Digitalisaatio kansantalouden tasolla
Digitalisaatio merkitsee tieto- ja viestintäteknologian laajamittaista käyttämistä liiketoimintamallien uudistamiseen. Digitalisaatio on teknologinen murros, joka sekä mahdollistaa uusia tekemisen tapoja että tuo uusia välineitä kaikille talouden sektoreille. Pitkällä aikavälillä talouskasvu ja elintason nousu perustuvat työn tuottavuuden kasvuun. Digitalisaatio voi olla siinä tärkeä tekijä.
Digitalisaatio merkitsee tieto- ja viestintäteknologian laajamittaista käyttämistä liiketoimintamallien uudistamiseen. Digitalisaatio on teknologinen murros, joka sekä mahdollistaa uusia tekemisen tapoja että tuo uusia välineitä kaikille talouden sektoreille. Pitkällä aikavälillä talouskasvu ja elintason nousu perustuvat työn tuottavuuden kasvuun. Digitalisaatio voi olla siinä tärkeä tekijä.
Tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että saamme samoilla resursseilla enemmän aikaan. Digitalisaatio voi auttaa myös luomaan kokonaan uusia tuotteita ja palveluja, joissa tuottavuus on aikaisempaa korkeampi. Samalla uudet toimijat haastavat perinteiset. Digitalisaatiolla ja siihen liittyvillä innovaatioilla on juuri siksi suuri potentiaali.
Digitalisaatioon liittyy positiivisia odotuksia, mutta myös huolia. Yhtäältä odotetaan, että digitalisaatio kasvattaa tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä. Toisaalta pelätään digitalisaation lisäävän tuloeroja ja eriarvoisuutta.
Taloustieteilijöiden keskuudessa digitalisaation mahdollisuuksista ja merkityksestä vallitsee kaksi erilaista näkemystä. Pessimistit ovat arvioineet, että digitalisaation talouskasvua kiihdyttävä vaikutus on jo hiipumassa. Paras on jo nähty.
Optimistit taas ennakoivat, että uudet teknologiat kiihdyttävät tuottavuuskehityksen huimaan nousuun lähitulevaisuudessa. He muistuttavat, että kehitys usein yllättää positiivisesti pitkällä aikavälillä.
Miksi olisimme nyt uuden digitalisaation läpimurron kynnyksellä? Tietokoneet ja digitaalitekniikkahan ovat olleet käytössämme jo pitkään, ja finanssiala on kokenut digitalisaation seurauksena murroksen jo 1990-luvulla.
Elämme hyvin erilaisessa teknologisessa ympäristössä kuin vuosikymmen sitten. Tieto- ja viestintäteknologian eli ICT:n käyttö on lisääntynyt massiivisesti, ja viestintäyhteyksien hinnat ovat kilpailun ja teknologian kehityksen myötä romahtaneet.
ICT:stä on muotoutunut niin erottamaton osa arkea, että muutoksen nopeutta ja laajuutta on usein vaikea huomata. Vuosikymmen siten neljännes suomalaisista ei ollut koskaan käyttänyt internetiä. Nykyään heitä on enää muutama prosentti. Vuonna 2003 40 % suomalaisista käytti internetiä päivittäin. Viime vuonna heitä oli jo yli 85 %.1
Erityisesti älypuhelinten ja tablettien käyttö on lisääntynyt nopeasti. Mobiiliverkossa siirretyn datan määrä on liki kaksinkertaistunut joka vuosi viimeisen 10 vuoden ajan.2
Samalla tieto- ja viestintätekniikan reaaliset kuluttajahinnat ovat laskeneet jyrkästi. Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana viestintäpalveluiden hinnat ovat puolittuneet ja tietojenkäsittelylaitteiden hinnat ovat pudonneet alle kymmenesosaan.3
Ns. Mooren laki on tuttu käsite. Tietokoneiden tehokkuuden osalta Intelin perustaja Gordon Moore havaitsi tärkeän trendin vuonna 1965. Hänen mukaan nimetty Mooren laki sanoo nykymuodossaan, että transistorien lukumäärä edullisesti toteutettavissa mikropiireissä kaksinkertaistuu noin kahden vuoden välein. Vaikka trendin katkeamista on ennakoitu jo pitkään, Mooren laki on kuvannut kehitystä yllättävän tarkasti viime vuosikymmenten aikana.
Taloustieteilijät ovat kohtalaisen yksimielisiä siitä, että merkittävin vaikutus talouden ja tuottavuuden kasvuun syntyy niin sanotuista yleiskäyttöisistä teknologioista4. Höyrykone, sähkö ja tietokoneet ovat olleet keksintöjä, joita on voitu hyödyntää laajalti talouden eri toimialoilla. Ne ovat mahdollistaneet tuotannon järjestämisen täysin uusilla tavoilla ja kiihdyttäneet tuottavuuden kasvua valtavasti.
Taloustieteilijät ovat kohtalaisen yksimielisiä siitä, että merkittävin vaikutus talouden ja tuottavuuden kasvuun syntyy niin sanotuista yleiskäyttöisistä teknologioista4. Höyrykone, sähkö ja tietokoneet ovat olleet keksintöjä, joita on voitu hyödyntää laajalti talouden eri toimialoilla. Ne ovat mahdollistaneet tuotannon järjestämisen täysin uusilla tavoilla ja kiihdyttäneet tuottavuuden kasvua valtavasti.
ICT sopii myös hyvin yleiskäyttöisen teknologian määritelmään. Tieto- ja viestintäteknologiaa on mahdollista hyödyntää lähes kaikilla talouden sektoreilla. Digitalisaatiossa onkin kyse juuri siitä, että uudet teknologiat valjastetaan käyttöön kaikkialla taloudessa. Finanssiala ei ole tässä poikkeus.
Niin sanotut digitaaliset alustat ja alustatalous ovat viime vuosina tulleet keskeiseksi osaksi nyt nähtävää teknologista murrosta. Monet yritykset, jotka lukeutuvat tänään markkina-arvoltaan maailman arvokkaimpien joukkoon, ovat aloittaneet toimintansa vasta muutamia vuosia sitten. Luonnollisesti markkina-arvoja tarkasteltaessa on syytä muistaa, että muutokset niissä voivat olla nopeitakin, kuten 2000-luvun taitteen teknokupla osoitti.
Joka tapauksessa monien viime vuosina nopeasti kasvaneiden yritysten menestys on pohjautunut juuri alustoille. Uber, Facebook, Alibaba ja Airbnb ovat kaikki yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu digitaaliseen alustaan. Alusta on toimintamalli, joka mahdollistaa arvoa luovan vuorovaikutuksen siihen kytkeytyneiden tuottajien ja kuluttajien välille.
Alustalla on kaksi tehtävää: se tarjoaa puitteet vuorovaikutukselle, ja se määrittää pelisäännöt vuorovaikutukselle. Alustan tavoitteena on luoda erilaisille osapuolille suotuisa ympäristö, jossa he voivat vapaasti innovoida ja luoda lisäarvoa, mistä kaikki hyötyvät.
On sanottu, että Uber on maailman suurin taksiyhtiö, vaikkei se omista yhtään taksia. Facebook on maailman suosituin mediayhtiö, vaikkei se tuota itse sisältöjä. Alibaba on maailman arvokkain vähittäiskauppa, vaikkei sillä ole omia varastoja. Ja Airbnb on maailman suurin majoituspalveluiden tarjoaja, vaikkei se omista kiinteistöjä.5
Alustojen valtavan kasvuvoiman taustalla ovat verkostovaikutukset. Alustan arvo käyttäjilleen kasvaa alustan kasvaessa. Jokainen uusi käyttäjä kasvattaa alustan arvoa myös vanhoille käyttäjille.
Menestyneet alustat ovat onnistuneet luomaan myönteisen kasvun kehän, joka voimistaa itseään. Uudet digitaaliset teknologiat ovat poistaneet kasvun rajoitteita, mikä on mahdollistanut liiketoiminnan nopean skaalautumisen.
Alustojen merkitys korostuu toimialoilla, joilla informaatio on keskeinen tuotannontekijä. Siksi alustat liittyvät läheisesti myös maksamiseen, sillä siinäkin on perimmiltään kyse informaation vaihdosta.
Monilla toimialoilla uudet digitaaliset alustat eivät ole vain kiihdyttäneet kehitystä, vaan ne ovat muokanneet perustavalla tavalla koko toiminnan luonnetta. Digitalisaatio on tuonut kentälle uusia pelaajia ja muuttanut pelin sääntöjä. Monen muun toimialan ohella myös finanssiala on suuren kysymyksen edessä: tuoko digitalisaatio vain vauhtia vanhaan peliin, vai onko kyseessä kokonaan uusi peli?
On tärkeää, että suomalaiset ovat alustatalouden kehityksessä mukana – eivät vain hyödyntämässä olemassa olevia alustoja, mutta myös kehittämässä uusia.
EU on tehnyt paljon digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittämiseksi. Teknologiset standardit, vapaa liikkuvuus, yhtenäinen tekijänoikeus- ja tietoturvalainsäädäntö sekä edullisten laajakaistayhteyksien saatavuus ovat edellytyksiä innovatiiviselle ja kilpailukykyiselle digitaaliselle taloudelle Euroopassa.
On syytä muistaa, että Suomi ei ole ollut vailla menestystä. Aikanaan Nokia onnistui luomaan alansa suurimman alustan, jonka merkitys koko kansantaloudelle oli hyvin suuri.
Kun pohdimme keskuspankin roolia digitalisaation muuttaessa finanssialaa, voi siinäkin nähdä alustan piirteitä. Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankin tehtävänä on pitää yllä hintavakautta. Hintavakaus on kestävän taloudellisen kehityksen tärkeä edellytys. Ihmiset ja yritykset voivat keskittyä innovaatioihin ja hyvinvoinnin luomiseen sen sijaan, että niiden voimat kuluvat inflaatiolta suojautumiseen.
Rahoitusvakauden osalta Suomen Pankin tehtävänä on huolehtia maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta ja osallistua sen kehittämiseen. Keskuspankki on myös pankkien pankki. Sen tarjoamat keskuspankkipalvelut ovat alusta pankkien väliselle vuorovaikutukselle.
Keskuspankki ja finanssivalvoja ovat myös mukana määrittämässä yhteisiä pelisääntöjä. Pelisääntöjen – sekä sääntelyn yleisemminkin – perimmäisenä tehtävänä on luoda talouden eri toimijoiden väliselle vuorovaikutukselle puitteet, joissa vakaa rahoitusjärjestelmä osaltaan edistää kasvua ja hyvinvointia.
Alustan tärkeä ominaisuus on, että se tuo erilaiset toimijat vuorovaikutukseen keskenään. Siksi Suomen Pankki on tänään kutsunut koolle Maksufoorumin jo kymmenettä kertaa. Sen tavoitteena on edistää suomalaisten toimijoiden yhteistyötä ja yhteisten näkemysten muodostumista maksamisen kehittämiseksi.
Digitalisaatio finanssialalla
Digitalisaatio mahdollistaa kokonaan uudenlaiset toimintatavat myös finanssialalla. Ollaanko nyt taitekohdassa, jossa digitalisaatio muuttaa paljon tai jopa ratkaisevasti koko toimialaa? Tämän arvioimiseksi on syytä katsoa ajassa taaksepäin.
Pankit investoivat huomattavasti tieto- ja viestintätekniikkaan 1980-luvulla. Suomalaiset pankit olivat tässä kehityksen kärkijoukkoa. Sisäiset prosessit uudistuivat ja pankkiautomaatteja tuli joka puolelle.
1980-luvun jälkipuoliskolla sääntelyn purkaminen vauhdittui. Pääoman tuonti vapautui. Pankkien luotot kasvoivat jyrkästi, ja kansalaiset ja yritykset velkaantuivat. Sitten kupla puhkesi ja seurasi pankkikriisi. Muun ohella se pakotti paisuneen pankkisektorin tuottavuuden nopeaan nostamiseen. Sääntelyn suojassa tehtyihin tieto- ja viestintäteknologiainvestointeihin nojaten toimintaa rationalisoitiin, konttoriverkostoja supistettiin ja tuottavuutta nostettiin.
Pian pankkikriisin jälkeen tapahtui internetin läpimurto. Verkkopankkipalvelut tuotiin koteihin. Pankit tarjosivat palveluja konttoreissa, automaattien välityksellä, puhelimitse ja verkkopankissa. Suomalaiset pankit onnistuivat saamaan asiakkaansa käyttämään verkkopankkeja, minkä seurauksena konttoreiden lukumäärä on eurooppalaisessa vertailussa alhainen.
Millaiset ovat digitalisaation vaikutukset tänä päivänä? Älypuhelin, avoimet rajapinnat, avoimet lähdekoodit, yhteistyö ja alustat ovat digitalisaation avainsanoja. Finanssipalveluita saa internetistä yleensä yhtä sujuvasti tai helpomminkin kuin konttorista. Joissain maissa on nähty monikanavaisten pankkien rinnalla myös kokonaan konttorittomia pankkeja.
Millainen muutos finanssialalla on nyt edessä? Voiko sitä verrata 1990-luvun murrokseen?
Alan perinteisen kilpailun lisäksi finanssialan toimijoita haastetaan nyt myös monelta uudelta suunnalta. Yhtäältä suuret toimijat, kuten Apple, Google, Facebook, Amazon, ja Alibaba, luovat painetta perinteisille finanssipalveluiden tarjoajille. Ne ovat toimijoita, joiden menestys perustuu digitaalisten alustojen ja verkostojen älykkääseen valjastamiseen. Osin ne ovat jo samalla toimintakentällä, kun puhutaan maksamisesta tai kaupankäynnin rahoittamisesta.
Toisaalta on myös pieniä startup-yrityksiä, jotka kehittävät erikoistuneita finanssipalveluita. Ne keskittyvät johonkin osaamisensa erityisalueeseen ja pyrkivät siellä tekemään kilpailukykyisiä tuotteita. Helppokäyttöisyys on usein kilpailuetu.
Uudessa kilpailutilanteessa jotkut perinteiset toimijat ovat rakentaneet uusia kumppanuuksia välilleen tai aloittaneet yhteistyön uusien toimijoiden kanssa. Monet pankit ovat perustaneet startup-kiihdyttämöitä ja -hautomoita Fintech-yrityksille tai tehneet startup-yrityksiin merkittäviä pääomasijoituksia.
Näistä aiheista kuulemme Maksufoorumin aamupäivän esityksissä.
Digitaalisilla markkinoilla osaaminen ja nopeus ovat avainasemassa. Kilpailussa vahvimpia ovat ne toimijat, jotka osaavat kehittää innovaatioita ja levittää niitä ripeästi. Kehityskustannukset ovat korkeat, levityskustannukset yleensä alhaiset.
Suomen väestö on pieni, vaikka maa on suuri. Meillä on kuitenkin kokoomme nähden paljon teknologiaosaamista ja kehittynyt infrastruktuuri. Tärkeitä tekijöitä ovat myös pääomien ja rahoituksen saatavuus elinkaaren erivaiheissa sekä innovaatiomyönteinen toimintaympäristö.
Miten alustat ja verkostot näyttäytyvät tämän päivän finanssialan digitalisaatiossa?
Rahoitusmarkkinoiden puhuttuja alustailmiöitä ovat esimerkiksi vertaislainaus- ja joukkorahoitusalustat. Vertaislainauksessa korvataan rahoituksenvälittäjä, kuten pankki, vertaislaina-alustalla, ja lainan myöntäjät rahoittavat suoraan lainansaajaa.
Alustoilla on myös osakemuotoista ja muuta vastikkeellista joukkorahoitusta. Sijoittajina voi olla instituutionaalisten sijoittajien lisäksi yksityishenkilöitä. Elinkeinotoiminnan rahoitukseen liittyvä laina- ja sijoitusmuotoinen joukkorahoitus otetaan huomioon sääntelyssä tulevan joukkorahoituslain myötä.
Alustat ja verkostot ovat myös lohkoketjuksi kutsutun tekniikan ytimessä. Myös Bitcoinin taustalla oleva lohkoketjutekniikka mahdollistaa transaktiot sekä tiedon tallentamisen ja jakamisen ilman kolmatta luotettua osapuolta. Tekniikkaa voi soveltaa monin eri tavoin. Niinpä arvopapereita, sopimuksia ja transaktioita kaavaillaan jo talletettavaksi lohkoketjun periaatteilla.
Jos lohkoketjuja käytetään vain tiedon tehokkaampaan säilömiseen ja yhdenmukaisuuden varmistamiseen, ei muutos ole mullistava. Mutta jos lohkoketjut johtavat luotettujen osapuolien roolien uudelleenmäärittelyyn, voivat muutokset olla potentiaalisesti hyvinkin suuria.
Digitalisaatio maksamisen markkinoilla
Digitalisaatio on ollut eri muodoissaan aiheena jo muutamassa edellisessä Maksufoorumissa. Maksamisen markkinoilla digitalisaatiokehitys onkin näkynyt viime vuosina voimallisesti. Sinne on tullut paljon uusia toimijoita, jotka tarjoavat omia uusia maksamissovelluksiaan.
On kuitenkin huomattava, että usein nämä sovellukset hyödyntävät taustalla perinteisiä maksuinstrumentteja, etenkin korttimaksamista ja tilisiirtoja. Tämän vuoksi maksamisen taustajärjestelmien eli maksamisinfrastruktuureiden muutokset ovat olleet varsin vähäisiä.
Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, jos eri tahoilla meneillään olevat lukuisat selvitykset esimerkiksi lohkoketjutekniikan hyödyntämiseksi osoittautuvat menestyksellisiksi.
Digitalisaation keskeinen ajuri ovat uudet, nuoret asiakkaat, jotka ovat tottuneet tekemään kaiken internetin kautta ja usein mobiililaitteella. Maksamisen tulee olla heidän mielestään käyttäjälle kätevää, vaivatonta ja saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina.
Markkinoille tulleet uudet toimijat ovat luoneet toimintamalleja, joissa maksupalveluiden käyttäjät ovat keskiössä. Tämä haastaa perinteiset toimijat, ja siihen haasteeseen niiden on vastattava.
Näkökulmia tulevaisuuden maksamistrendeihin tarjoaa tänään julkaistu maksuneuvoston e-kirjanen: Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? Aiheesta keskustellaan myös Maksufoorumipäivän päättävässä paneelissa.
Helppous ja vaivattomuus ovat tulevaisuuden maksamiselta vaadittuja ominaisuuksia. Rahaviranomaisen näkökulmasta listaan tulee lisätä vielä turvallisuus ja luotettavuus. Ilman luottamusta ei helppokäyttöisinkään maksutapa selviä markkinoilla.
Maksujenvälityksen reaaliaikaistuminen on olennainen osa tulevaisuuden maksamisen digitalisaatiota yhdessä palveluiden 24/7-saatavuuden kanssa. Tähän panostetaan myös eurojärjestelmässä. Euromaksualueen vähittäismaksuneuvosto edistää osaltaan yleiseurooppalaisen reaaliaikaisen maksamisen käyttöönottoa.
Teknologian kehitys sekä uusien toimijoiden ja toimintamallien tulo markkinoille haastavat myös sääntelyn. Tärkeää on löytää tasapaino: yhtäältä sääntelyn tulee edelleen varmistaa maksupalveluiden luotettavuus ja turvallisuus, mutta toisaalta sen tulee myös mahdollistaa uusien innovaatioiden käyttöönotto.
Suomessa on meneillään monia tärkeitä maksamiseen kytkeytyviä hankkeita, kuten verkkolaskun tietosisällön, pankin tilioteinformaation ja ostotapahtumaan sisältyvän tiedon hyödyntäminen ja miksipä ei myös tulorekisterin rakentaminen. Hankkeet voivat onnistuessaan tuoda merkittävää hyötyä ja myös kustannussäästöjä niin kuluttajille, yrityksille, finanssipalveluiden tuottajille kuin julkiselle sektorillekin.
Luotettavasti ja turvallisesti toimivat maksujärjestelmät ovat rahoitusjärjestelmälle ja koko yhteiskunnan toiminalle elintärkeitä. Digitalisaation mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti ja laaja-alaisesti hyödyntävät - luotettavat, turvalliset ja tehokkaat - maksamisen palvelut voivat osaltaan vauhdittaa myös tuottavuuskehitystä kansantaloudessa.
1 Lähde: Eurostat, Information society statistics, haettu 2.5.2016.
2 Lähde: Viestintävirasto, Matkaviestinverkossa siirretty tieto, haettu 2.5.2016.
3 Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi, haettu 2.5.2016.
4 General purpose technologies.
5L ähde: Tom Goodwin, The Battle Is For The Customer Interface, Techcrunch, 2015.