Siirry sisältöön

Johtokunnan jäsen Olli Rehn
Suomen Pankki
Venäjän talouden tilanne ja Suomen Venäjän-kauppa
Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin (SVKK) seminaari
Helsinki, 29.11. 2017
(pdf)

Venäjän talouden tilanne ja Suomen Venäjän-kauppa

Maiden välisten kauppavirtojen taloustieteellisessä tutkimuksessa tunnetaan gravitaatiovaikutus, jolla viitataan siihen, että naapurimaat käyvät tyypillisesti enemmän kauppaa keskenään kuin maat keskimäärin. Taloushistoriassa Yhdysvaltain ja Kanadan välinen tai Venäjän ja Suomen välinen ulkomaankauppa on tästä esimerkki. Suhteellisen tai kilpailuedun lisäksi naapuruus onkin toinen kauppateorian keskeisistä kaupan määrää selittävistä tekijöistä.

Tämä gravitaatiovaikutus vaikuttaa pätevän myös Suomen ja Venäjän väliseen kaupallis-taloudellisiin suhteisiin, jotka ovat kestäneet suhteellisen hyvin Venäjän talouden vaikeudet ja geopoliittiset paineet. Venäjän voimapolitiikan vastapainoksi päätetyt EU:n ja Yhdysvaltain talouspakotteet ja toisaalta Venäjän vastapakotteet ovat kyllä vähentäneet kaupan volyymia, mutta eivät upottaneet sitä. Jo ennen Krimin miehitystä alkanut Venäjän talouden alamäki on näillä näkymin ohitse, ja viime aikoina Suomen ja Venäjän kauppa on elpynyt.

KALVO 2.

Venäjän talous on siis jättänyt taantuman taakseen, mutta kasvu ei ole vielä mitenkään erityisen vahvaa. Suomen Pankki on ennustanut Venäjän talouden kasvavan tänä vuonna 1,5 % maaliskuun ennustekierroksesta lähtien. Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana BKT:n kasvu oli 1,6 % vuoden takaa. Viime kuukausina kasvuluvut ovat hieman hidastuneet aiemmasta.

Kasvu tukeutuu tänä vuonna yksityiseen kulutukseen ja vientiin, mutta ensi vuodesta lähtien viennin volyymin ei enää odoteta nousevan yhtä nopeasti. Vuonna 2018 ja 2019 kasvu voi olla aiemmin ennustettua 1,5 prosenttia nopeampaa, jos öljyn hinta pysyy nykyisellä tasollaan.

KALVO 3.

Venäjän talous on edelleen erittäin riippuvainen hiilivetyjen viennistä. Energian hintojen laskua vuosien 2010−14 tasosta on jonkin verran pystytty korvaamaan mm. maakaasun vientimäärää nostamalla.

Pitkällä aikavälillä öljyriippuvuus on tietenkin riski. Monet tekijät näyttävät toimivan tällä alalla Venäjän intressejä vastaan. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu tulee jossain vaiheessa vähentämään öljyn kysyntää ainakin liikenteen polttoaineena. Lisäksi Yhdysvaltain liuskeöljyvallankumous näyttää asettavan jonkinlaisen katon öljyn maailmanmarkkinahinnoille. Alan teknologinen kehitys on ollut niin nopeaa, että jo nykyisellä noin $60 tynnyrihinnalla tuotanto Yhdysvalloissa kasvaa taas erittäin nopeasti. Näin ollen paluuta yli $100 tynnyrihintaan ei enää olisi.

Öljyriippuvuutta vastaan on kamppailtu Venäjällä jo kauan mm. erilaisten reformiohjelmien kautta. Kaksi kattavaa ja kilpailevaa reformiohjelmaa jätettiin presidentti Putinille jo alkukesästä:

KALVO 4.

1) Aleksei Kudrinin "markkinaliberaali" ohjelma; sisältää yksityistämistä, tuomioistuinten riippumattomuuden lisäämistä, liiketoimintaympäristön parantamista, eläkeiän noston jne.
2) Sergei Glazievin (Stolypin Club) "valtiovetoinen" ohjelma; sisältää keskuspankin rahoittamaa julkisten investointien kasvua, ruplan heikentämista kilpailukyvyn takaamiseksi, ei sisällä eläkeiän nostoa jne.

Kumpaakaan ohjelmaa tuskin pannaan täytäntöön sellaisenaan. Mutta esimerkiksi eläkeiän nosto palaa varmasti politiikan esityslistalle (virkamiehillä eläkeikä nousee tästä vuodesta lähtien 6 kk/v, kunnes se on 65 v miehillä ja 63 v naisilla). Toisaalta öljyn hinnan nousu ja verotulojen kasvu saattavat vähentävät uudistusten houkuttelevuutta.

Suomen ja Venäjän väliset taloussuhteet

KALVO 5.

Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupasta on vaihdellut varsin paljon viimeisten 15 vuoden aikana. Vaihtelut liittyvät öljyn ja energian hintaan: Suomen Venäjän-tuonnista yli 80 % on raakaöljyä ja maakaasua. Toisaalta korkeampi öljyn hinta merkitsee yleensä vahvempaa ruplaa, mikä auttaa Suomen vientiä Venäjälle. Tänä vuonna Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä on ollut noin 5,9 %, tuonnista 16,5 %.

KALVO 6.

Toisin sanoen Suomen vienti Venäjälle riippuu ylivoimaisesti eniten Venäjän ostokyvystä, ja nimenomaan ostokyvystä euroissa. Eli kun rupla heikkenee voimakkaasti, ei ole ihme, että Suomen vienti Venäjälle kärsii. Tänä vuonna on tietenkin käynyt toisinpäin: Rupla on vahvistunut öljyn hinnan noustessa, ja Venäjän tuonti kasvaa.

EU:n asettamat pakotteet Venäjälle eivät ole koskeneet Suomen vientiä kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Vastaavasti Venäjän rajoitukset ovat painottuneet elintarvikkeiden tuontiin ja koskeneet noin 280 miljoonan euron vientiä, mikä on alle 10 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Venäjälle (2013). Toisaalta heikentynyt rupla olisi vähentänyt näidenkin tuotteiden vientiä Venäjälle myös ilman pakotteita.

KALVO 7.

On tärkeää huomata, että palveluiden vienti on tärkeää myös Venäjän-viennissä. Palvelut muodostavat noin neljänneksen kokonaisviennistä. Venäläisten noussut ostovoima näkyy esimerkiksi myös Suomeen kohdistuvassa matkailussa. Ruplan vahvistuminen alkoi näkyä jo viime vuoden puolella venäläisturistien määrässä; kasvua on ollut sekä rajanylityksissä että yöpymisissä. Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana yli 12 % ulkomaisista hotelliyöpymisistä oli venäläisten.

KALVO 8.

Samalla myös saksalaisten ja ruotsalaisten yöpymiset kasvavat, mitä voitaneen pitää Suomen kasvaneen vetovoiman, maineen ja markkinoinnin ansiona.

Erikoismaininnan ansaitsevat kiinalaiset turistit, joiden määrä on kasvanut nopeasti jo usean vuoden ajan. Tänä vuonna heitä on noin 5 % kaikista ulkomaalaisista Suomessa yöpyneistä, ja kiinalaisten yöpymisten kasvu on lähellä 40 prosenttia.

Yhteenveto – KALVO 9

Euroalueen talouskehitys on tällä hetkellä vahvaa, ja kasvun ennustetaan jatkuvan. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka on osaltaan merkittävästi tukenut kasvua ja Suomen vientiä. Suomalaisten yritysten kilpailukyky on parantunut myös kotimaisten toimien ansiosta, mikä näkyy nyt kohentuneena vientimenestyksenä.

Myös Venäjän talous kasvaa jälleen kahden huonomman vuoden jälkeen, mutta kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin ennen taantumaa. Öljyn hinnan nousu sekä tukee kasvua että nostaa ruplaa, mikä osaltaan lisää myös suomalaisten tuotteiden kysyntää.

On syytä toivoa, että näkisimme Suomen ja Venäjän välisen kaupan kasvavan suotuisasti myös tulevina vuosina. Kaupan elpymisellä on myönteinen merkitys koko Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Erityisen tärkeää tämä on Kaakkois-Suomelle, joka on pitkään kärsinyt globaalin rakennemuutoksen aiheuttamista sopeutumisongelmista.

Venäjän markkinoiden tuntemus suomalaisten yritysten piirissä on kaupan tulevan kasvun kannalta avainkysymys. Kannustan teitä siihen ja suomalaisia vaikuttajia yhdessä toimimaan tämän tavoitteen eteen.

Kiitos mielenkiinnostanne.

 

Olli Rehn: Venäjän talouden tilanne ja Suomen Venäjän-kauppa, Helsinki, 29.11.2017. from Suomen Pankki