Kuinka muuttuu pankki- ja vakuutusmaailma, eräs arvaus
1. Lähtökohtia
I Muutokset Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana ovat olleet isoja. Ensiksi tapahtui rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen tunnettuine seurannaisilmiöineen, sitten pankkikriisi ja siitä toipuminen, lopuksi suuret rakennemuutokset. Tähän kaikkeen liittyy myös nopea tekninen kehitys ja sen hyödyntäminen pankeissa ja rahoitusalalla laajemmin. Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut syvällisesti Internetin ja muiden uusien palvelukanavien ansiosta.
Pankkitoiminnassa muutokset ovat olleet huomattavasti rajumpia kuin vakuutustoiminnassa.
II Pankki- ja vakuutustoimintaa muokkaavat voimakkaasti teknisen kehityksen ja kilpailun lisäksi rahoitusmarkkinoiden sääntely ja integraatio. Sääntelyn suhteen elämme tietynlaista välikautta. Tilinpäätöksiä muuttavat IFRS-säädökset astuivat pörssinoteeratuille yrityksille voimaan vuoden 2005 tilinpäätöksistä lukien. Uudet Basel II-vakavaraisuusvaatimukset astuvat voimaan asteittain 2006 ja 2007. Vakuutussektorin vakavaraisuusuudistus, ns. solvenssi II-uudistus tullee voimaan 2010 tienoilla, mutta aikataulu on vielä epävarma. Valmistelutyö on kuitenkin jo parhaillaan menossa. Rahoitusmarkkinoiden integraatio on nopeaa Euroopassa ja maailmalla laajemminkin. Kotimarkkinat rahoitustoimialalla eivät ole enää "suojattuja" markkinoita missään mielessä. Oikeastaan käsitteet "kotimarkkinat" tai "kansalliset" rahoitusmarkkinat kuuluvat menneisyyteen.
III Kilpailu- ja markkinatilanne Suomessa on tällä hetkellä mielenkiintoinen omistajuuden ja yritysten hallinnoinnin (corporate governance) näkökulmasta. Suomessa ottavat lähes kaikilla pankki- ja vakuutustoiminnan osa-alueilla toisistaan mittaa erilaiset omistajuus- ja hallintomallit:
Ruotsalaisomisteinen suuri pohjoismainen liikepankkikonserni
Suomalaiskansallinen suuri osuustoiminnallisuuteen nojaava finanssiryhmä
Omistukseltaan hajautunut suurehko suomalainen finanssitavaratalo
Pienempi suomalaiskansallinen keskinäisyyteen perustuva finanssiryhmä
Paikallisesti toimivat säästö- ja paikallisosuuspankit yhteistyöverkostoineen
Pienemmät osake- ja keskinäisyyteen perustuvat vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt yhteistyöverkostoineen
Kaikki muut uudet ja pienet toimijat (koti- ja ulkomaiset)
IV Pankki- ja vakuutustoiminta nivoutuvat entistä enemmän yhteen. Jos tarkastellaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon henkivakuutustuotteita käytännössä myydään pankkien tai pankkikonttoreiden kautta, havaitaan että Suomi on muutamassa vuodessa noussut yhdeksi Euroopan kärkimaaksi. Toimintamalli tukee sekä pankkia että vakuutusyhtiötä. Vakuutustuotteiden myynti aikaisempaa laajemman myyntiverkoston kautta kasvaa ja samalla se tukee myös pankin toimintaa lisäämällä muiden tuottojen kertymistä. Samankaltaisesta yhteen nivoutumisesta on esimerkkinä myös asuntoluottomarkkinat, lainan oheen myydään nykyisin entistä enemmän myös vakuutuksia.
2. Tulevaisuudesta
Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomessa pankki- ja vakuutussektorin koko suhteessa kansantalouteen on varsin pieni. Syitä tähän on monia, mm. suomalaisten perinteisesti pieni rahoitusvarallisuus. Pankkikriisi leikkasi taseista ja varallisuudesta osan pois. Tässä on tulevaisuutta ajatellen positiivinen lataus: rahoitussektorilla on paljon kasvupotentiaalia Suomessa. Yksi osoitus tästä on, että viime vuosina alalle on tullut uusia yrittäjiä.
Tärkeää on joka hetki muistaa keitä varten pankit, vakuutusyhtiöt ja muut rahoitusalan yhtiöt ovat olemassa: asiakkaat ovat muuttuneet ja muutos jatkuu, tarpeet muuttuvat.
Suomea kohtaa voimakas ikääntyminen lähivuosina. Se saa aikaan suuria muutostarpeita finanssialan tavoissa kohdata ja huolehtia omasta asiakaskunnastaan. Asiakkaat todennäköisesti muuttuvat vaativimmiksi esimerkiksi palvelun laadun ja Internetin käytön suhteen. "Kaikki" tapahtuu Internetin välityksellä verkossa, mutta samaan aikaan henkilökohtainen palvelu tulee entistä tärkeämmäksi. Tärkeä kysymys kaikille rahoitusalan toimijoille on hyvän henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja laadukkaan verkkopalvelun yhdistäminen.
Vakuutusalalla on tässä suhteessa varmasti vielä runsaasti tehostamismahdollisuuksia. Voisikin sanoa, että "pankkineitihän" on toiminut jo pitkään Internetissä, mutta "vakuutusneiti" on vasta siirtymässä nettiin.
Toinen asiakkaiden ikääntymiseen liittyvä asia on asiakkaiden varallisuuden kasvu. Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden koko ja koostumus muuttunee niin, että kotitalouksien talletusten suhteellinen osuus vähenee, mutta ei nopeasti ja yhtäkkisesti vaan pikkuhiljaa. Kotitaloudet ovat laajemmassa mitassa löytämässä esimerkiksi sijoitusrahastot.
Yllämainittuun liittyen rahoitussektorin näkymiä tukevat myös talouden varsin hyvät kasvunäkymät sekä kotitalouksien reaalitulojen kasvu. Myös työllisyyden parantuminen heijastunee positiivisesti rahoitusalalle.
Eri omistajuus- ja hallintomallit ottavat mittaa toisistaan, mutta mitään lopullista paremmuutta tuskin voidaan todeta tulevaisuudessakaan. Viime vuosina on ehkä korostunut ns. shareholder-ajattelu aiempaa enemmän. Sijoituksille ja omistajuudelle pitää saada kunnon tuottoa aikaiseksi.
Keskuspankissa puolestaan mietitään millä riskillä tuotot syntyvät.
Rahoitusmarkkinoiden integraatio on edennyt joillain markkinalohkoilla, esim. tukkumarkkinoilla nopeasti. Pankki- ja vakuutusalan vähittäismarkkinoilla integraatio on kuitenkin toistaiseksi edennyt hitaasti. Kotitalouksille tarjottuihin tuotteisiin liittyvät kuluttajan suojan tai verotuksen puitteet säädetään kansallisella tasolla. Lisäksi esimerkiksi kieliongelmat vaikeuttavat tuotteiden myyntiä maasta toiseen.
Vakuutussektorilla integraation kilpailuvaikutukset ovat vielä toistaiseksi pankkisektoria vähäisemmät. Tämä onkin yksi keskeinen kysymys tutkailtaessa vakuutusalan tulevaisuuden näkymiä. Tuleeko Suomeen ulkomaisia yhtiöitä ja lisääntyykö kilpailu vakuutusalalla? Asiakkaan kannalta tämä saattaisi heijastua positiivisesti, kilpailun lisääntyminen kasvattaisi tuotevalikoimaa sekä kiristäisi myös hintakilpailua.
Toinen kanava, jota kautta kilpailu voisi lisääntyä, on vakuutustuotteiden etämyynti, mutta tämänkaltaisen kilpailun laajentuminen saattaa olla hidasta.
Rahoitusmarkkinoiden integraatiokehitys ja finanssialan kehitys Suomessa merkitsevät suuria haasteita viranomaisten toiminnalle. Selvää on ainakin, että tietotaidon vaatimus kasvaa myös viranomaisten keskuudessa.
Lisäksi vakuutusala pohtii varmaan tälläkin hetkellä, minkälaisille uusille tuotteille löytyy kysyntää. Eläkevakuutusten ohella kysyntä erilaisille terveydenhoito- tai hoivapalvelutuotteille voi hyvinkin lisääntyä väestön ikääntyessä. Jonakin päivänä meillä saattaa toimia myös eläkevakuutusten jälkimarkkinat Yhdysvaltojen tapaan.
Toiminnan tehostaminen on muuttunut pysyväksi olotilaksi. On vaikea nähdä, että tehostamispaineet rahoitussektorilla helpottuisivat, päinvastoin. Tärkeä tehokkuuteen liittyvä asia on hinnoittelun ja kustannusrakenteiden läpinäkyvyys. Kun kilpailu kovenee, asioiden on tultava aiempaa läpinäkyvämmiksi. Ristisubstituution hinnoissa ja tuotteissa jää aiempaa vähemmän mahdollisuuksia. Voisiko kilpailuetu olla se, että pankki tai vakuutusyhtiö selittää ymmärrettävästi asiakkailleen palvelujen hinnoittelun rahastosäästämisessä, arvopapereiden säilytysmaksuissa, vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa ja muissa vakuutusmaksuissa?