2 käsitellään
taloudellisen ja oikeudellisen lähentymisen arvioinnissa käytettyä menetelmää. Luvussa 3 luodaan yleiskatsaus taloudellisen lähentymisen keskeisiin osa-alueisiin tarkasteltavissa maissa. Tärkeimmät arviointitulokset esitetään maittaisissa yhteenvedoissa luvussa 4. Luvussa 5 (ei suomennettu) arvioidaan yksityiskohtaisemmin taloudellista lähentymistä tarkasteltavina olevissa kahdeksassa jäsenvaltiossa ja käydään läpi lähentymisindikaattorit sekä niiden laskennassa käytetyt tilastolliset menetelmät. Luvussa 6 (ei suomennettu) tarkastellaan, onko näiden jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö, keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklojen 130 ja 131 sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön kanssa.