Lähentymisraportti
Lähentymisraportti 2013
Kesäkuu
2013 . 56 sivua
Julkaisija: EKP
ISSN: 1725-9576 (verkkojulkaisu)
Lataa julkaisu (pdf) (0,89 MB)
Johdanto
Euro otettiin käyttöön 11:ssä EU:n jäsenvaltiossa 1.1.1999. Sittemmin sen on ottanut
käyttöön kuusi muutakin maata, viimeisimpänä Viro 1.1.2011. EU:n jäsenvaltioista
kymmenen ei siis vielä ole talous- ja rahaliiton (EMU) täysjäseniä, eli ne eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Kaksi näistä kymmenestä – Tanska ja Iso-Britannia – on ilmoittanut, ettei osallistu EMUn kolmanteen vaiheeseen.
käyttöön kuusi muutakin maata, viimeisimpänä Viro 1.1.2011. EU:n jäsenvaltioista
kymmenen ei siis vielä ole talous- ja rahaliiton (EMU) täysjäseniä, eli ne eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Kaksi näistä kymmenestä – Tanska ja Iso-Britannia – on ilmoittanut, ettei osallistu EMUn kolmanteen vaiheeseen.
Tämä lähentymisraportti on laadittu Latvian pyydettyä maaraporttia 5.3.2013. Laatimalla raportin EKP täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
(”perussopimuksen”)1 artiklassa 140 määrätyn tehtävän, jonka mukaan Euroopan unionin neuvostolle (EU:n neuvostolle) on laadittava raportteja ”jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä” vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus. Sama tehtävä on annettu myös Euroopan komissiolle, joka sekin on laatinut raportin. EKP:n ja komission raportit toimitetaan EU:n neuvostolle samanaikaisesti.
(”perussopimuksen”)1 artiklassa 140 määrätyn tehtävän, jonka mukaan Euroopan unionin neuvostolle (EU:n neuvostolle) on laadittava raportteja ”jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä” vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus. Sama tehtävä on annettu myös Euroopan komissiolle, joka sekin on laatinut raportin. EKP:n ja komission raportit toimitetaan EU:n neuvostolle samanaikaisesti.
Tässä raportissa on käytetty samaa arviointimenetelmää kuin aiemmissakin EKP:n
lähentymisraporteissa. EKP arvioi, onko Latvia saavuttanut kestävän lähentymisen
korkean tason, onko sen kansallinen lainsäädäntö sopusoinnussa perussopimusten sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) kanssa ja onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että Latvian keskuspankista voi tulla kiinteä osa eurojärjestelmää. Raportissa ei käsitellä muita jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus (Bulgaria, Tšekki, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsia), eikä Tanskaa ja Isoa-Britanniaa, jotka erityisasemansa vuoksi eivät ole ottaneet euroa käyttöön.
lähentymisraporteissa. EKP arvioi, onko Latvia saavuttanut kestävän lähentymisen
korkean tason, onko sen kansallinen lainsäädäntö sopusoinnussa perussopimusten sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) kanssa ja onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että Latvian keskuspankista voi tulla kiinteä osa eurojärjestelmää. Raportissa ei käsitellä muita jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus (Bulgaria, Tšekki, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsia), eikä Tanskaa ja Isoa-Britanniaa, jotka erityisasemansa vuoksi eivät ole ottaneet euroa käyttöön.
Talouden lähentymisprosessin tarkastelussa käytettävien tilastojen on oltava laadukkaita ja luotettavia. Poliittiset näkökohdat eivät saa vaikuttaa etenkään julkista taloutta koskevien tilastojen laadintaan ja raportointiin. EU:n jäsenvaltioita on kehotettu pitämään tilastojensa laatua ja luotettavuutta ensiarvoisen tärkeänä, asettamaan tilastointia varten vähimmäisstandardit ja varmistamaan, että tilastoja laadittaessa on käytössä asianmukaiset varmistusjärjestelmät. Standardit ovat erityisen tärkeitä siksi, että ne vahvistavat kansallisten tilastolaitosten riippumattomuutta, luotettavuutta ja vastuullisuutta sekä
lujittavat osaltaan luottamusta julkisen talouden tilastojen laatuun.
lujittavat osaltaan luottamusta julkisen talouden tilastojen laatuun.
Englanninkielisessä lähentymisraportissa on viisi lukua. Luvussa 2 käsitellään
taloudellisen ja oikeudellisen lähentymisen arvioinnissa käytettyä menetelmää. Luvussa 3 esitetään yhteenveto Latviaa koskevan arvioinnin tärkeimmistä tuloksista. Luvussa 4 (ei suomennettu) arvioidaan yksityiskohtaisemmin taloudellista lähentymistä ja käydään läpi lähentymisindikaattorit sekä niiden kokoamisessa käytetyt tilastolliset menetelmät. Luvussa 5 (ei suomennettu) tarkastellaan, onko Latvian kansallinen lainsäädäntö, keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklojen 130 ja 131 sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.
taloudellisen ja oikeudellisen lähentymisen arvioinnissa käytettyä menetelmää. Luvussa 3 esitetään yhteenveto Latviaa koskevan arvioinnin tärkeimmistä tuloksista. Luvussa 4 (ei suomennettu) arvioidaan yksityiskohtaisemmin taloudellista lähentymistä ja käydään läpi lähentymisindikaattorit sekä niiden kokoamisessa käytetyt tilastolliset menetelmät. Luvussa 5 (ei suomennettu) tarkastellaan, onko Latvian kansallinen lainsäädäntö, keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklojen 130 ja 131 sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.